Kulkuri ja Joutsen
Kulkuri ja joutsen (rinnakkaisnimi)
The Swan and the Wanderer (englanninkielinen nimi)
El Vagabundo y el cisne (espanjankielinen nimi)
Finna-arvio
Kulkuri ja Joutsen
Timo Koivusalon ohjaama ja Juha Nummisen kanssa käsikirjoittama musiikkielokuva Kulkuri ja Joutsen (1999) kuvaa Tapio Rautavaaran (Tapio Liinoja) ja Repe Helismaan (Martti Suosalo) sodanjälkeistä yhteistyötä musiikin saralla, kiertue-elämää ja välirikkoa. Kykenevätkö miehet sopimaan erimielisyytensä vai jatkuuko kyräily hautaan saakka?
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
4. - 19.5., 28.7. - 10.8., 3. - 4.10. ja 20. - 21.11.1998 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Kulkuri ja joutsen on sydäntä lämmittävää nostalgiaa niille, jotka tuon ajan muistavat", Anja Huumo (Suomenmaa 19.2.1999) totesi. "Nuoremmille se on toivottavasti mielenkiintoinen dokumentti ajasta, jolloin Suomi toipui sodasta ja elettiin toiveikasta vaikkakin raskasta jälleenrakentamisen aikaa." Helena Yläsen (Helsingin Sanomat Nyt 19.2.1999) luonnehtimana "Kulkuri ja joutsen on hauskasti totinen elokuva kahdesta viihdyttäjästä, joista toinen katkeroitui arvostuksen puutteesta ja toinen teki itsestään legendaa tunteellisilla lausunnoillaan. Se on mannaa jokaiselle, jonka sydän sykähtää, kun Rautavaara aloittaa laulun pojasta, jonka lähtiessä maailmalle ei edes kodin ovi narahtanut. Arto Asunmaan lavastama ja Timo Heinäsen kuvaama elokuva on viehättävän kotikutoinen ja koreilematon. Elokuvan tahti on yksivakainen, mutta myös keinotekoisia tehosteita karttava. [- -] Martti Katajisto tekee niin komean T. J. Särkän, että silmät ovat pudota päästä." Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 19.2.1999) analysoi näyttelijäntyötä: "Ilman Martti Suosalon valloittavaa elävyyttä jäisi Kulkuri ja joutsen kauaksi tavoitteistaan. Suosalon terävän replikoinnin ja antaumuksellisen esiintymisen ansiosta kuvaan tulee aimo annos oivaltavaa huumoria ja kansanomaista läsnäoloa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Tapio Liinoja olisi pätevä Rautavaaran tulkkina. Liinoja tekee mietteliään Rautavaaran roolikuvan sympaattisesti, mutta ei tavoita esikuvansa karismaattisuutta." Eija Komu (Karjalainen 23.2.1999) totesi, että "Tapio Liinoja laulaa elokuvassa vain pari lyhyttä pätkää. Tapsan autenttisen äänen käyttäminen lauluissa on ainoa mahdollinen ratkaisu, varsinkin kun huulisynkka toimii, sillä tuota ainutlaatuista äänenväriä on mahdotonta jäljitellä. Se oli ääni, jossa hilpeys ja kyyneleet läikkyivät rinnakkain, ja tumma pohjavire oli aina vahvin. Martti Suosalo on puolestaan paneutunut erittäin taitavasti Repen äänen nasaalisoundiin ja käreään kuivakkuuteen, pienimpiä painotusseikkoja myöten." Hannu Massinen (Etelä-Suomen Sanomat 21.2.1999) kommentoi hänkin musiikkia: "Kulkuri ja joutsen on tietenkin tulvillaan Rautavaaran musiikkia, vaikka olisi joskus toivonut sen soivan vähemmän katkelmallisesti. [- -] Filmi on oiva kunnianosoitus taiteilijoille, jotka toivat valoa kansakunnan harmaaseen arkeen." Pertti Lumirae (Demari 19.2.1999) tiivisti elokuvan kulttuurihistoriallisen merkityksen: "Tapsa, Repe ja Esa saivat kokea kiertuevuosinaan ja myöhemminkin törkeää halveksuntaa ja aliarvostusta ns. korkeakulttuuristen piirien taholta. Ehkä nyt lopultakin on tullut se aika kulttuurissa, jolloin nämä viihde- ja kansantaiteilijat saavat ansaitsemansa arvostuksen osakseen." