Spandex Sapiens
Babyface (työnimi)
Finna-arvio
Spandex Sapiens
Oskari Pastilan ohjaama dokumenttielokuva Spandex Sapiens (2016) kertoo Kanadassa helluntailaissaarnaajan poikana kasvaneesta showpainijasta Michael "StarBuck" Majalahdesta. Suomeen muuttanut konservatiivinen Michael saa sekä fyysisen että aatteellisen haasteen kohdatessaan kehässä Jessica Loven, Euroopan ainoan transsukupuolisen painijan. Kehän ulkopuolella Michael kamppailee rakkauselämänsä haasteiden kanssa.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||||||||||
|
16 |
||||||||||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
|
Esiintyjät
Muut esiintyjät
Stella, Jessican ystävä<br />FCF-tuomarit: Tuomari Marko, Tuomari Atte, Tuomari Joni
Stella, Jessican ystävä<br />FCF-tuomarit: Tuomari Marko, Tuomari Atte, Tuomari JoniHae aiheista |
||||||||||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
|
2010-2015 |
||||||||||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
|
”Spandex Sapiens on erittäin omalaatuinen dokumenttielokuva”, totesi ällikällä lyöty Kalle Kinnunen (Suomen Kuvalehti 24/2016). ”Elokuva haastaa luolamieheksi julistautuvan Majalahden seksistisiä ajatuksia ironisesti, mutta tosiäijän ihmissuhdeongelmia se lähestyy sympatialla. Lapsenomainen usko wrestling-menestysfantasiaan rinnastuu Majalahden vanhempien pullantuoksuiseen supisuomalaisuuteen ja uskonnolliseen vakaumukseen. Juoni nousee toiselle tasolle, kun päähenkilön vastavoimaksi esitellään showpainija Jessica Love. Transsukupuolinen ja hyväntuulinen Love on kaikkea mitä äärikonservatiivinen ja alati äreä Majalahti ei voi sietää. Lavastetut jaksot Majalahden ja Loven yhteenotoista esimerkiksi supermarketissa ovat yliampuvia – ja juuri siksi vähintään yhtä totuudellisia kuin mikä tahansa muu aavistuksen sekavassa, mutta vetävässä dokumentissa.” Päivi Valotien (Turun Sanomat 17.6.2016) mielestä Spandex Sapiensin päähenkilö Michael ”StarBuck” Majalahti oli mitä kiinnostavin, suorastaan ällistyttävä tyyppi. ”Kunpa vain tekijät saisivat kohteestaan ja aiheestaan enemmän irti! Elokuvan fokus häilyy yhtäällä sun toisaalla. Ehkäpä syy on siinä, että dokumenttia tehtiin kaikkiaan kuutisen vuotta. Tässä ajassa tilanteet ehtivät muuttua ja alkuperäissuunnitelmat ja käsikirjoitus elää turhankin paljon. Ehkä leikkauspöydällä on lopulta ollut jo liiaksi materiaalia, josta työstää koherentti kokonaisuus.” Spandex Sapiensia sympatisoinut Anssi Juntto (Kaleva 17.6.2016) tulkitsi hänkin pitkän kuvausajan näkyvän lopputuloksessa – hyvässä ja pahassa. ”Etenkin elokuvan alkua vaivaa tietty pikakelausmaisuus tai välähdyksenomaisuus, eikä kerrontakaan rullaa ihan toivotulla tavalla missään vaiheessa. Toisaalta pitkä kuvausurakka on myös kantanut hedelmää, sillä vasta lopun käänteen myötä elokuvasta kuoriutuu kunnollinen palkitseva kasvutarina. Harmi vain, että Jessican rooli jää kaiken kaikkiaan niin pieneksi ja tuntuu lopun osalta jopa päälleliimatulta. [- -] Erityismaininnan Spandex Sapiens ansaitsee animaattori Sampsa Kukkosen loihtimasta tyylikkäästä sarjakuvamaisesta alkutekstijaksosta, joka pohjautuu Michael Majalahden omiin piirroksiin.” ”Spandex Sapiens on hukkaan heitettyjen mahdollisuuksien sinfonia. Aiheessa ja hahmoissa olisi ollut ainesta niin paljon enempään”, tiivisti näkemyksensä Jari Tamminen (Voima 5/2016). ”Vaikka dokkarin aihe on mitä kiinnostavin, on lopputulos harmillisesti sarja hajanaisia kohtauksia, jotka jäävät leijumaan tyhjän päälle. Ohjaaja ja käsikirjoittajat olisivat voineet miettiä, minkä tarinan haluavat aiheesta kertoa. Olisi esimerkiksi ollut kiinnostavaa ymmärtää, mistä wrestlingissä on kyse. Myös se, mikä ajaa