Tutkielmani käsittelee rockyhtyeen toiminnan kehittämistä palvelumuotoilun keinoin. Tutkimuksessa selvitin, millainen yhtyeeni tarjoaman palvelun tulisi olla. Inspiraationa tutkielman tekemiseen oli halu kehittää oman yhtyeeni toimintaa, sekä haastattelut ja kirjallisuus jossa musiikkiteollisuuden ja rockyhtyeiden toimintaa kuvaillaan. Toteutettu tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka tutkimusmetodeista aineistonhankintametodina käytin keskitettyä haastattelua. Haastattelin tutkimusta varten yhtyeemme kuuntelijoita ja yhtyeemme jäseniä heidän kuuntelemiensa rockyhtyeiden tuottamien palvelujen kuluttamistottumuksista. Tutkimusaineiston analyysimetodina käytin tyypittelymetodia. Tyypittelin tutkimusaineiston palvelumuotoilun menetelmien mukaisesti käyttäjäprofiiliksi, palvelumalliksi ja eri näkökulmista kuvatuiksi palvelupoluiksi. Tämän jälkeen järjestin yhteissuunnittelutyöpajan, johon osallistui yhtyeemme jäseniä ja kuuntelijoita, jossa konseptoitiin uusia palvelunosia ja kehitysideoita vanhoille palvelunosille, haastattelujen pohjalta luotujen käyttäjäprofiilin, palvelumallin ja palvelupolkujen tarjoaman käyttäjätiedon mukaisesti. Yhteissuunnittelutyöpajassa syntyneet konseptit esitän tutkielman tulokset osiossa. Johtopäätöksinä esitän, että musiikkiteollisuuden digitalisoitumisen myötä myös rockyhtyeen palvelukokonaisuuteen on tullut perinteisten rockyhtyeiden tuottamien palvelunosien rinnalle digitaalisia, Internetissä toteutettavia palvelunosia. Haastatteluissa yhtyeemme kuuntelijat kertovat käyttävänsä rockyhtyeiden tarjoamista palvelunosista eniten digitaalisia palvelunosia. Perinteisten palvelunosien tuottaminen on kuitenkin edelleen yhtä tärkeää, kuin digitaalisten palvelunosien tuottaminen, sillä käyttäjät arvostavat niitä ja ovat valmiita maksamaan juuri perinteisten palvelunosien kuluttamisesta. Digitaaliset, Internetissä toimivat palvelunosat, kuten yhtyeen sosiaaliseen mediaan, videopalveluihin ja suoratoistopalveluihin yhtyeen luomat sivut ja sisältö ovat yhtyeen viestintäkanavia ja palvelunosia, jotka houkuttelevat uusia käyttäjiä yhtyeen perinteisten palvelunosien pariin. Digitaalisuus ja Internet tarjoavat yhtyeelle myös lisää mahdollisuuksia kaupata perinteisiä palvelunosia. Tutkimus esittää rockyhtyeiden toiminnan uutena palvelumuotoilun ja sen tutkimuksen kohteena.

This thesis discusses developing services provided by a rock group using service design methods. The research question was, what kind of service my band should provide? The driver and inspiration for the research was to develop my band’s functions and interviews and literature about music industry and bands. The research is a qualitative case study, that used interviewing as the data collection method. I interviewed both listeners and members of our band about their habits of using services provided by rock groups. As the data analysis method, I used the ideal type method, converting the raw research data into service design concepts: user profile, service model and service paths. I arranged a co-creation workshop where together with few of our listeners and band members, we developed ideas and prototypes of new and old service parts based on the research findings. The new ideas and prototypes are presented in the results section. As conclusions: like the rest of the music industry, bands have embraced digitalization, by developing new digital service parts in addition to the traditional ones. Traditional service parts are however still important, because users both appreciate and are willing to pay for them. Internet based digital service parts, such as social media pages, video and streaming services and the content in them are communication and service that lure new listeners to use traditional service parts and offer more opportunities to sell them. The thesis presents rock groups as a new subject of work and research for service design.