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Viiden Pekko-elokuvan jälkeen Timo Koivusalo saattoi toteuttaa pitkään hautomansa suunnitelman, jonka alkuidea oli syntynyt lähes samanaikaisesti ensimmäisten Pekko-elokuvien kanssa. Koivusalo on kertonut saaneensa ajatuksen Tapio Rautavaaraa ja Reino Helismaata käsittelevästä elokuvasta pääsiäisenä 1994 ja ryhtyneensä heti keräämään aineistoa miesten työstä ja elämästä: kirjoja, haastatteluja, nauhoja, äänilevyjä. Syksyllä 1995 Koivusalo tapasi Juha Nummisen, joka oli kirjoittanut Tapio Rautavaarasta muistelmateoksen En päivääkään vaihtaisi pois (1978) ja joka lupasi Koivusalon käyttöön 50 tuntia nauhoittamiaan Rautavaaran haastatteluja. Samaan aikaan Koivusalo teki omia haastattelujaan ja penkoi arkistoja: hän haastatteli mm. akrobaatti-haitaristi Esa Karttusta, joka oli ollut mukana Rautavaaran ja Esa Pakarisen kiertueilla. Samoihin aikoihin Koivusalo sai elokuvasuunnitelmalleen TV2:n Arto Hoffrénin ja levitysyhtiö Buena Vistan tuen. Keväällä 1997 hän pyysi Nummista elokuvan toiseksi käsikirjoittajaksi ja varmisti Helismaan pojan Markun ja Rautavaaran tytärten Leenan ja Irman hyväksynnän hankkeelleen. Rautavaaran ja Helismaan asunnot lavastettiin vanhojen valokuvien perusteella mahdollisimman autenttisiksi, rekvisiitaksi saatiin Rautavaaran ja Helismaan aidot kitarat, Lempi Helismaan vihkisormus ja Rautavaaran kultamitalikeihäs. Kuvauksia tehtiin myös Helismaan talon pihalla. "Suurin vaikutin lienee perusuteliaisuus viihteen kulta-ajan tapahtumia kohtaan ja näiden kahden herran, omien sankarieni, tarinan kertominen", Koivusalo pohti elokuvansa lehdistöesitteessä. "Mielenkiintoista Rautavaaran ja Helismaan tarinassa on erityisesti se, että sodan käyneet suomalaiset miehet ottivat parivaljakon omiksi sankareikseen. Sodan jälkeisessä Suomessa viihdettä tarvittiin rankan jälleenrakennustyön vastapainoksi. Tämän tietyn aikakauden tuominen valkokankaalle oli kiehtova tehtävä. Omien muusikkovuosieni aikana olen kuullut lukuisia tarinoita Rautavaarasta ja Helismaasta - niitä halusin tämän elokuvan tekemisellä syventää. Helismaata kohtaan kiinnostus kasvoi matkan varrella. Laulujen sanat olivat tuttuja, mutta mies laulujen takana oli vähemmän tunnettu. Olen halunnut antaa tässä elokuvassa Helismaalle suomalaisten edessä kasvot. Helismaan uskomattoman laaja tuotanto jaksaa hämmästyttää minua edelleen." Käsikirjoitus valmistui tammikuussa 1998, mutta elokuvasäätiön tuki varmistui kaavailtua pienempänä vasta maaliskuussa, jolloin näyttelijät oli pääosin jo valittu ja lavasteita oli ryhdytty rakentamaan Friitalan vanhaan nahkatehtaaseen pystytettyyn studioon Ulvilassa. Kuvaukset suoritettiin neljässä jaksossa touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa 1998, sisäkuvien osalta Ulvilan studiossa ja ulkokuvien osalta eri puolilla Satakuntaa, Hämettä, Keski-Suomea ja Helsinkiä. Timo Heinänen kuvasi materiaalia myös itse elokuvanteosta. Rooleja oli kirjoitettu noin 80 ja kuvauksissa käytettiin noin 1 400 avustajaa. Rautavaaran esittäjä Tapio Liinoja (s. 1954) oli näytellyt mm. Ylioppilasteatterissa ja KOM-teatterissa, kuulunut lauluyhtye Lapinlahden Lintuihin 1987-94 ja esiintynyt elokuvissa vuodesta 1983 eli Janne Kuusen Apinan vuodesta lähtien, mm. Koivusalon elokuvassa Pekko ja massahurmaaja (1995). Laulukohtauksissa käytettiin pääasiassa Rautavaaran omaa ääntä, lukuunottamatta muutamia live-tilanteita, joissa Liinoja lauloi itse. Helismaan laulukohtauksissa roolin tulkki Martti Suosalo esiintyi omalla äänellään. Martti Katajiston (1926-2000) vuonna 1946 alkaneella elokuvauralla T. J. Särkän rooli jäi viimeiseksi. Samoin kävi Aulis Rosendahlille (1937-2004), joka menehtyi kaakkois-Aasian luonnonkatastrofin uhrina Tapaninpäivänä 2004. Marja Korhosen elokuvaura oli puolestaan alkanut 1944 ja hänellekin elokuva on toistaiseksi viimeinen. "Vertailu on aina hieman keinotekoista, mutta kieltämättä meidän kimppa on vähän samanlainen ja kieltämättä samastun enemmän riiminikkari Helismaahan", Koivusalo tunnusti, kun kysyttiin hänen ja Joel Hallikaisen suhteen yhteyttä Rautavaaran ja Helismaan tarinaan. "Jos en olisi törmännyt Jokkeen, Tuttu juttu olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä. Olisimme varmaankin molemmat päässeet läpi omalla sarallamme, mutta yhteistyö on laajentanut skaalaa ja rikastuttanut molempia. Ilman minua Hallikaisella ei olisi Kuurankukka-hittiä ja ilman Joken kanssa käytyjä turinoita Pekko Aikamiespoika ei olisi ehkä koskaan alkanut kehittyä." (Anna 6/1999). Kulkuri ja Joutsen sai ensi-iltansa 19.2.1999 30 kopion voimalla lähes yhtä monella paikkakunnalla - Helsingissä kuitenkin vasta viikkoa myöhemmin, mikä johtui Tennispalatsin valmistumisen viivästymisestä. Kulkuri ja Joutsen oli tämän uuden multiplex-teatterin avajaiselokuva, se keräsi yli 230 000 katsojaa ja toi Martti Suosalolle Jussi-palkinnon. Taiteilijatarinoita ovat olleet myös Koivusalon seuraavat elokuvat Rentun Ruusu (2001) ja Sibelius (2003). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Vagabonden och svanen / Kulkuri ja joutsen Säv. Lasse Dahlquist, suom. san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki (levytys), Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), kahdessa osassa, yht. 0' 30". 2) Tapio Rautavaara, laulu, ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki (off, alkutekstit), 0' 55". 3) Studio-orkesteri (off), 0' 15". 4) Es. Hannu Kivioja, laulu (100 %), 0' 10". 5) Tapio Rautavaara, laulu, ja Rytmi-orkesteri (off), 1' 00". Levytys: Tapio Rautavaara ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6090, 1950 (uudelleenjulkaisu 1999). 2. Slavonic Dance nr 10 / Slaavilainen tanssi nro 10 op. 72 nro 2 e-molli / Olkoon näin Säv. Antonín Dvořák, suom. san. Reino Helismaa, sov. Erkki Melakoski (levytys), Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off), kolme kertaa, yht. 3' 25". 2) Tapio Rautavaara, laulu, ja orkesteri (off), 1' 40". Levytys: Tapio Rautavaara; Rytmi R 6541, 1964 (uudelleenjulkaisu 1999). 3. Jos sais kerran reissullansa / Hölökytä-kölökytä Säv. ja san. trad., san. elokuvassa ja sov. Timo Koivusalo Es. Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), Tapio Liinoja, laulu, ja Pertti Koivula, harmonikka (playback/Jaakko Salo, harmonikka), kaksi kertaa, yht. 1' 00". 4. Diga Diga Doo / Daiga-daiga-duu Säv. ja san. Jimmy McHugh, suom. san. Reino Helismaa Es. Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), ja Heikki Nousiainen, harmonikka (playback / Jaakko Salo, harmonikka), 0' 40". Levytys: Reino Helismaa ja Rytmi-orkesteri; Rytmi VR 6025, 1949 (uudelleenjulkaisu 1999). 