Kaupunkisinfonia
A City Symphony (englanninkielinen nimi)
Symphony of the City (englanninkielinen nimi)
Helsinki - Kaupunkisinfonia (työnimi)
Finna-arvio
Kaupunkisinfonia
Kaupunkisinfonia on montaasimainen dokumentti, jota on ollut tekemässä yli 20 nuorta suomalaista elokuvantekijää. Usean eri kuvaajan aiheet nivoutuvat yhteen ja saavat merkityksen ennen kaikkea osana kokonaisuutta, osana vuorokauden kiertoa yhdellä rajatulla alueella: Helsingin kaupungissa.
Ihmiset tekevät työtä, viettävät vapaa-aikaa, syövät, nukkuvat ja juhlivat yksilöllisten rytmien mukaan. Kaupunkisinfonia piirtää kuvan 1990-luvun puolivälin Helsingistä, sen ihmisistä ja ajan hengestä nykykatsojille ja tuleville sukupolville. Elokuvan kerrontaa jäsentää Tuomas Kantelisen säveltämä musiikkiteos.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat esiintyjät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Klaus Thomasson (Onnenpyörä-juontaja), Paul King (juontaja kuntosalin MTV-ohjelmassa) (KAVA:n tunnistus)
Arkistoaineisto / esiintyjät: Klaus Thomasson (Onnenpyörä-juontaja), Paul King (juontaja kuntosalin MTV-ohjelmassa) (KAVA:n tunnistus)Hae tekijöistäHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
Syyskuu 1993 - helmikuu 1995 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Kaupunkisinfonia ei pyri konstailevuuteen tai epätavallisten ainesten korostamiseen, vaan sen perusmateriaalia on pikemminkin kiertoon ja jatkuvuuteen liittyvät seikat, sellaiset kuin elämä, kuolema ja syntyminen, Pertti Lumirae (Demari 31.3.1995) luonnehti. "Perusluonteista vakavuutta täplittää usein mahtava huumori, 'lempeä ilkeys' (Ahola). Kaupunkisinfonialla on hyvä vertailukohta Walter Ruttmanin elokuvassa Berliini - suurkaupungin sinfonia (1927). Lisäksi Janne Kuusen ja Arto af Hällströmin vajaan kymmenen vuoden takainen Laulu on sekin määrätyssä mielessä sukua Kaupunkisinfonialle." Televisioesityksen yhteydessä 1995 Leena Virtanen (Helsingin Sanomat 31.3.1995) kehui Aholan ja säveltäjä Kantelisen saaneen aikaan eheän kokonaisuuden, mutta huomautti elokuvan olevan "sikäli kuvitteellinen, että se on seuraavinaan yhden vuorokauden kulumista Helsingissä. Se on rakennettu välillä ehkä liiankin voimakkaiden vastakohtien varaan: toisaalla on hyvinvointia, jopa ylellisyyttä, toisaalla jaetaan vain puutetta. Kaupungin asukkaat ovat pääosassa, mutta yhteiskunnallinen tilanne pidetään koko ajan mielessä. [- -] Kaupunkisinfoniasta puuttuu oikeastaan vain yksi arkipäivän tavallinen tunnetila: harmaus ja ikävystyminen. Siksi se on vähän enemmän kuin normaali vuorokausi Helsingissä, olematta silti yhtään romantisoiva." Tarmo Poussu (Katso 10/1996) muistutti "että jos Kaupunkisinfonia nyt tuntuu kiinnostavalta, niin jo parin vuosikymmenen kuluttua se on ajankuvana todellinen aarre." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Kaupunkisinfonian idea syntyi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen laitoksella, dokumenttielokuvan historian kurssilla, jonka aikana opiskelijoille näytettiin mm. Walter Ruttmannin Berlin, Die Sinfonie der Grosstadt (1927) ja Dziga Vertovin Tšelovek s kinoapparatom / Mies ja elokuvakamera (1929). Nämä ja muut kaupunkidokumenttien klassikot herättivät ajatuksen, millainen olisi nykyajan kaupunkisinfonia, mykkäelokuvan tyyliin musiikkiin sovitettuna. Hanketta varten perustettiin yhdistys nimeltä Statiivinkantajat ry, johon tuli mukaan parikymmentä nuorta elokuvantekijää, mm. Heikki Ahola, Ulrika Bengts, Veli Granö, Simo Halinen, Esa Illi, Marita Hällfors, Anu Kuivalainen, Aku Louhimies, Ilkka Mertsola, Mika Taanila, Jari Tenhunen ja John Webster. Kokoavana tekijänä toimi ohjaaja-leikkaaja Heikki Ahola (s. 1956), joka ajatteli, "että on parasta, jos lopputulos on selvästi yhden tekijän näköinen. Koko väki lähti mukaan ilman varsinaisia palkkioita, hyvästä sydämestä ja halusta tehdä elokuvaa." (Aamulehti 11.3.1995). Elokuvaan tehtiin myös käsikirjoitus, mutta sitä ei pystytty noudattamaan. Alun perin elokuva oli tarkoitus kuvata syksyn 1993 aikana, mutta kuvaukset venyivät aina helmikuulle 1995 saakka. Samalla kuvattiin Helsingin kaupungin ja Museoviraston laskuun Ruoholahden kaupunginosan rakentamista. Muut