Annamme tutkimuksessamme puheenvuoron pohjoissuomalaisille ikääntyneille, jotka ovat kuntoutumassa päihteiden ongelmakäytöstään. Tavoitteenamme on ymmärtää heidän yksilöllisiä kokemuksiaan ja saada kuuluville ajatuksia siitä, mitä asioita he kokevat merkitykselliseksi elämässään, päihdekuntoutuksessa ja tulevaisuudessa. Tarkastelemme haastattelemiemme ikääntyneiden päihdekuntoutujien tärkeiksi kokemia asioita sekä kuntoutumisen merkitystä heidän tulevaisuudelle. Tutkimuksemme toteutimme haastattelemalla pohjoissuomalaisia yli 60-vuotiaita päihdekuntoutujia. Pyrimme saamaan ikääntyneiden päihdekuntoutujien omaa ääntä esiin käyttämällä teemahaastatteluissa fenomenologista otetta ja asennetta. Saimme kuulla mitä nämä ikääntyneet kuntoutujat ajattelevat omasta päihdehistoriastaan ja kuinka yksilölliset, mutta silti varsin tavanomaiset syyt, kuten erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet sekä läheisten huoli toivat heidät kuntoutumaan. Kuntoutumisessa pidettiin tärkeänä terapeuttista keskustelua, vertaistukea sekä mahdollisuutta yksilöllisiin kiinnostuksen kohteisiin kuten ulkoiluun, käsitöihin ja tavallisiin arkiaskareisiin. Kuntoutumisen myötä elämän rauhoittuminen ja oman minän eheytyminen mainittiin merkityksellisiksi asioiksi. Merkityksellisiksi asioiksi kuntoutumisen jälkeen mainittiin myös ihmissuhteet, luonto ja muut kiinnostuksen kohteet kuten liikunta ja kulttuuri. Haastattelemamme pohjoissuomalaiset ikääntyneet kuntoutujat katsovat omaan tulevaisuuteen valoisasti ja haaveilevat uusista läheisistä ihmissuhteista sekä rauhallisesta, hyvästä loppuelämästä. Päihdekuntoutuksessa ja sen etenemisessä tärkeäksi asiaksi nousee kuntoutujan kuntoutumisvalmius. Avaamme tässä työssä kuntoutumisvalmiuden eri osa-alueita ja tuomme esille sen roolia kuntoutujan arjessa ja kuntoutukseen sitoutumisessa. Tämän lisäksi tarkastelemme teoreettisesti kuntoutumis-valmiutta osana riippuvuudesta kuntoutumista. Tutkimuksemme ei pyri löytämään vastausta siihen, kuinka ikääntyneet päihteiden käyttäjät kuntoutuvat tai mikä heidän elämässään yleisesti on merkityksellistä. Sen sijaan tutkimuksemme pyrkii tuomaan esiin juuri näiden kuntoutujien arvokkaita yksilöllisiä kokemuksia, joita voidaan hyödyntää ikääntyneiden päihdekuntoutusta kehitettäessä.