Väestö maapallolla kasvaa, mutta keinot ruokkia kaikki eivät tällä hetkellä riitä. Köyhien maiden huonot viljelyolosuhteet ja ilmastonlämpeneminen vaikeuttavat asiaa ennestään. Geeniteknologiasta on löydetty keinoja taistella heikkoja kasvuolosuhteita vastaan. Geenimanipulaatio on kuitenkin hyvin kiistelty osa ruokatuotantoa. Muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuus ja eettisyys ovat väiteltyjä aiheita, jotka herättävät tunteita.

Suomessa ei tällä hetkellä ole saatavilla yhtäkään elintarviketta, joka olisi täysin geenimanipuloitu. Myynnissä olevissa elintarvikkeissa, jotka sisältävät geenimuunnellun ainesosan, on oltava pakkausmerkintä, mikäli geenimanipuloitua ainesosaa on yli 0,9 prosenttia elintarvikkeen kokonaismäärästä. Geenimuunneltua rehua saa käyttää ja EU:n alueella on hyväksytty käyttöön muuntogeeninen maissi, soija, rapsi, puuvilla ja sokerijuurikas. Viljeltäväksi EU:n alueella on hyväksytty vain yksi maissilajike. Muuntogeeniset viljelykasvit, kuten tietyt riisilajikkeet, saavat kuitenkin pikkuhiljaa enemmän jalansijaa maissa, joissa niille on runsaasti käyttöä, kuten Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä. Yhdysvalloissa muuntogeeniset elintarvikkeet ovat yleisiä ja kaupasta kuluttajille saatavilla ja lainsäädäntö koskien muuntogeenisiä elintarvikkeita on rennompaa. Geenimuunteluun liittyy paljon pelkoja, joita sensaationhakuiset uutisoinnit sekä aktivistiryhmät levittävät. Nämä pelot hankaloittavat geeniteknologian eteenpäin viemistä ja elintarvikkeiden markkinoille saamista ympäri maailmaa.

Opinnäytetyöni pääongelmana on selvittää suomalaisten ravintola-ammattilaisten mielipiteitä geenimanipulaatiosta sekä geenimanipuloiduista elintarvikkeista, niiden käytöstä työelämässä ja sen ulkopuolella. Vertailukohteena kartoitan saman perusryhmän mielipiteitä luomutuotannosta, sekä mielipiteitä ruokatuotannon kestävyydestä tulevaisuudessa luomutuotannon ja geenimanipulaation välillä. Mielipiteitä mitattiin Webropol työkalulla kootulla kyselyllä, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä Kysely lähetettiin Suomen Keittiömestarit ry:lle, joka jakoi sen alueyhdistyksilleen ympäri Suomea, Suomen Restonomiliitolle sekä omille ravintola-alan kontakteilleni LinkedIn alustan kautta. Vastaajia kertyi 61 henkeä, joista 54 tuli Suomen Keittiömestarien kautta.

Kyselystä saatujen tulosten mukaan vastaajat kokivat tietävänsä geenimuuntelusta jonkun verran, mutta eivät seuranneet aktiivisesti tutkimuksia aiheesta. Suomalaiset ravintola-alan ammattilaiset olivat kyselyn mukaan kuitenkin tietoisia, etteivät tietäneet aiheesta tarpeeksi voidakseen tehdä perusteltuja johtopäätöksiä. Ennakkoluulojen ja mediassa pyörivän pelottelun annetaan ohjata omaa mielipidettä. Luomumerkintä antoi, vastausten perusteella, positiivisen kuvan tuotteesta, mutta niiden korkeampi hinta saattoi kuitenkin olla ostopäätöksen esteenä. Todettiin myös, että luomumerkki ei takaa parempaa laatua.