osallistujat -otsakkeessa "osanottajiksi" merkityt olivat tekijöitä, joiden materiaali ei valmistunut ajoissa, leikattiin pois tai joka ei sopinut kokonaisuuden tyylilajiin. Lopputeksteissä luetellaan elokuvan episodit: Ydinperhe, Radio City, Klaude Kopteri, Leipäjono, Hullut päivät, Muutto, Työttömät, Sinkkuvideo, Suomi rukoilee, Osho-meditaatio, Ihmisiä kaupungilla, Häät, Linnanmäki, Telakka, Lätkämatsi, Mäntyniemi, Pizzataksi, Kuntosali, Ooppera, Ruumiskuskit, Synnytys, Kadunkiveäjät, Ilta- ja aamukuvia, Ajastinkuvia. "Alkuperäisidea oli kuvata vuorokautta Helsingissä niin, että tietyt tapahtumat ja teemat toistuisivat eri vuorokauden aikoina", Ahola kirjoitti Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen laitoksen lopputyössään. "Pohdiskelimme ydinryhmän keskuudessa mitä aiheet voisivat olla ja olimme yksimielisiä siitä, että lähtisimme liikkeelle tavallaan elämän perusasioista kuten perhe, työnteko, ravinto, syntymä jne. Lisäksi mietimme kaupunkiin ja tähän aikaan liittyviä teemoja, kuten ihmisten erilaiset vuorokausirytmit, media, kulutus, ulkomaalaiset ym. Lisäksi halusin mukaan ehdottomasti yhteiskuntakritiikkiä, sillä olin itse kuitenkin tekemässä elokuvaa ennenkaikkea tästä ajasta. Esimerkiksi sitä seikkaa, että maassamme oli yli puoli miljoonaa työtöntä ja pankkituki ylitti sotakorvaukset, ei tällaisessa ajankuvaelokuvassa voinut sivuuttaa." Nimensä mukaisesti Kaupunkisinfonia on rakennettu sävellyksen tapaan: musiikilla on keskeinen rooli, ja normaalista käytännöstä poiketen elokuva rytmitettiin jo kuvausvaiheessa Tuomas Kantelisen valmiiseen orkesterimusiikkiin: "Pyysin häneltä musiikkia, joka olisi vähän alakuloista, vähän pateettista mutta kaunista", Ahola kertoi. "Elokuvan piti olla myös lempeällä tavalla ilkeä. Sellainen sävy sopii mulle." (Aamulehti 11.3.1995). Kaupunkisinfonia kuvattiin 16 mm:n filmimateriaalille ja levennettiin 35 mm:n esityskopioiksi. Elokuva sai ensiesityksensä 11.3.1995 Tampereen kansainvälisillä lyhytelokuvajuhlilla, missä se voitti Risto Jarva -palkinnon. Televisiossa se nähtiin jo maaliskuun lopussa, mutta varsinainen "teatteriensi-ilta" oli "Suomen ensimmäisessä ja kauneimmassa ulkoilmaelokuvateatterissa" Kino Engelissä elokuussa 1995. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Tuomas Kantelinen 1) Tuomas Kantelinen Ensemble (off, alkutekstit), 1' 15". 2) Tuomas Kantelinen Ensemble (off, lopputekstit), 1' 55". 2. City of Sorrows Säv. Tuomas Kantelinen Tuomas Kantelinen Ensemble (off), 1' 35". Levytys: Tuomas Kantelinen Ensemble; promootio-cd Tuomas Kantelinen: Music For Films, Tuomas Kantelinen, 1997. 3. City Symphony Säv. Tuomas Kantelinen Tuomas Kantelinen Ensemble (off, lopputekstit), 1' 00". Levytys: Tuomas Kantelinen Ensemble; promootio-cd Tuomas Kantelinen: Music For Films, Tuomas Kantelinen, 1997. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) pohjalta. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Klaus "Klaude Kopteri" Bremer, J. Luoma, Juha, Mirja, Päivi ja Jukka Lähdeoja, Bobert Neuvonen, OSHO-meditaatioryhmä, Peter Oljemark, Tom, Katriina ja Axel Filenius, Erkki Ahokas, Ari Uronen, Rita Tainola, Matti Matikainen, Ari Ojamaa, Jallu Hietanen, Eila Werning, Sari Volanen, Taiju Saurila, Petra Tarjanne, Lauri Törhönen, Eero Hyvönen, Raimo Nieminen, Helsingin Työttömät ry, Helsingin kihlakunnan rekisteritoimisto, Kuntosali Alexium, Suomen Kansallisooppera, Hautaustoimisto Mikko Mononen, Oikeuslääketieten laitos, Väestöliiton Ystäväpalvelu, Helsingin kaupunginarkisto/Riitta Pakarinen, Tasavallan presidentin kanslia, Radio City, Stockmann, Pelastusarmeija, Kvaerner Masa-Yards, Jokeri-Hockey Oy, Linnanmäki, Pizzataksi, Helsingin kauppiaat, Tele/Kaukohakupalvelut, Bilia Oy, Kodak Oy |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Lähdeojan perheessä katsotaan tv-sarjaa The Bold and The Beautiful / Kauniit ja rohkeat (1980-luvun loppu) sekä jääkiekko-ottelua. Pizzeriassa katsotaan television visailuohjelmaa Onnenpyörä (1994). Ojamaan pikkupoika katselee videolta Masami Hatan ohjaamaa piirrettyä elokuvaa Little Nemo: Adventures in Slumberland / Pikku Nemo (1992). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|