5. Reissumies ja kissa Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki (levytys), Jaakko Salo 1) Es. Tapio Liinoja, laulu ja kitara, Martti Suosalo, kitara, ja Heikki Nousiainen, harmonikka (playback / Tapio Rautavaara, laulu, ja Ramblers-yhtye), 0' 35". 2) Studio-orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 0' 35". Levytys: Tapio Rautavaara ja Ramblers-yhtye; Decca SD 5094, 1949 (uudelleenjulkaisu 1999). 6. Impi ihannetyttö Säv. Esa Pakarinen, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Heikki Nousiainen, laulu (playback / Esa Pakarinen, laulu, ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki), 0' 35". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6189, 1953 (uudelleenjulkaisu 1999). 7. Matalan torpan balladi / Juujuu ja muumuu Säv. ja san. trad., san. elokuvassa ja sov. Timo Koivusalo Es. Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), 0' 45". 8. Isontalon Antti Säv. ja san. trad. Es. Seppo Helenius ja iltamayleisö, laulu, ja Martti Suosalo, kitara (100 %), 0' 35". 9. Vaiennut viulu Säv. Konsta Jylhä, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 0' 25". 10. Rakovalkealla Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki (levytys), Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off), 0' 20". 2) Es. Tapio Liinoja, laulu, ja orkesteri äänitysstudiossa, joht. Matti Mäntylä (playback / Tapio Rautavaara, laulu, mieskvartetti ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki), 0' 55". Levytys: Tapio Rautavaara ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6090, 1950 (uudelleenjulkaisu 1999). 11. Topparoikka tulee Säv. Toivo Kärki, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 1' 35". 12. Kulkurin iltatähti Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Martti Suosalo, laulu ja kitara (100 %), 0' 15". 2) Es. Tapio Liinoja, laulu, ja orkesteri äänitysstudiossa (playback / Tapio Rautavaara, laulu, ja Veikko Huuskosen yhtye), 0' 45". Levytys: Matti Louhivuori ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6119, 1951. Tapio Rautavaara ja Veikko Huuskosen yhtye; Philips PF 340707, 1965 (uudelleenjulkaisu 1999). 13. Reppu ja reissumies Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Martti Suosalo, laulu ja kitara (100 %), 0' 15". Levytys: Matti Louhivuori ja Decca-orkesteri; Decca SD 5139, 1951. Tapio Rautavaara ja Veikko Huuskosen yhtye; Philips PF 340707, 1965 (uudelleenjulkaisu 1999). 14. Etana asialla Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Jaakko Salo 1) Es. Tapio Liinoja, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), 0' 40". 2) Studio-orkesteri (off), 0' 30". Levytys: Reino Helismaa ja Ramblers-orkesteri; Decca SD 5092, 1949. 15. Sininen uni Säv. Tapio Rautavaara, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 0' 30". Levytys: Tapio Rautavaara ja Triola-Konserttiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Triola T 4068, 1952. 16. Menen enkä meinaa Säv. Tapio Rautavaara, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 0' 45". Levytys: Tapio Rautavaara ja Decca-orkesteri, joht. Georg Malmstén; Decca SD 5168, 1951. 17. Sylvian joululaulu Säv. Karl Collan, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), neljässä osassa, yht. 1' 40". 18. Rovaniemen markkinoilla Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Matti Mäntylä, laulu, ja Martti Suosalo, laulu ja kitara (100 %), 0' 05". 