Keväällä 2021 markkinatoimijoiden ja asiantuntijoiden kolme suurinta huolta tulevalle rahoitusvakaudelle olivat rokotusten toimivuus virusvariantteihin, korkojen jyrkkä nousu ja inflaation kiihtyminen. Koronapandemiassa elvyttäminen on kasvattanut rahan tarjontaa ja laskenut valtiovelkakirjojen korkoja, herättänyt luottamusta talouden vahvasta palautumisesta, johtanut omaisuushintojen nousuun ja toisaalta aiheuttanut huolta kiihtyvästä inflaatiosta ja nousevista koroista. Rahan tarjonnan kasvun, kysynnän rajoitteiden hellittämisen ja tarjonnan pullonkaulojen myötä, inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat korkeimmillaan vuosikymmeneen. Pysyvämpänä korkea inflaatio voi tuoda haasteita, joita ei ole nähty Yhdysvalloissa 1980-luvun alun jälkeen. Inflaatio-odotusten nousu on ajanut myös valtiolainojen korkoja ylös ennätysmatalilta tasoiltaan, herättäen keskustelua korkeampien korkojen vaikutuksista reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Huolien kasvaessa on ajankohtaista tarkastella historiaa tarkemmin inflaation ja pitkän koron aikaisemmista yhteyksistä osakkeiden hintoihin ja yritysten tuloksiin. Inflaatiota, pitkää korkoa, osakkeiden hintoja ja yritysten tuloksia on tutkittu aikaisemmin ahkerasti eri näkökulmista, mutta ei välttämättä yhdessä yhtä kohdennetusti ja rajatusti. Tutkielmassa yhteyksiä on tarkasteltu Yhdysvalloissa 150 vuoden ajalta vuosihavaintoina aikasarjojen regressioanalyysilla, jonka tavoitteena on ollut antaa havaintoaineistosta tiivistetty kuvaus, auttaa ymmärtämään aineiston taustalla olevaa ilmiötä ja yrittää selittää yhden aikasarjan vaihtelua muiden aikasarjojen vaihtelulla. Tutkimuskysymyksenä on selvitetty, onko vuosina 1871–2021 inflaatiolla ja 10-vuotisen valtionlainan korolla ollut yhteyttä osakemarkkinaindeksin S&P 500 osakkeiden hintoihin ja yritysten tuloksiin. Lisäkysymyksenä on selvitetty, ovatko havaitut yhteydet olleet samansuuntaisia yli ajan vai muuttuvatko ne selvästi lyhyempien ajanjaksojen välillä. Tällöin yhteyksiä on tutkittu aikavälin 1871–2021 lisäksi vielä erikseen vuosina 1871–1945, 1946–1981, 1982–2001 ja 2002–2021. Lisäksi on tarkasteltu, kuinka yhteydet ovat vaikuttaneet arvostustasoihin P/E-luvulla mitattuna, ja voidaanko historian ja empiiristen tulosten perusteella tehdä perusteltuja johtopäätöksiä talouden ja markkinoiden nykytilasta. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti, inflaatiolla ja pitkällä korolla havaittiin olevan yhteyttä osakkeiden hintoihin ja yritysten tuloksiin. Yhteydet yritysten tuloksiin ovat olleet hyvin samansuuntaisia koko aikavälillä ja erikseen lyhyemmillä ajanjaksoilla. Välittömät yhteydet tuloksiin ovat olleet positiivisia, ja yksi ja kaksi vuotta viivästettynä yhteydet tuloksiin ovat olleet negatiivisia. Koko aikavälillä inflaatiolla ja pitkällä korolla ei ole puolestaan ollut yhteyttä osakkeiden hintoihin. Yhteyden puuttuminen johtuu yhteyksien merkittävästä vaihtelusta lyhyempien ajanjaksojen välillä. Vaihtelua selittävät makrotaloudessa tapahtuneet merkittävät muutokset sekä markkinoiden moniselitteisyys ja riippuvaisuus mm. muutoksista diskonttokorossa, sijoittajien suhtautumisessa riskiin ja rahapolitiikassa. Havaitusti inflaatiolla ja pitkän koron muutoksella voidaan selittää enemmän yritysten tulosten kuin osakkeiden hintojen muutosta.