Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, saavatko nuoret urheilijat urheilusta iloa, ovatko he tyytyväisiä urheilun ja harjoittelun osa-alueisiin, minne he tähtäävät tulevaisuudessa ja mikä on heille tärkeintä urheilussa. Tuloksia vertailtiin sukupuolen, iän, lajiryhmien sekä kansalaisuuksien välillä. Mielenkiintoisimmat tulokset saatiin vertailemalla suomalaisia muihin eurooppalaisiin. Tämän kvantitatiivisen kyselytutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2009 Tampereella järjestetyillä Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla. Kysely toteutettiin yhteistyössä UKK-instituutin ja Varalan Urheiluopiston kanssa Terve Urheilija-hankkeen esittelypisteellä. Tämä strukturoitu kysely koostui 28 nuoren urheilijan urheilua ja elämää käsittelevästä kysymyksestä, joista tässä tutkimuksessa tutkitaan neljää. Kilpailuihin osallistui noin 2600 kilpailijaa 49 eri maasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 515 henkilöä 36:sta eri Euroopan maasta. Edustava otos koostui 13–18-vuotiaista kyselyyn vastanneista, Euroopan nuorten olympiafestivaaleille kilpailijoina osallistuneista eurooppalaisista nuorista (N=322). Tulokset koodattiin Excel-taulukkolaskenta ohjelmaan ja niitä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla, Khin-neliö-testillä, keskiarvojen eroja vertailevalla t-testillä, sekä keskiarvoja ja keskihajontoja tarkastelemalla. Tulokset osoittivat, että pojat ovat tyttöjä kiinnostuneempia ammattiurheilijan urasta tulevaisuudessa ja heille menestyminen ja kilpailu ovat tärkeämpää kuin tytöille. Mielenkiintoisimmat ja merkittävimmät riippuvuudet löytyivät eri maaryhmien väliltä. Suurin osa suomalaisista tähtää ammattiurheilijaksi, mutta ei ole motivoitunut tekemään pitkäjänteistä työtä menestyksen eteen. Vain harvalle kehittyminen ja harjoittelu on tärkeintä urheilussa. Suomalaiset ilmoittivat menestymisen ja kilpailun olevan tärkeämpää urheilussa, kun muille eurooppalaisille nuorille tärkeämpää on kehittyminen ja harjoittelu. Pohjoiseurooppalaiset ovat tyytyväisimpiä kilpailumenestykseen, mutta kokonaisuudessaan länsieurooppalaiset ovat kaikista maaryhmistä tyytyväisimpiä urheilun ja harjoittelun osa-alueisiin. Suomalaisen urheilun rakenne eroaa muista Euroopassa ja suurimpana haasteena tällä hetkellä on huippu-urheilun pirstaleisuus. Monet urheilun toimijat eivät ole vielä löytäneet tapaa toimia yhdessä huippu-urheilun edistämiseksi. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisten ja eurooppalaisten nuorten huippu-urheilun nykytilasta.