2) Es. Ilkka Koivula, laulu ja kitara (100 %), Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), ja Heikki Nousiainen, harmonikka (playback / Jaakko Salo, harmonikka), 0' 25". Levytys: Justeeri ja Toivo Kärjen yhtye; Rytmi R 6100, 1951 (uudelleenjulkaisu 1999). 19. Kylymässä mualimassa Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Heikki Nousiainen, laulu ja harmonikka (playback / Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka), 0' 25". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R 6161, 1952. Esa Pakarinen; Rytmi RILP 7012, 1966 (uudelleenjulkaisu 1999). 20. Pystyssäpäin elokuvasta Rion yö Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Kullervo Es. mm. Tapio Liinoja, kitara ja laulu, ja Kalle Wallin, laulu, ja filmiorkesteri (playback / mm. Tapio Rautavaara, Leif Wager ja Auvo Nuotio, laulu, ja orkesteri), 0' 30". 21. Ontuva Eriksson Säv. Tapio Rautavaara, san. Oiva Paloheimo Es. Tapio Liinoja, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), 0' 40". Levytys: Tapio Rautavaara ja Decca-orkesteri, joht. Georg Malmstén; Decca SD 5148, 1951 (uudelleenjulkaisu 1999). 22. Lentävä kalakukko Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Heikki Nousiainen, laulu ja harmonikka (playback / Esa Pakarinen, laulu, ja Pirteät Pelimannit), 0' 35". 2) Es. Ari Wirta, laulu (100 %), 0' 05". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R 6124, 1951 (uudelleenjulkaisu 1999). 23. Kehtolaulu Säv. Paavo Halme, sov. Matti Heinivaho Es. ravintolaorkesteri (100 %), 2' 30". 24. Pekka Puupää Säv. Toivo Kärki, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), kolme kertaa, yht. 0' 45". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R 6166, 1952. 25. Täysikuu Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Olavi Virta, laulu, ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki (off), 0' 45". 2) Studio-orkesteri (off), 0' 15". Levytys: Olavi Virta ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6193, 1953 (uudelleenjulkaisu 1999). 26. Väliaikainen Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Kaarlo Valkama Tapio Rautavaara, laulu, ja Triola-orkesteri (off, kelanauhuri), 0' 15". Levytys: Tapio Rautavaara ja Triola-orkesteri; Triola T 4169, 1955 (uudelleenjulkaisu 1999). 27. Näin kai määrätty on Säv. Toivo Kärki, sov. Jaakko Salo Jari Puhakka, piano (off), 1' 15". 28. Juokse sinä humma Säv. trad., san. Tapio Rautavaara, sov. George de Godzinsky - Toivo Kärki Tapio Rautavaara, laulu, ja orkesteri (off), 0' 45". Levytys: Tapio Rautavaara ja Triola-yhtye, joht. George de Godzinsky; Triola T 4093, 1953. Tapio Rautavaara; Rytmi RILP 7030, 1967 (uudelleenjulkaisu 1999). 29. Jalousie / Mustasukkaisuutta Säv. Jacob Gade, suom. san. Kullervo Es. Pertti Koivula ja Tapio Liinoja, laulu (100 %), 0' 30". 30. "Raivo" Säv. ja sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 0' 20". 31. Soittajan kaipuu Säv. Viljo Vesterinen, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 0' 40". 32. Laulu on iloni ja työni Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. George de Godzinsky (levytys), Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 0' 45". 2) Tapio Rautavaara, laulu, ja George de Godzinskyn orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 1' 40". Levytys: Tapio Rautavaara ja George de Godzinskyn orkesteri; Rytmi R 6497, 1959 (uudelleenjulkaisu 1999). 