Pro gradu – työssä tavoitteena oli tutkia kuntien henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia informaatioteknologian implementoinnissa ja sähköisen toimintakäytänteen omaksumisessa. Implementoinnin kohteena oli taloushallintoon liittyvä sähköinen uudistus – ostolaskujen sähköinen käsittelyjärjestelmä. Ostolaskujen käsittely on noudattanut jo 1960-luvulta vallitsevaa käytäntöä lähes näihin päiviin saakka. Tutkimuksen toteuttaminen perinteisesti muutoksia vieroksuvissa kuntaorganisaatioissa pitkään muuttumattomana olleelle työkäytänteelle loi tutkimuksellisesti mielenkiintoisen asetelman.

Tutkimuksen kontekstina ovat tietoyhteiskunta ja kuntaorganisaation toimintaympäristö sekä sen sisällä olevat toimijat. Henkilöstövoimavarajohtamisen teoreettisena lähestymistapana on Harvardin malli eli humanistinen painotus, jota kutsutaan myös pehmeäksi henkilöstövoimavarajohtamiseksi. Kunnan johto vaikuttaa henkilöstövoimavarajohtamisellaan henkilöstöön ja sitä kautta implementoinnin onnistumiseen sekä sähköisen toimintakäytänteen jalkauttamiseen.

Tutkimuskysely toteutettiin www-kyselynä kuudessa lappilaisessa kuntaorganisaatiossa. Kyseessä oli kokonaistutkimus 943 ostolaskujen sähköisen käsittelyn parissa työskentelevälle henkilölle. Kyselyyn vastasi 568 henkilöä vastausprosentin ollessa 60. Tutkimusaineiston käsittelyyn käytettiin pääosin SPSS-tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmistoa ja sen toimintoja, kuten faktorianalyysia. Koska kvantitatiivisen kyselyn mukana oli myös muutamia kvalitatiivisin menetelmin analysoitavia avoimia kysymyksiä, aineistoa analysoitiin hermeneuttisen kehän periaatteella.

Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstövoimavarajohtamisella on merkittävä rooli informaatioteknologisen implementoinnin onnistumisessa sekä sähköisen toimintakäytänteen omaksumisessa. Henkilöstövoimavarajohtamisen keinot, kuten johdon sitoutuminen ja tuki, tiedottaminen, henkilöstön osallistaminen käyttöönoton suunnitteluun sekä koulutukseen panostaminen tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa edistävät implementoinnin onnistumista. Vaikka pääosin edellä mainituissa asioissa oli vastaajien mukaan onnistuttu, heidän osallistumisensa implementoinnin suunnitteluun oli vähäistä.

Tutkimustulokset tukevat Zmudin ja Applen informaatioteknologian implementoinnin prosessimallia sekä Davisin teknologian hyväksymismallia. Varsinkin ostoreskontrassa työskentelevät pitivät järjestelmää hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä, mikä on olennainen sähköisen työkäytänteen omaksumiseen vaikuttava seikka. Ostolaskukierron onnistunut muutos sähköiseksi prosessiksi nousi vahvasti esiin tutkimusaineistosta. Kuitenkin on huomioitava, että sähköistäminen ei tuo automaattisesti laatua ja tehokkuutta prosesseihin eikä organisaatiokohtaisille toimintatavoille, vaan vaatii niin johdon kuin henkilöstön toimia. Tässä suhteessa kunnissa on kehitettävää.