Tässä opinnäytetyössä selvitettiin rejektivesilannoitteen mahdollisia kontaminaatioreittejä ja -syitä sekä mikrobiologisen pikamenetelmän soveltuvuutta rejektivesilannoitteen laadunhallintaan. Työn toimeksiantaja oli St1 Renewable Energy Oy:n Hämeenlinnan tuotantolaitos, joka tuottaa mm. biokaasuprosessin sivutuotteena syntyvästä mädätejäännöksestä lannoitevalmisteita.

Lannoitevalmisteille on asetettu erilaisia laatuun ja hygieniaan liittyviä säännöksiä, joilla voidaan mm. ehkäistä erilaisten taudinaiheuttajien pääsy ihmisten ja eläinten ravintoon. Maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksen (2011) mukaan lannoitetuotteiden taudinaiheuttajamikrobeja ovat salmonella, Escherichia coli ja juuripoltesieni. Opinnäytetyössä selvitettiin rejektivesilannoitteen mahdollisia kontaminaatioreittejä ja -syitä E. colin näkökulmasta. Laitokselta kerättiin kesän 2017 aikana erityyppisiä mikrobiologisia näytteitä, joiden avulla saatiin selvitettyä rejektiveden mahdollinen kontaminaatiotapa ja -syy. Potentiaalisimmaksi kontaminaatiolähteeksi osoittautui rejektivesikuormia hakevat autot, joista löytyi E. colia. Myös kesän aikaiset olosuhteet lisäävät kontaminaatioriskejä.

Opinnäytetyössä selvitettiin myös EnSURE-luminometrin ja MicroSnap E. coli -testin soveltuvuutta rejektiveden mikrobiologiseen laadunhallintaan. Asian selvittämiseksi suoritettiin kolme koetta, joiden tulosten perusteella voitiin todeta, että menetelmä ei sovellu rejektiveden mikrobiologisen laadun testaamiseen. Rejektiveden sameus tai sen kemiallinen tai entsymaattinen laatu voi haitata menetelmän toimivuutta.