33. Suutarin tyttären pihalla Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Jaakko Salo Es. Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), ja Heikki Nousiainen, harmonikka (playback / Jaakko Salo, harmonikka), 0' 25". Levytys: Reino Helismaa ja Olavi Huuskan kvartetti; Rytmi SR 7015, 1948 (uudelleenjulkaisu 1999). 34. Sökösökösöö Säv. trad., san. ja sov. Timo Koivusalo Es. Martti Suosalo, laulu (100 %) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), ja Tapio Liinoja, laulu (100 %), 0' 25". 35. Lapin jenkka Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Tapio Liinoja, laulu, Martti Suosalo, kitara, ja Pertti Koivula, harmonikka (playback / Tapio Rautavaara, laulu, ja orkesteri), 2' 20". 2) Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 2' 35". Levytys: Kauko Käyhkö ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R 6197, 1953. Tapio Rautavaara; Rytmi R 6553, 1964 (uudelleenjulkaisu). 36. Emma Säv. trad., sov. Johnny Liebkind Es. FBI Beat (100 %), 0' 40". 37. Romanssi elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi Säv. ja sov. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 38. Peltoniemen Hintriikan surumarssi Säv. trad., san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki 1) Es. Tapio Liinoja, laulu (100 %), ja Pertti Koivula, harmonikka (playback / Jaakko Salo, harmonikka), 0' 20". 2) Studio-orkesteri (off), 0' 10". Levytys: Tapio Rautavaara; Rytmi R 6550, 1964 (uudelleenjulkaisu 1999). 39. Orient Express / Meksikon pikajuna 1-2 Säv. Gerhard Mohr, san. Erich Plessow, suom. san. Reino Helismaa Es. Martti Suosalo, laulu (100%) ja kitara (playback / Heikki Laurila, kitara), 0' 30". Levytys: Reino Helismaa ja Sävel-orkesteri; Sävel S 9021, 1949. Reino Helismaa ja Junarosvo-orkesteri; Rytmi R 6525, 1963 (uudelleenjulkaisu 1999). 40. Päivänsäde ja menninkäinen Säv. Reino Helismaa, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), 0' 15". Levytys: Tapio Rautavaara ja Ingmar Englund; Sävel S 9012, 1949. 41. Tuopin jäljet Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, Kari Wilkman Es. Tapio Liinoja, laulu ja kitara (playback / Tapio Rautavaara yhtyeineen), 1' 15". Levytys: Tapio Rautavaara yhtyeineen; Rytmi R 6537, 1963 (uudelleenjulkaisu 1999). Huomautuksia: Elokuvan musiikista julkaistiin soundtrack Lauluja elokuvasta Kulkuri ja Joutsen (F Records 3984-26527-2, 1999). Pertti Koivula soittaa harmonikalla sikermää sävelmistä Ali-Baba / Eldankajärven jää (säv. Fred Markush) ja Far Away in Honolulu / Honolulu / Röhön ranta (säv. Bert ja Frank Leighton) (playback / Jaakko Salo, harmonikka), yht. 0' 20". Aulis Rosendahl laulelee omin sanoin Toivo Kärjen laulua Köyhä laulaja ("Oon köyhä manageri vain - -"; 100 %), 0' 10". Martti Suosalo laulaa sikermää lauluista Päivänsäde ja menninkäinen (säv. ja san. Reino Helismaa) ja Orient Express / Meksikon pikajuna (säv. Gerhard Mohr, suom. san. Reino Helismaa) (100 %), yht. 0' 30". Ari Wirta laulelee (100 %) Emmerich Kálmánin säveltämää, Aukusti Simeliuksen suomentamaa operettisävelmää Ganz ohne Weiber / Czardaskavaljeeri harmonikan säestyksellä (playback / Jaakko Salo, harmonikka), 0' 10". Matti Mäntylä laulelee sävelmää Imatran Inkeri (säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa) (100 %), 0' 10". Matti Mäntylä ja Martti Suosalo kehittelevät laulua Rovaniemen markkinoilla. Hannu Kivioja tapailee Tapio Rautavaaran laulua Lauluni aiheet (100 %), 0' 05". Musiikkinumero 20 on Teostoilmoituksessa virheellisesti nimellä Neljä veikkoa. