kello; Cyma; rannekello
kello; Cyma; rannekello
Cyma -merkkisessä rannekellossa on tummanruskea nöpökuvioinen nahkaranneke, jota reunustaa koristeommel. Ranneke on kiinnitetty lenkeillä, ja sen päät on niitattu. Lukkona on niklattu solki. Rannekkeeseen on kiinnitetty on ristikkomainen sileä suojakuori niklatusta messingistä. Kellon kuoret ovat nikkeliä ja takakuorta koristaa viivahionta. Takakuori aukeaa saranalla. Kellon veto ja osoitinsiirto tapahtuvat nikkelinupista. Kellossa on lasike. Emaloidussa kellotaulussa on vaakasuorat arabialaiset tuntinumerot, minuutti-indeksit ja pikkusekuntinäyttö, johon on merkitty indeksit ja säteittäiset arabialaiset numerot 10 sekunnin välein. Tuntinumero 12 on punainen, muut merkinnät ovat mustia. Kellossa on sveistiläinen ankkurikäynti. Nikkeliliipottimella on 2 puolaa, 16 painoruuvia ja breguet-spiraali. Rukkauslaitteessa on rukkanastat, rukkaosoitin ja rukka-asteikko A - R F - S. Koneisto on 15-kivinen ja siinä on 4 siltaa. Koneisto on mattakullattu ja liipotinsilta koristeltu kaiverruksin.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen Kellomuseo |
Kokoelma |
Esinekokoelma |
Tunniste |
1498: |
Mitat |
paino 29 g halkaisija 28.00 mm (kellotaulu) halkaisija 28.00 mm (koneisto) paksuus 5.00 mm (koneisto) halkaisija 32.40 mm (kuori) korkeus 36.40 mm (kuori) paksuus 10.00 mm (kuori) leveys 12.00 mm (ranneke) pituus 105.00 mm (ranneke alaosa) pituus 80.00 mm (ranneke yläosa) |
Merkinnät |
Tyyppi: sarjanumero (Merkinnän tyyppi)Sijainti: takakuoren sisäpinta (Merkinnän sijainti)Sisältö: 427551 (Merkinnän sisältö)Tyyppi: merkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: liipotinsilta (Merkinnän sijainti)Sisältö: A - R F - S (Merkinnän sisältö)Tyyppi: merkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: takakuoren sisäpuoli (Merkinnän sijainti)Sisältö: BB (Merkinnän sisältö)Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: kellotaulu, rataskoneiston silta ja jousikotelon silta (Merkinnän sijainti)Sisältö: CYMA (Merkinnän sisältö)Tyyppi: merkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: suojakuori (Merkinnän sijainti)Sisältö: Felo (Merkinnän sisältö) |
Valmistus |
1880 - 1940, 1800-luvun loppu, 1900-luvun alku teollinen tuote metalli (kuoret) nikkeli (kuoret) nahka (ranneke) metalli (suojakuori) messinki (suojakuori) niklaus (suojakuori) Cyma, valmistaja |
Käyttö |
Varhaiset rannekellot 1700 - 1940, Ennen vuotta 1940 Jo 1700- ja 1800-luvun vaihteessa valmistettiin yksittäiskappaleina rannerenkaita, joissa oli kello. Ranskan keisarinna Josephine sai vuonna 1807 häälahjaksi rannekellon, joka muodostui kahdesta erillisestä jalokivin ja helmin koristelluista ranneketjusta – toisessa kello ja toisessa kalenteri. Vuosina 1880-1910 rannekelloja käytettiin melko yleisesti naisten korukellona, urheilussa ja sotilaskäytössä. Vuonna 1880 sveitsiläinen Constant Girard valmisti ensimmäisenä maailmassa Saksan keisarillisen laivaston upseereille 2000 rannekelloa, joissa oli kellotaulua suojaava metalliristikko. Yksi syy rannekellojen yleistymiseen oli naisten sosiaalisen aseman muutos. Ensimmäisen maailmansodan myötä naiset siirtyivät kodeista työelämään. Kello oli välttämätön, mutta naisten asusteissa ei ollut paikkaa taskukellolle ja riipuskelloa oli monissa työtehtävissä mahdotonta käyttää. Niinpä riipuskellot muutettiin ranteessa pidettäviksi. Kelloon voitiin juottaa lenkit ranneketta varten tai kellolle ommeltiin nahasta pieni tasku, joka vyötettiin ranteeseen. 1920-luvulla markkinoille tuli myös valmiita nahkaisia ja metallisia rannekkeita riipus- ja taskukelloille. Ensimmäiset varsinaisesti rannekelloiksi valmistetut kellot noudattivat vielä varsin pitkälti riipuskellojen muotoa. Kellon kuoret olivat pulleat ja vetonupissa oli kaula. Aikaa 1910-1930 voidaan pitää rannekellon kokeiluvaiheena. Tuolloin tehtiin rohkeita tekniikka- ja muoto-kokeiluja. Art deco-tyylisuunta 1920-luvulla innoitti neliömäisen kellotaulun syntyyn. 1930-luvulta lähtien rannekellon rakenne vakiintui ja siitä tuli vähitellen yleisin kellotyyppi. Sveitsistä vietiin vuonna 1920 noin 7,2 miljoonaa taskukelloa ja 2,5 miljoonaa rannekelloa, kun jo vuonna 1934 rannekelloja vietiin 6 miljoonaa ja taskukelloja 3,2 miljoonaa. |
Näyttelyt |
Aika koneita! Suomen Kellomuseon perusnäyttely näyttelykeskus WeeGeellä 1.6.2006 alkaen. |
Aiheet |
Luokitus |
esine (aineistotyyppi)
koneet (pääluokka)
punnitus-, mittaus- ja tallennuslaitteet (alaluokka)
vaatetus (pääluokka)
asusteet (alaluokka)
numerot, luvut ja mitat (pääluokka)
ajanmääritys (alaluokka)
kello (yleisnimi)
|