Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ravihevoskasvatuksen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Työ toteutettiin yhteistyössä raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön, Suomen Hippos ry:n kanssa. Samasta aiheesta on tehty opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa vuonna 2009, mutta viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet muutokset taloustilanteessa ja raviurheilun sisällä vaativat työn uudelleen kartoitusta ja päivitystä.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, ja tarvittava aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla. Kyselyn linkki lähetettiin Hippoksen toimesta ravihevoskasvattajille, joille oli syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana lämminveri- ja/tai suomenhevosvarsa. Kysely oli avoinna toukokuussa 2015 kaksi viikkoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 369 ravihevoskasvattajaa.

Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa oli naisia. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa 40 - 59-vuotiaita. Vastaajista noin 12 % oli yli 60-vuotiaita. Kasvattajista noin kolmasosa kertoi kyselyn lopussa, että aikoo lopettaa kasvatustoimintansa seuraavan viiden vuoden aikana. Yleisimpiä syitä kasvatustoiminnan lopettamiseen olivat toiminnan kannattamattomuus, korkeat kustannukset suhteessa tuloihin, hevosten ikääntyminen ja kasvattajan oma ikä. Suurin osa kasvattajista kuitenkin kertoi pitävänsä kasvatustoimintaa lähinnä harrastuksena ja elämäntapana, jota ilman ei osaa elää. Monet olivat myös toiveikkaita varsamarkkinoiden kohentumiseen heti yleisen taloustilanteen parantuessa.

Tuloksista käy ilmi, että ravihevoskasvatuksen tasoa tulisi nostaa jollain tapaa, jotta siitä tulisi edes vähän kannattavampaa. Kasvattajia pitäisi tukea enemmän rahallisesti tai laskea esimerkiksi orien astutushintoja, sillä tällä hetkellä kasvatustoiminta tuottaa suurimmalle osalle kasvattajista pelkkää tappiota. Raviurheilua pitäisi myös saada mainostettua paremmin, jotta toiminnan pariin saataisiin houkuteltua uusia ihmisiä.