veistos; keskiaikainen puuveistos; puuveistos
veistos; keskiaikainen puuveistos; puuveistos
fyysinen kuvaus: Martinus istuu hevosen selässä ylävartalo hieman vasemmalle kiertyneenä. Vartalon koko on hevosen kokoon nähden suuri. Martinuksella on olkaimellinen, hihaton pitkä puku (sorkotti), jota sitoo vyö. Vyön pää roikkuu soljesta alaspäin. Viitta laskeutuu olkapäiltä käsivarsien sivuitse vartalon taakse. Viitta sitoo rinnalla olkaimien ylitse kulkeva nauha tai hihna. Aluspuku on kapeahihainen. Vasemmalla puolella viitan ylös nostettu helma muodostaa syviä V:n muotoisia poimuja. Oikealla puolella viitta laskeutuu suoraan. Pyhimyksen kasvot ovat soiketa, suu on hieman auki ja suupielet kääntyneet hymyyn. Nenä on kapea ja silmät suuret ja mantelinmuotoiset. Luomet on veistetty esiin. Puolipitkät hiukset kehystävät kasvoja loivasti aaltoilevina ja kaartuvat päistään ulospäin. Hatun reunan alla on pienistä kiharapalloista koostuva otsatukka. Hattu on korkea ja pyöreäkupuinen ja siinä ylöspäin käännetty leveä lieri. Jalustimeen asetetuissa jaloissa on tossumaiset, teräväkärkiset kengät. Satulan korkea, levymäinen etuosa näkyy vartalon etupuolella. Hevosen jalat ovat suorat. Etujalat ovat enemmän harallaan ja hevosen pää taipuu kaarelle. Suu on auki ja siihen maalatut hampaat näkyvät. Häntä on laineileva. Levymäiset, pyöreät kaviot on veistetty erikseen. Veistoksessa on vain vähän värijäänteitä. Martinuksen viitan poimuissa on punaista, vuorissa sinistä. Veistoksessa on käytetty tammen lisäksi vaaleaa lehtipuuta. Erikseen veistettyjä osia ovat mm. Martin tapilla hartioihin kiinnitetty pää, vartalo, selän aukon täyttänyt levy (hävinnyt), oikea olkapää, reidet ja sääret. Myös hevosen pää ja osa kaulaa, harjas, etujalat, ruumiin takaosa, häntä, jalat ja kaviot on veistetty erikseen. Martinuksen vartalo ja hevosen keskiruumis on koverrettu ontoksi. Veistoksessa on tuhohyönteisen jättämiä reikiä ja siitä on kadonnut osia: viittaa leikkaava oikea käsi miekkoineen, vasen käsi sekä lankuista kootun jalustan reuna, jossa on mahdollisesti ollut kerjäläistä esittävä hahmo.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen kansallismuseo |
Kokoelma |
Historialliset kokoelmat |
Tunniste |
H34110:2 |
Mitat |
korkeus: 125,0 cm pituus: 92,0 cm määrittelemätön ulottuvuus, jalusta: 92,0 cm määrittelemätön ulottuvuus, jalusta: 31,5 cm |
Valmistus |
valmistusaika 1321-1330, valmistusaika 1300-luvun alku, valmistusaika keskiaika Tekniikka: käsityö Tekniikka: kuvanveisto/veisto Tekniikka: kuvanveisto jalusta: Tekniikka: kuvanveisto jalusta: Tekniikka: kuvanveisto Materiaali: puu/tammi, määritt. Peter Klein, Univ. d. Hamburg, 1995/97 Materiaali: jalusta: puu/tammi, määritt. Peter Klein, Univ. d. Hamburg, 1995/97 Liedon mestari, tekijä |
Käyttö |
Näyttelyt |
Perusnäyttely, 15.06.2000 - 31.12.2019 Kansallismuseon perusnäyttely / Ruotsin ja Venäjän aika / Toista maata , 01.12.2020 - 15.10.2023 |
Aiheen toimija |
Pyhä Martinus |
Aiheet |
Luokitus |
532 kuvataide (luokitus)
776 henget ja jumalat (luokitus)
782 palvonta, rukoukset ja uhrit (luokitus)
792 profeetat ja askeetit (luokitus)
781 uskonnollinen kokemus (luokitus)
778 pyhät esineet, eläimet ja paikat (luokitus)
532 kuvataide (luokitus)
788 rituaali (luokitus)
776 henget ja jumalat (luokitus)
|
Julkaisut |
|