Haku

Metallialan ammatillinen järjestäytyminen alkoi useassa pienessä liitossa, jotka sulautuivat ennen vuotta 1918 yhdeksi liitoksi. Viimeisenä sulautuivat jalometallityöntekijät vuonna 1974.

Metallityöväen Liitto yhdistyi vuonna 2017 kahden muun ammattiliiton kanssa Teollisuusliitoksi. Metallityöväen Liitto muutti sääntönsä ja vaihtoi nimensä Teollisuusliitoksi ylimääräisessä liittokokouksessaan 17.–18. toukokuuta 2017. Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto lakkauttivat toimintansa ja niiden ammattiosastot liittyivät Teollisuusliittoon vuoden 2018 alkuun mennessä.

Vuonna 1955 perustettiin Sähköliitto, johon siirtyi osa Suomen Metallityöväen Liiton jäsenistä. Ammattiyhdistysliikkeen hajaantumisen aikaan Suomen Ammattijärjestössä toimi kaksi rinnakkaisliittoa. Katso sukupuuta sarjasta JT.

Liiton päättävät elimet ovat liittokokous ja liittoneuvosto, toimintaa johtaa liittotoimikunta apunaan jaostot ja valiokunnat. Pöytäkirjoissa on ennen vuotta 1926 puutteita.

Paikallistasolla toiminnassa ovat ammattiosastot, 1920-luvulla teollisuusneuvostot.

Historiikit:
Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto (1) 1899-1930, Helsinki 1963.
Karl Gustaf Kunnas: Suomen Metallityöväen Liitto (2) 1930-1949, Helsinki 1974.
Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto (3) 1950-1960, Helsinki 1987.
Eino Ketola: Suomen Metallityöväen Liitto 1961-1983, Keuruu 2007.

Työväenliikkeen kirjastossa on noin 10 hyllymetriä metallialojen painotuotteita. Kokoelma käsittää painettuja pöytäkirjoja, kertomuksia, historiikkeja, liittojen julkaisuja, lehtiä ja pienpainatteita. Lehtikokoelmaan kuuluvat metallialan lehdet alkaen Ilmarisen julkaisemisesta vuonna 1899.