vetoavain; taskukellon vetoavain
vetoavain; taskukellon vetoavain
Taskukellon vetoavain jonka päässä on koristeena koiran pää. Keskiosassa on pieni kiinnityslenkki. Vetoavaimet olivat kellojen välttämättömiä lisävarusteita, joita valmistettiin laajalti 1500-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Sekä miehet että naiset käyttivät kellojen vetoavaimia koruina. Miehet kiinnittivät vetoavaimen tyypillisesti ketjuun tai kellonperiin. Kellonperät kiinnitettiin puolestaan taskukelloon, jota kannettiin joko housujen tai liivin taskussa niin, että ketjussa roikkuva vetoavain jäi näkyville. Naiset kiinnittivät vetoavaimen vyötäröllä roikkuvaan ketjuun, johon kuuluivat talouden tärkeät avaimet tai jota käytettiin korun tapaan, jolloin ketjuun saattoi olla kiinnitettynä myös kello.
Tallennettuna:
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen Kellomuseo |
Kokoelma |
Esinekokoelma |
Tunniste |
4377:196 |
Mitat |
korkeus, suurin 42 mm, leveys, suurin 11 mm |
Valmistus |
1800 - 1900 teollinen tuote metalli metalli |
Aiheet |
Luokitus |
esine (aineistotyyppi)
vaatetus (pääluokka)
asusteet (alaluokka)
koristautuminen (pääluokka)
korut ja koristeet (alaluokka)
numerot, luvut ja mitat (pääluokka)
ajanmääritys (alaluokka)
vetoavain (yleisnimi)
|