Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa uusia markkinoille tulleita desinfiointimenetelmiä ja selvittää niiden soveltuvuutta sairaalaympäristöön. Terveydenhuollon kohteissa päivittäinen ylläpitosiivous toteutetaan sovitun siivousohjelman mukaisesti. Epidemiatilanteissa ja tietyissä mikrobiryhmissä tarvitaan lisäksi järeämpiä erikoisdesinfiointimenetelmiä, normaalin kemikaaleilla tehtävän desinfioinnin lisäksi, esimerkiksi varotoimisiivouksen jälkeen. Sen avulla pinnoilta ja ilmasta mikrobimäärää vähennetään turvallisemmalle tasolle.

Sairaaloissa hoidetaan potilaita, joiden vastustuskyky on alentunut. Tilojen ja pintojen tulee olla puhtaat, etteivät ne toimi mikrobien välittäjänä. Tässä työssä keskityn erityisesti sellaisiin kokonaisen tilan erikoisdesinfiointimenetelmiin, joita ei ole ollut aikaisemmin käytössä, ja jotka ovat automaattisia kosketusvapaita ratkaisuja vaativimpiin tarpeisiin.

Tutkimusongelmaa lähestytään kvantitatiivisen (määrällisen) sekä kvalitatiivisen (laadullisen) tutkimusmenetelmän näkökulmasta. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostin välityksellä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Molempiin tutkimuksiin osallistui hygienia-asioiden asiantuntijoita.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin turvalliseen sairaalaympäristöön, mikrobeihin, desinfiointimenetelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, millaisissa tiloissa ja tilanteissa erikoisdesinfiointia tarvitaan.

Tuloksena syntyi menetelmäopas, jonka avulla voidaan valita oikean desinfiointimenetelmän. olemassa olevaan tarpeeseen nähden.