Raumalaistaustaiset veljekset Pasi ja Mika Kemmo olivat työskennelleet media-alalla kymmenkunta vuotta ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa Ponterosa. He olivat perustaneet mm. Rauman paikallistelevision. Heidän yhtiönsä Inxpo Onnico Oy ja Mancantoo Oy olivat vuodesta 1991 lähtien tuottaneet tv-sarjoja ja -elokuvia, mainos- ja teollisuuselokuvia. Näkyvin tuotanto oli ensimmäinen suomalainen reality-tv-sarja Heartmix (1996), joka dokumenttia ja fiktiota sekoittaen seurasi seitsemän suomalaisnuoren elämää San Franciscossa ja joka lopetettiin 13:n osan jälkeen. Pasi Kemmo tuottaa nykyään mainoksia ja teollisuuskuvauksia ulkomailla.

Ponterosalle ei herunut elokuvasäätiön tukea, joten veljekset joutuivat keräämään rahoituksen monista lähteistä ja sponsorituen kautta. "Rahoituksen hakeminen on eräänlaista henkilökemiaa", Pasi Kemmo kertoi elokuvan valmistuttua. "Uskomattoman moneen paikkaan pitää esitellä oma idea. Suurin osa työstä menee hukkaan. Ehkä alle 10% poikii jatkoa. Parisenkymmentä firmaa on mukana. Joukossa sekä kansainvälisiä että kotimaisia. [- -] Elokuvan kokonaisbudjetti oli hyvin pieni. Osa yhteistyökumppaneista antoi laitteita tai palveluita meidän käyttöömme." (Visio 3/2001). Elokuvassa on tämän vuoksi myös tuotesijoittelua (Pasi Kemmon haastattelu 2010).

Budjettiresurssien ja Ere Kokkosen Hurmaavan joukkoitsemurhan (2000) esimerkin mukaisesti Ponterosa kuvattiin Digital Betacam -videoformaatilla. Visio-lehden 3/2001 mukaan värikorjaukset tehtiin Frameimagessa, monikanavaääni SES Soundissa ja ääninegatiivi Finn-Labissa. Elokuva siirrettiin videolta filmille Hampurissa ja laboratoriotyöt tehtiin Ruotsissa. Elokuva sisältää myös digitaaliefektin: Yksisarvisen sarvi tehtiin digitaalisesti.

"Ideoimme elokuvan yhdessä", Pasi Kemmo jatkoi Visio-lehdessä. "Veljeni Mika kirjoitti sen puhtaaksi. Jenkkiläinen elokuva Nuija ja tosinuija oli tietynlaisena esikuvana. Haimme kohelluselokuvan genreä, jonka pyrimme soveltamaan suomalaiseen ympäristöön. [- -] Jos huumorintaju sopii katsojalle, niin elokuva on hyvä. Ellei se sovi, on kyseessä huono elokuva. Muiden elokuvalajien kohdalla hyvän ja huonon eritteleminen on paljon helpompaa. Komedia on taas puhdas makuasia."

Ponterosan lopputeksteissä Pasi Kemmo on merkitty elokuvan tuottajaksi ja ohjaajaksi, Mika Kemmo toiseksi ohjaajaksi ja ainoaksi käsikirjoittajaksi. Henkilöohjaajaksi ja toisen pääosan esittäjäksi veljekset hankkivat Heikki Paavilaisen, jolla oli elokuvakokemusta vuodesta 1981 lähtien ja joka oli vaikuttanut näyttelijänä ja ohjaajana televisiossa ja eri teattereissa - tuolloin hän toimi Rauman kaupunginteatterin taiteellisena johtajana. "Käsikirjoitus on pääasiassa hömppää, mutta silti siinä on jokin sisältö, joka kutitteli", Paavilainen totesi ensi-illan aikaan. "Onneksi tyylilaji on niin erikoinen, että sitä on melkein mahdoton verrata mihinkään. Jos elokuvaa menee katsomaan ilman mitään ennakko-odotuksia, niin siitä varmasti tykkää." (Keskisuomalainen 16.3.2001).

Paavilaisen ja muiden kokeneiden näyttelijöiden kuten Vesa Vierikon, Santeri Kinnusen, Tuija Ernamon, Matti Tuomisen, Esko Nikkarin ja Lasse Karkjärven rinnalle Kemmot kiinnittivät tunnettuja julkisuuden henkilöitä: nyrkkeilijä Tony Halmeen (1963-2010), joka vuonna 2003 valittiin Perussuomalaisten kansanedustajaksi, entisen miss Suomen, valokuvamalli ja tv-juontaja Karita Tuomolan ja valokuvamallit Jenni Aholan ja Laura Westin. Ahola tunnettiin Miss Hawaiian Tropicina, Miss Internetinä ja Olvi-tyttönä sekä mallitoimisto Promodelin toimitusjohtajana.

Elokuvan musiikista tuotettiin Edel Recordsin kanssa myös cd-äänilevy Soundtrack elokuvasta Ponterosa. Levyn bonusraitana olevasta laulusta Leikiten tehtiin musiikkivideo. Elokuva sai ensi-iltansa maaliskuussa 2001 seitsemän kopion voimalla viidellä paikkakunnalla, mutta hieman yli 2500 katsojan yleisömäärä ei vastannut tekijöiden odotuksia.

- Teksti: Juha Seitajärvi (2010 ja 2023) / Suomen kansallisfilmografia.