Silmä silmästä
Öga för öga (ruotsinkielinen nimi)
An Eye for an Eye (englanninkielinen nimi)
Auge um Auge (saksankielinen nimi)
Isän enkeli (työnimi)
Tapa rakkaimpasi (työnimi)
Finna-arvio
Silmä silmästä
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
|
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
23.3. - 16.4., 7.5.1999 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Silmä silmästä on tv-toimittajanakin ahkeroineen Atro Lahtelan ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva ja kotimainen harvinaisuus: kauhuelokuva", Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt 1.10.1999) luonnehti. "Horror on nykyään kovin amerikkalainen lajityyppi, suttuisten teinihalpisten luvattua maata, mutta Atro Lahtela on ankkuroinut goottilaiset näkynsä kainuulaiseen viitekehykseen. Innoittajina ovat olleet selvästi suomalainen hulluus viinahöyryineen, tiettömine taipaleineen, tulipalopakkasineen, hirttosilmukoineen, uskonnollisene hurmoksineen ja peiteltyine himoineen. Samassa hengessä Tahvo Hirvonen on kuvannut elokuvan ikään kuin Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu olisi ollut tämän 'genren' kantateos; niin kuin se onkin." Antti Selkokari (Aamulehti 31.3.2000) antoi ruusuja ja risuja: "Siitä Silmä silmästä -elokuvaa voi kiittää, että se näyttää mistä aidosti kotimainen kauhu voisi olla luontevasti syntyäkseen. Korpikylät arvatenkin kätkevät kauhistuttavia tarinoita isien ja poikien pahoista teoista. Lahtela ei sorru yrittämäänkään tehostekauhulla roiskuttelua. [- -] Epäilemättä budjetin rajoitukset ovat olleet osaltaan estämässä elokuvaa kasvamasta täysiveriseksi kauhuelokuvaksi. Mutta hyvä - tai ainakin mielenkiintoinen - näinkin." Tuomas Riskala (Gorehound 2/1999) antoi arvoa teeman valinnalle, mutta löysi kritiikille kohteen: "Elokuvassa on kuitenkin hetkensä, joiden aikana muistuu mieleen, mikä lajityyppi pitikään olla kyseessä. Esimerkiksi Kiian kokemat muistitakaumat ja alitajunnan välähdykset ovat onnistuneita. Välillä kuitenkin tuntuu, ettei Lahtela ole halunnut luoda mitään liian omaperäistä horror-estetiikkaa. Latteimmallaan visuaalinen puoli luottaa vain pelkkiin uhkaaviin valoihin ja raollaan oleviin oviin. Myös Palon Jokeri-virnistys alkaa jossain vaiheessa ärsyttää, vaikka pahan jätkän rooli istuu hänelle muuten kuin sarvet otsaan. Kiiaa esittävä Meri Nenonen nousee selkeästi muun näyttelijäjoukon yläpuolelle sekä suorituksellaan että luontaisella sympaattisuudellaan." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 1.10.1999) antoi tunnustusta näyttelijäntyöstä ja myös siitä, että "Lahtelan kuvakerronta on notkeata ja esimerkiksi kuvanveistäjän työtä hän kuvaa kiinnostavasti". Mutta kritiikki oli yhtä rankkaa: "Itse pääasiassa hän kuitenkin epäonnistuu. Elokuvan yliluonnolliset jaksot ovat keinoiltaan kuluneita, karkeasti alleviivattuja ja vaikutukseltaan huvittavia". Lauri Lehtinen (TV-maailma 20/1999) antoi tylyimmän tuomion: "Ulkomaanoikeudet voivat kiinnostaa pohjanoteerauksiin erikoistuneita trashvideofirmoja." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Atro Lahtela (s. 1959) opiskeli Helsingin yliopistossa 1981-86 ja vaikutti Helsingin Ylioppilasteatterissa 1983-88 mm. näyttelijänä ja ohjaajana. Vuosina 1985-95 Lahtela työskenteli radio- ja tv-toimittajana mm. kulttuuriohjelmissa Noitaympyrät, Kirjarovio ja Valopilkku sekä ohjasi lyhyen dokumenttielokuvan Giger - matka tajunnan ytimeen (1992). Hän osallistui Teatterikorkeakoulun käsikirjoituskoulutukseen 1993-95 ja on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien päätoimisena käsikirjoittaja-ohjaajana. Ennen ensimmäistä kokoillan elokuvaansa Silmä silmästä Lahtela kirjoitti myös kuunnelmia ja science fiction -novelleja sekä ohjasi ja kirjoitti lyhytelokuvat Keikka (1997) ja Vastanaineet (1998). Silmä silmästä syntyi pitkän prosessin tuloksena, kymmenen käsikirjoitusversion jälkeen. Ensimmäinen versio nimeltä "Tapa rakkaimpasi" syntyi maaliskuussa 1994 Teatterikorkeakoulun käsikirjoituskurssin harjoitustyönä, tähtäimessä tunnin mittainen tv-elokuva, jonka tarina sijoittui kaupunkiin ja jossa taiteilijaa vainosi ex-poikaystävä maalta. Viimeisten versioiden johdannossa Lahtela puhuu "käsikirjoitus-seikkailusta, jossa vuosien kuluessa kaupungissa tapahtuva trilleri muuttui