TIIVISTELMÄ

Kallasaari, Marianna & Puputti, Minttu. Ammatillisten perhekotien ja sijoitettujen lasten läheisten välisen yhteydenpidon eroavaisuudet. Pieksämäki, syksy 2015, 72 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.

Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ammatillisten perhekotien ja sijoitettujen lasten läheisten välisestä yhteydenpidon erovaisuuksista. Lisäksi selvitimme, miten kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja heidän läheisten välinen yhteydenpito toteutuu varhaiskasvatuksen ympäristössä, kun kysymyksessä on ”jaettu vanhemmuus” eli lapsella on biologiset vanhemmat sekä ammatillisen perhekodin vanhemmat. Näissä tutkimuksissa yhteydenpidolla tarkoitamme sijoitettujen lasten ja heidän läheistensä välistä yhteydenpitoa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ammatillisten Perhekotien liiton kanssa. Varhaiskasvatuksen kontekstiin suunnattu tutkimus toteutettiin kyselynä, johon valittiin harkinnanvaraisesti kuusi päiväkotia.

Opinnäytetyömme tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Kyselytutkimus toteutettiin ammatillisten perhekotien liittoon kuuluville ammatillisille perhekodeille ja kyselyyn vastasi 22 vastaajaa (n=22). Vastausprosentti oli 27 %. Päiväkoteihin toteutetussa kyselytutkimuksessa vastaajiksi pyydettiin joko päiväkodin johtajaa tai lastentarhanopettajaa, joilla oli eniten kokemusta tutkittavasta ilmiöstä. Kyselyihin vastasi kaksi päiväkodin johtajaa ja yksi lastentarhanopettaja. Vastausprosentiksi saatiin 50 %. Kyselyiden avoimet vastaukset analysoitiin laadullisella menetelmällä ja osa tuloksista esitettiin tiivistäen määrällisellä menetelmällä.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ammatillisissa perhekodeissa yhteydenpidon käytännöt vaihtelivat osittain ja yhteydenpidosta löytyi eroavaisuuksia. Eroavaisuudet johtuivat pääsääntöisesti siitä, ettei ammatillisilla perhekodeilla ole olemassa yhteneväistä linjaa siihen, kuinka yhteydenpitoa tulisi toteuttaa biologisten vanhempien ja sijoitettujen lasten läheisten kanssa. Yhteydenpitoa toteutettiin ammatillisissa perhekodeissa yksilöllisesti ja perhekohtaisesti.

Päiväkoteihin tehty harkinnanvarainen kysely antoi osviittaa siitä että, päivähoidon ja lastensuojelun välistä yhteistyötä tulisi tehostaa. Toinen selkeä kehittämisen kohde oli tiedonkulun parantaminen. Päiväkodin henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus osallistua lasta koskeviin asiakassuunnitelmapalavereihin, etenkin jos kyseessä on erityishoitoa vaativa lapsi. Kasvatuskumppanuudessa biologiset vanhemmat jäävät usein syrjään ja heidän osallisuutta tulisi myös kehittää mahdollisuuksien mukaan.

Avainsanat: sijaishuolto, ammatillinen perhekoti, yhteydenpito, läheiset, varhaiskasva-tus, kvalitatiivinen tutkimus