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Ulvilan kunta, Jauhopojat/Ulvila, Kleemolan leipomo, Warner Music, Varta, Kukka-Ulvila, Lumene, Neste Ulvila, Timcen Jewellery Ky, Mainosherkules Oy, Pappilanlammen palvelukeskus, Antinkartano, Foto-Friitala, Villa Helleranta, Pop Vanha-Ulvila, Talli Ravani Ky, Jokilaakson tietokeskus, Multi Motelli, Osto- ja myyntiliike Rinta-Koskela, Ari-Pekka Jokinen, Haapamäen asema ja henkilökunta, Haapamäen museoveturi ry, Ravintola Kappeli, Mobilia-automuseo Kangasala, Hotelli Torni, Porin kaupunki, Ylä-Krapiston väki, Mummonkammari, Tampereen A-kilta ry, Työttömien toimintakeskus, Porin teatterinuoret, Harrastajateatteri Ulpu, Pelimieskänki, Satakunnan urheilujärkkärit ry, Paluksen kyläläiset, Nakkilan napakat, Karelia teatteri, Lilla Teatern, Suttilan näytelmäpiiri, Hattulan harrastajateatteri, Pyhäjärvi teatteri, Räisälän kansanopiston elokuvalinja, Pekery, Turajärven teatteri, Porin tanhuseura, Lattomeren nuorisoseura, Nokun näyttämö, Söörmarkun nuorisoseura, Preiviikin nuorisoseura, Kuivalahden nuorisoseura, ET-ryhmä, Lampin tanhupiiri, Team Artesaani Nakkila, Länsi-Porin ylä-aste 8D, Rauman hupiköör, Ulvilan pesäveikot, Vilman ryhmä, Ulvilan eläkkeensaajat, Vanhan kylän sos.dem. työväenyhdistys, SatKS OS. 2, Leineperin teatteri, Time Step, Keuruun talkooteatteri, Keurusselän kesäteatteri, Rauman kaupunki, Skarvi Oy, Iiris Filmi, Pal-Vision<br />Markku Helismaa, Satu Kiurunen-Helismaa, Leena Rautavaara, Irma Rautavaara-Lehmuskoski, Marja Rautavaara, Esa Pakarinen Jr, Toivo Kärjen perikunta, Esa Karttunen, Pauli Granfelt, Raimo Wikström, Markku Rajala, Pertti Paronen, Jaakko Karilainen, Pentti Mattila, Inga Sänpäkkilä, Anni ja Antti Paala, Antti Lehtola, Timo Julkunen, Riitta Tohkala, Leo Silolahti, Tuomo Kaminen, Juha-Pekka Ristmeri, Kari Tyni, Tuomas Laiho, Mika Rajamäki, Raimo Saarinen, Kimmo Alanko, Pekka Lehesmaa, Juha Mäkelä, Tim Törnebladh, Katja Sarjanen, Sirpa Ruojärvi, Riikka Aholammi, Mikko Huhtala, Marja Harmomaa, Kalle Wallin, Pauliina Sjöholm, Hilkka Salakari, Inkeri ja Samuli Jokinen, Marjatta ja Jaakko Palomäki, Matti Mäkelä, Simo Arvela, Jukka Tiiromäki, Markku Myllymäki, Anna-Liisa Uusitalo, Sirkka-Liisa Virtanen, Kirsti ja Hannu Syvänen, Matti Saarinen, Raija Pipinen, Jarmo Huhta, Klaus Liljemark, Ulla Kyytinen, Kari Räisänen, Helena Peippo, Ari-Pekka Jokinen, Timo-Pekka Lange, Jukka Kettunen, Jukka Murto, Ossi Rannikko, Marja Kulmala, Simo Venninen, Mari Rasimus, Pasi Pihlavisto, Pete Salovaara, Olavi Pylkkänen, Petri Tamminen, Pertti Kalinainen<br />Mobilistit: Antti Prusi, Eero Tahlberg, Veijo Seppälä, Olli Norjavaara, Kimmo Nokikuru, Jouko Nuora, Kari Tuomivuo, Petri Lehtinen, Kalevi Viitanen, Pentti Markkula, Arto Erkamaa, Ari Rantala, Vesa Koskinen, Anja Vihervirta, Arvi Vihervuori, Pekka Hohtari, Pertti Jokinen, Eero Setola, Altti Mäensivu, Simo Valli, Pentti Grönroos, Juha Raak, Jaakko Tuuri, Antti Lammela, Jorma Hagman, Jorma Hihnala, Hannu Ranne, Rauno Impola, Jorma Salvi, Olavi Sundholm, Ensio Melalahti, Jarmo Huhdanranta, Jaakko Liukkonen, Leo Visanen, Reijo Kukkanen, Arvi Harju, Seppo Aarne, Pentti Ojala, Raino Heikinpalo, Ilkka Nokikuru |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|