Suomi on vesirikas maa. Moni suomalainen asuu, mökkeilee, harrastaa tai rentoutuu vesien äärellä. Maamme tunnetaan ulkomailla tuhansien järvien maana ja on suosittu ulkomaanlomakohde. Ehkä vasta itsekin ulkomaan matkan jälkeen huomaamme, miten etuoikeutettua on voida juoda ja käyttää puhdasta ja riittoisaa vesijohtovettä. Kun ajattelee tarkemmin, vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseen ja taloudelliseen toimintaan. Maatalous tarvitsee vettä kasteluun ja eläinten juomavedeksi. Teollisuus käyttää vettä raaka-aineena, valmistusprosesseissa ja lauhdevetenä. Vedestä saadaan sähköä vesivoimaloiden avulla ja vesistöt tuottavat ravintoa ja virkistystä käyttäjilleen. Vesiympäristöön liittyy myös luontaista tulvasuojelua ja puhdistusmekanismeja, joita voidaan ihmistoiminnalla joko voimistaa tai heikentää. Vaikka Suomessa ei toistaiseksi ole ollut määrällisesti suurta pulaa vedestä, on hyvälaatuisen veden saatavuudessa jo koettu paikallista puutetta. Ilmastonmuutoksen on ennakoitu yleisesti lisäävän veden määrää Suomessa, mutta sääolojen ajalliset ja paikalliset muutokset sekä äärevöityminen voivat kuitenkin tulvien ohella lisätä myös kuivuutta. Hyödynnettävissä olevan veden määrän ja laadun muutosten lisäksi muutokset veden käytössä voivat aiheuttaa paineita käyttökelpoisen veden riittävyyteen. Tiedot saatavilla olevan ja käytetyn veden määrästä ovat tärkeitä ja tulevat korostumaan. Luonnonvarojen kestävä ja ekotehokas hyödyntäminen, siihen liittyvä liiketoimintojen ja osaamisen edistäminen ja päätöksenteko edellyttävät tietoja luonnonvarojen saatavuudesta ja riittävyydestä. Vesien osalta tämä on sinistä biotaloutta, joka kuuluu nykyisen hallituksen kärkihankkeisiin. Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa uudet tai päivitetyt valtakunnalliset arviot veden ja sen käytön määristä sekä vesivarojen käytön välittömistä taloudellisista arvoista. Tavoitteena on myös arvioida veden tarjoamien palveluiden välillisiä arvoja ja mahdollistaa niiden suhteuttaminen muihin biotalouden tuottamiin arvoihin. Selvityksessä tarkastellaan ensisijaisesti makean veden eri käyttömuotojen keskimääräistä vuotuista tuottoarvoa ja/tai vedenhallinnan tuottamaa keskimääräistä lisäarvoa. Selvitystä varten on käyty läpi ja koottu yhteen jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja muu aineisto, sekä tehty niistä tarvittaessa uusia arviolaskelmia. Samalla on kartoitettu myös aiheeseen liittyviä tietoaukkoja ja puutteita tilastoinneissa. Raportti esittelee myös uudenlaisia vesiimme liittyviä taloudellisia arviointimenetelmiä ja painotuksia esimerkiksi vesien virkistyskäytön ja loma-asumisen osalta.