Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistys ry:lle uusi vertaistuen toimintamuoto, jossa äidit pääsevät jakamaan mieltä painavia ajatuksia sekä samalla tekemään omia käsitöitään. Idea opinnäytetyön toteuttamiseen lähti opinnäytetyön tekijän syventävästä harjoittelusta yhdistyksessä sekä omista kokemuksista pienen lapsen vanhempana. Käsitöiden tekeminen tuotti valtavasti voimia.

Opinnäytetyön keskeinen teoria pohjautui käsityön merkityksiin äitien arjessa ja uudessa elämäntilanteessa. Teoriassa tarkasteltiin äitien voimavarojen tukemista niin yleisesti kuin käsityön keinoin. Keskeisiä käsitteitä olivat myös vertaisryhmä ja vapaaehtoistoiminta. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia sekä haastattelua. Haastattelu toteutettiin suullisesti ryhmähaastatteluna vertaisryhmän kevään viimeisellä kokoontumiskerralla.

Ryhmään osallistuneiden äitien sekä työelämäyhteyden palautteen perusteella tämäntyyppinen vertaisryhmämalli koettiin tärkeäksi. Se toi yhdistykseen uudenlaisen toimintamuodon. Toiminta haluttiin pitää kaikille avoimena ja vapaan keskustelun merkitys korostui palautteissa. Sekä yhdistyksen että ohjaajien mielestä käsityöpainotteista vertaisryhmän toimintaa oli tarpeen jatkaa.