Ohjelmistojen määrittelyssä käytetään usein raskaita ja vaikeaselkoisia kirjallisia vaatimusmäärittelydokumentteja. Tämänkaltaiset dokumentit koetaan epäkäytännöllisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Tässä työssä tähän ongelmaan etsittiin ratkaisua prototyyppien hyödyntämisestä vaati-musmäärittelyssä ja ohjelmointikehityksessä. Työn toimeksiantajana toimi vuonna 2010 perustettu ohjelmointiin erikoistunut Valo Interactive Finland Oy. Työn tarkoituksena oli etsiä toimeksiantajalle uusia näkökulmia vaatimusmäärittelyyn ja ohjelmointikehitykseen.

Tapaustutkimuksessa etsittiin yksityiskohtaista teoria- ja tutkimustietoa alan kirjallisuudesta sekä internetistä. Lisäksi toteutettiin muutamalle alan ammattilaiselle teemahaastattelu, jonka avulla selvitettiin heidän ajatuksiaan vaatimusmäärittelystä sekä prototyyppien hyödyntämisestä käytännössä. Aineistosta muodostettiin kirjallinen tiivistelmä, missä haastateltujen näkemykset yhdistettiin kirjallisuudesta löytyneisiin havaintoihin.

Opinnäytetyön tuloksena prototyypitys todettiin toimivaksi työvälineeksi kommunikoinnissa ja uusien ratkaisuiden innovoinnissa. Prototyypitys ei kuitenkaan yksinään riitä ratkaisemaan vaatimusmäärittelyn ja ohjelmistotuotannon ongelmia. Ohjelmistotuottajalla on vastuu omien työskentelytapojensa kehittämisestä, ja hänen tulee etsiä itselleen parhaiten sopivat ohjelmistotuotannon käytännöt. Asiakaslähtöisillä vaatimusmäärittelykäytännöillä on merkittävä rooli määrittelyjen keräämisprosessin onnistumisessa. Vaatimusmäärittelyn dokumentointiin olisi syytä käyttää raskaiden kirjallisten dokumenttien sijaan erilaisia helposti ymmärrettäviä ketteriä menetelmiä. Tarkka vaatimusten kirjallinen dokumentointi on syytä rajoittaa vain sitä välttämättä vaativiin toimintoihin. Asiakaslähtöisistä vaatimusten keräämiskäytännöistä ja niiden hyödyntämisestä käytännössä voisi tehdä oman opinnäytetyönsä.