viistoksi kauhuelokuvaksi kuolevan pikku paikkakunnan synkistä saloista". Vielä elokuun 1998 käsikirjoitusversiossa tarinan keskiössä oli Kiian ja isän suhde, myöhemmissä versioissa "on kyse kollektiivisemmasta totuuden ja sen salaamisen seuraamuksista". "Ensiksi mulla oli aihemaailma, nainen, kuvanveistäjä joutuu kohtaamaan isiensä teot ja niiden seuraukset", Lahtela lisäsi ensi-illan aikaan. "Tää kauhuelokuvaviritys tuli siihen vasta matkan varrella. Aluksi mä olin lähdössä tekemään ihan toisenlaista elokuvaa [- -] Ei tarinan sijoittaminen Kainuun syrjäseuduille ollut oleellista, mä kirjoitin tän tarinan tapahtumaan alun perin Helsingissä, sitten kun mä siirsin sen tapahtumaan Pirunperällä se alkoi toimia ihan eri tavalla. [- -] Kauhuelokuva ei oo pelkästään se tarina, jonka sä näät, vaan se usein kytkeytyy johonkin ihmisen tajunnassa oleviin käsittämättömiin pelkoihin ja asioihin. Kauhuelokuvat operoivat tukahdutetuilla vyöhykkeillä ja kyllä mä oletan, että useimmat kauhuelokuvan tekijät tiedostaa sen ja hakeutuu sellaisille aihepiireille, joita on vaikea mutta kiinnostava käsitellä." (Etelä-Suomen Sanomat 22.9.1999). Silmä silmästä kuvattiin 21 kuvauspäivässä maalis-huhtikuussa 1999. Alun perin elokuva piti kuvattaman Kainuussa, mm. Paltaniemen kuvakirkossa, mutta taloudellisista syistä valtaosa kuvauksista siirrettiin Helsingin lähistölle. Osa Kirkkonummella Haapajärven kirkossa kuvatusta materiaalista kopioitiin laboratoriossa liian tummaksi: niinpä lopun veriset kauhujaksot alttarilla jouduttiin kuvaamaan uudelleen Angel Filmsin studiossa, koska kirkkoon ei saatu enää kuvauslupaa. Pääosien esittäjät Meri Nenonen (s. 1973) ja Jani Volanen (s. 1971) eivät olleet elokuvan ensikertalaisia, mutta molemmille pääosa oli ensimmäinen. Volanen oli näytellyt elokuvissa 1990-luvun alusta lähtien ja tullut tutuksi mm. Vääpeli Körmy -elokuvien vartiomies Räikkösenä. Lisäksi hän oli ohjannut tv-sarjaa Studio Julmahuvi (1998) ja ohjasi sittemmin puolipitkän elokuvan Rumble (2002). Nenonen puolestaan on esiintynyt tv-sarjassa Kylmäverisesti sinun (2002) ja elokuvissa Pikkusisar (1999), Hengittämättä & nauramatta (2002) ja Lapsia ja aikuisia (2004). Naispääosaan kaavailtiin myös Karoliina Blackburnia ja Vuokko Hovattaa. Ari Piispan tulkitseman Koo-Pee Korpin rooliin oli ehdolla Jorma Böök ja lopullisesta elokuvasta poistetun rekkakuski Happosen rooliin Onni Koivu. Musiikin tekijäksi harkittiin Tuomari Nurmiota, mutta lopulta päätöskappaleen teki Kauko Röyhkä. Silmä silmästä kuvattiin super-16 mm:n materiaalille ja tähdättiin alun perin ainoastaan tv- ja videolevitykseen. 35 mm:n elokuvateatteriversio päätettiin tehdä vasta leikkausvaiheessa. Lahtelan mukaan "tuottaja näki sitten, miten se materiaali antautuu ja taipuu ja oli sitä mieltä, että tarina tulee paremmin esiin pitkässä muodossa. Sinne ei oo kuitenkaan mitään lisätty, siinä ei ole yhtään hukkakäyntiä." (Etelä-Suomen Sanomat, em.). Silmä silmästä sai ensiesityksensä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmistossa 18.9.1999 ja varsinaisen ensi-iltansa 1.10. Kino Engelissä. Esikoiselokuvansa jälkeen Lahtela on työskennellyt radiolle ja televisiolle, toiminut käsikirjoittajana Hannu Tuomaisen elokuvassa Menolippu Mombasaan (2002) sekä Saara Saarelan tv-sarjassa Yövuoro (2005) ja ohjannut tv-elokuvan Rotanloukku (2003). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Pekka Karjalainen Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 50". 2. Etsii Säv. Markus Nordenstreng, san. Jonna Tervomaa, sov. Jussi Jaakonaho Jonna Tervomaa, laulu, ja yhtye (off), 3' 20". Levytys: Jonna Tervomaa; Universal 557460-2, 1998. 3. Hän elää yksin Säv. ja sov. Kauko Röyhkä - Mats Huldén - Timo Vikkula - Tero Kling, san. Kauko Röyhkä Kauko Röyhkä & Combo (off, lopputekstit), 2' 55". Levytys: Kauko Röyhkä; kokoelmalla Räyhähenki muistelee Ranka Recordings RA023, 2000. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||
Karin Widing, Miro Lahtela, Tove Idström, Petri Kotwica, Pauli Pentti, RomiBella Oy, Jasmin Välimäki, Aino Kotaja, Tarja Ylianttila, Pauliina Manninen, Jaana Tamminen, Jonet Oy, Greendoor Oy/Jarmo Karvinen, Furuhedin nuorisoseura, Avarte, Ideasta kiitos Kainuun metsille Tyhjiölästä Parkuaan |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|