Ympäristöasioiden merkitys on kasvanut liiketoiminnassa. Kiertotalous on konsepti, joka pyrkii sekä taloudelliseen että ympäristön kannalta suotuisaan hyvinvointiin, mutta sen sosiaalinen ulottuvuus on kiistanalainen. Kiertotalouden tarkoituksena on pitää materiaalit ja raaka-aineet käytössä niin pitkään kuin mahdollista ja näin vähentää jätteiden määrää ja luoda pitkäkestoisempaa arvoa. Kiertotalous on lupaava konsepti, joka tuo monia mahdollisuuksia yrityksille, ympäristölle ja yhteiskunnalle, mutta se sisältää myös haasteita, jotka voivat vaikeuttaa sen käyttöä. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita suomalaiset kiertotaloutta käyttävät yritykset kohtaavat. Tärkeimmät aihealueet teoriassa ovat kiertotalous, kiertotalouden liiketoimintamallit ja kiertotalous kansainvälisessä liiketoiminnassa. Kiertotalouden liiketoimintamalleja tutkitaan menetelminä, joiden avulla kiertotaloutta voidaan käytännössä toteuttaa. Kaikkia teoreettisia aihealueita tutkitaan niiden mahdollisuuksien ja haasteiden näkökulmasta, jotta teoriaa voidaan verrata empiirisiin tutkimustuloksiin. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin viidestä haastattelusta, joissa haastateltiin kuutta vastuullisuudesta vastaavaa toimihenkilöä. Haastatellut toimihenkilöt ovat suomalaisista kansainvälisistä yrityksistä eri toimialoilta kuten metsä- ja energiateollisuudesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Empiirisen tutkimuksen tuloksena voidaan päätellä, että tärkeimmät mahdollisuudet kiertotaloudesta yrityksille ovat resurssitehokkuus, kustannusten säästö ja ympäristö- ja imagohyödyt. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi edellytykset tuotteiden erilaistamiseen, kiertotalouden sosiaalinen hyväksyttävyys ja voittojen leviäminen suuremmalle joukolle. Sen sijaan suurimmat haasteet kiertotaloudesta ovat korkeammat kustannukset tietyissä toimissa, lainsäädäntö ja kiertotaloustoiminnan kommunikointi asiakkaille. Muita haasteita ovat esimerkiksi kiinnostavien kiertotaloustuotteiden löytäminen kuluttajille ja tietämyksen puute tietyillä alueilla kuten kierrätysmateriaalien hankinnassa. Empiirisen tutkimuksen löydökset ovat varsin johdonmukaisia kiertotalouden ja sen liiketoimintamallien teorioin kanssa. Vastaavasti teoria liittyen kiertotalouteen kansainvälisessä liiketoiminnassa tarjoaa vähiten samoja näkökulmia empirian kanssa. Kiertotalouden yleisessä teoriassa tutkijat olivat erimielisiä siitä, onko konseptilla sosiaalinen ulottuvuus. Tulokset haastatteluista koskien kiertotalouden sosiaalista puolta ovat selvät: kaikki haastatellut henkilöt näkivät kiertotalouden ulottuvan myös sosiaaliseen hyvinvointiin esimerkiksi työpaikkojen luomisen, puhtaamman ympäristön ja vuokrauspalveluiden kautta. Kiertotalous nousevana trendinä tarjoaa paljon tutkimusmahdollisuuksia. Tutkimustuloksissa yllättävin oli haaste kommunikoida yrityksen kiertotaloustoiminta asiakkaille ja jatkotutkimusehdotukseksi esitetäänkin muun muassa tutkimusta siitä, millaiset viestit koskien kiertotaloutta tavoittavat asiakkaat parhaiten.