Kemppainen, Mikko & Suikkari, Eeva. ”Jos ei niinku äiti pese pyykkiä niin itehän ne pitää pestä sitte”. Lastensuojelun jälkihuollon merkitys itsenäistymisen tukena Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluissa. Helsinki, syksy 2016, 63 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluiden jälkihuolto on vaikuttanut nuoren elämänhallintaan ja itsenäiseen toimimiseen arjessa, mikä jälkihuollossa oli nuoren näkökulmasta tärkeintä ja miten nuori pääsi vaikuttamaan jälkihuollon sisältöön. Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä asiakaslähtöistä tietoa Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluiden toteuttamasta lastensuojelun jälkihuollosta ja löytää nuorten kokemuksiin perustuvia ehdotuksia jälkihuollon kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksinä olivat, minkälaista tukea nuori tarvitsee itsenäistymiseen ja elämänhallintaan sekä minkälainen vaikutus jälkihuollolla on ollut nuorten itsenäistymisprosessissa.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin neljää Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluiden jälkihuollon entistä asiakasta. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2016 yksilöhaastatteluina. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin analysointia varten.

Opinnäytetyön tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että virallisten asioiden hoitamiseen saatu tuki oli nuorille tärkeää ja itsenäiseen elämään kiinni pääsemisen kannalta taito ja kyky hoitaa omia asioitaan olivat merkittäviä. Kouluttautumisen merkitys itsenäistymisprosessin etenemisessä oli suuri ja opiskelujen edistymistä tuki nuoren oma koulutusmyönteisyys. Koulutusmyönteisyyden puuttuessa pelkkä jälkihuollon tuki oli riittämätöntä nuoren koulunkäynnin turvaamiseksi ja opintojen keskeyttäminen oli yleistä. Psykososiaalisen tuen merkitys jälkihuollon aikana näyttäytyi nuoren pärjäämisen tunteen vahvistumisena. Nuoren itsenäistymisen tukemisessa oli tärkeää, että itsenäiseen elämään liittyviä taitoja sai opetella rauhassa omaan tahtiin, tuen ja opastuksen avulla. Pärjäämisen tunne vahvistui nuorilla vähitellen jälkihuoltoprosessin aikana positiivisen vahvistamisen kautta. Kehittämisehdotuksina opinnäytetyön tutkimuksen perusteella oli nuorten ryhmätoiminnan lisääminen ja kokemusasiantuntijuuteen perustuvan vertaistuellisen toiminnan aloittaminen jälkihuollon ajaksi.

Asiasanat: nuoruus, itsenäistyminen, elämänhallinta, lastensuojelu, jälkihuolto, kvalitatiivinen tutkimus, teemahaastattelut