ryijy; kannuksenpyöräryijy

Ryijy on yksilevyinen. Sen loimi on pellavalankaa, ja loimen tiheys on 3 lankaa/cm. Kude on kertaamatonta tummanruskeaa villalankaa. Nukkarivin väli on n. 1,2 cm. Nukka on solmittu tavallisella ryijysolmulla ja solmussa on 3 lankaa. Nukan pituus on n. 2 cm. Ryijyn keskiala on vaaleankeltainen. Sen alakulmissa on sinisellä nukalla kehystetyt keltapohjaiset vinoristikuviot. Ristien välissä on vuosiluku 1781. Yläkulmissa ristit ovat punaiset ja vihreällä nukalla kehystetyt. Keskusneliön pohjaväri on punainen ja sen ympärillä on sininen kolmiokehys. Neliön sisällä on suurikokoinen vihreä kannuksenpyörä. Kannuksenpyörän jokaisen sakaran päässä on kaksivärinen pyörylä. Reunuksen pohjaväri on vihreä ja siinä on tyyliteltyjä hajakukkakuvioita. Uloimmassa reunassa on sini-keltaruudullinen raita. Yläreunassa raidan värit ovat sininen ja punainen.

Aineiston käyttöoikeudet
Oikeudet pidetään - maksullinen käyttö
QR-koodi

Aineistosta vastaa

ryijy; kannuksenpyöräryijy

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Esine
Organisaatio Kansallismuseo
Kokoelma
Kansatieteelliset kokoelmat
Inventaarionro
K9787:
Mitat
leveys 145 cm, pituus 185 cm
Merkinnät
Tyyppi: merkintä
Sijainti: alhaalla keskellä
Sisältö: 1781
Valmistus
1781
käsityö
kudonta
Käyttö
alkuperäinen käyttöpaikka
Keskelle sijoitettu kannuksenpyörä on ollut tyypillinen Oriveden, Längelmäen, Kuhmoisten ja Kuhmalahden seudun ryijyille.

peite, sisustustekstiili, koristetekstiili
Keskiajalla ryijyt olivat arvokkaita peittoja, joita pidettiin vuoteissa nukkapuoli alaspäin. Näissä peiteryijyissä koristelu oli vähäistä, mutta kun nukallisesta puolesta tuli yläpuoli, sen koristelu monipuolistui. 1700-luvulla kuviollisesti nukitettu koristeryijy yleistyi myös kansan keskuudessa. Koristeellinen ryijy oli ylellisyysesine, jota käytettiin esimerkiksi morsiusparin vuodepeitteenä, päiväpeitteenä tai rekipeitteenä. Myöhemmin kansallisromantiikan ja taideryijyjen vaikutuksesta ryijyä alettiin käyttää nimenomaan seinävaatteena.
Aiheet