Sosialidemokraattisen puolueen toiminta kuntatasolla

Mikäli saman kunnan alueella toimii kolme perusyhdistystä (puolueosastoa) ne muodostavat kunnallisjärjestön. Kunnallisjärjestön päättävä elin on edustajiston kokous. Kunnallisjärjestön hallitusta kutsutaan kunnallistoimikunnaksi. Kunnallisjärjestöt vastaavat kunnallisvaaleista ja muotoilevat sosialidemokraattista politiikkaa kunnan tasolla ja asettavat ehdokkaat kunnallisiin luottamuselimiin.

Silloin kun kunnassa toimii alle kolme perusyhdistystä voi yksi yhdistys toimia kunnallisjärjestönä. Tällöin voidaan myös perustaa paikallistoimikunta, joka hoitaa sekä kunnallisjärjestön että kunnallistoimikunnan tehtäviä.

Päätös perustaa kuntatason organisaatiot tehtiin v. 1906 puoluekokouksessa. Vuonna 1907 perustettiinkin kunnallisjärjestöt 265:een kuntaan. Aluksi toiminta oli lähinnä valistustoimintaa ja äänestysalueiden aluetoimikuntien järjestämistä. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ulotuttua kunnalliselle tasolle v. 1919 toiminta muotoutui nykyisen kaltaiseksi.

Valtuustoryhmä on oma arkistonmuodostajansa, joka on muodollisesti riippumaton kunnallisjärjestön päätöksistä.

Vuosilta 1917-1918 on aineistoissa aukkoja. Puuttuvat asiakirjat saattavat löytyä Sota-arkistosta. Valkokaartit takavarikoivat aineistoja. Suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä ne luovutettiin Sota-arkistoon.