StarBuckia eteenpäin, jää avoimeksi. Samoin arvokonservatiivisen helluntailaisen papin pojan, StarBuckin, ja hänen vastustajansa/kanssanäyttelijänsä, transsukupuolisen Jessica Loven jännitteinen suhde on kiinnostava, mutta sitäkään ei avata sen kummemmin.” Myös Matti Koskinen (Helsingin Sanomat 17.6.2016) koki, että StarBuckin ja Loven vastakkainasettelu jäi puolitiehen. ”On vaikea sanoa, missä määrin vihanpito on todellista, koska elokuvassa asioita ei yksinkertaisesti käsitellä sillä tasolla. Faktaa ja fiktiota sekoitetaan tahallaan ja erimielisyyksiä ratkotaan mieluummin näyttävän painikohtauksen keinoin kuin avautumalla haastattelussa. Visuaalisesti Spandex Sapiens on kylläkin poikkeuksellisen hienoa työtä, alkuteksteistä lähtien. Paini näyttää hikiseltä ja vauhdikkaalta, ja kuvausryhmä on tallentanut suomalaispainijoista upeita kuvia muun muassa Japanin-vierailulla. Elokuvan keskeltä löytyy erityisen pitkä ja pieteetillä toteutettu StarBuckin ja Loven välinen painijakso, jonka taustalla maisemat vaihtuvat supermarketista Suomenlinnaan. Se on hieno kunnianosoitus showpainijoiden taidoille ja jo yksinään näkemisen arvoinen.” |
||||||||||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||||||||||
|
Raahelaislähtöinen Oskari Pastila (s. 1976) on helsinkiläinen elokuvaohjaaja ja mediataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun Medialabista vuonna 2008. Lisäksi hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon median ja viestinnän laitoksella Goldsmith Collegessa Lontoossa. Pastila on ohjannut, kuvannut ja leikannut erilaisia lyhytelokuvia ja videotöitä Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Lisäksi hän on toteuttanut av-installaatioita. Töissään Pastila on kuvannut myös ajankohtaisia ja sosiopoliittisia aiheita. Hän on toiminut media-alalla myös urheilutoimittajana ja uutiskuvaajana. Pastila on ohjannut Toni Sillanpään kanssa kokopitkän dokumenttielokuvan Here Be The Dragons (2004). Ensimmäisenä pitkänä teatterilevityksen saaneena dokumenttielokuvanaan Pastila ohjasi seurantadokumentin Täynnä Tarmoa (2009), jossa kerrottiin, kuinka Porvoon Tarmon koripallojoukkueelle kävi uudenlaisten voittomahdollisuuksien auettua vieraspelaajien kiinnitysten myötä. Seuraavaksi käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan fiktion piirteitä sisältävässä dokumenttielokuvassa Knucklebonehead (2013) Pastila valotti Knucklebone Oscar –rockbändin Oskari Martimon pimeää puolta. Oskari Pastila tuotti, käsikirjoitti, ohjasi ja leikkasi seuraavaksi pitkän dokumenttielokuvan Spandex Sapiens (2016). Dokumentissa seurataan showpainijana tunnetun Michael Majalahden elämää usean vuoden ajan. Majalahti on tunnettu myös konservatiivisista mielipiteistään. Majalahti oli syntynyt vuonna 1973 Kanadan Timminsissä, Ontariossa. Painin vuonna 1994 aloittanut Majalahti on Suomen ja Pohjoismaiden menestynein showpainija. Hän on tehnyt myös personal trainerin ja ääninäyttelijän töitä. Graafikkona toimiessaan hän on piirtänyt mm. lasten Hevisaurus-hahmot. Majalahti on ollut mukana kolmessa bändissä: Crossfyre, Angel of Sodom ja Stoner Kings. Ilta-Sanomien 16.6.2016 haastattelussa Majalahti kertoi olleensa kiusaamisen kohteena nuoruudessaan. Hän ryhtyi pumppaamaan rautaa saadakseen haaveilemansa lihakset. 2000-luvun alussa hän otti showpainijanimekseen StarBuck. Pastila kertoi tavoitteistaan Aamulehdessä 14.6.2016: "Urheilulajia enemmän minua kiehtovat ihmiset ja ryhmädynamiikka. Samoin marginaaliset tahot kiinnostavat. En tekisi dokumenttia Teemu Selänteestä. Kaikki tietävät jo hänen tarinansa." Kuvattuaan kaksi vuotta Pastila ja Ilja Rautsi alkoivat luoda käsikirjoitusta. Suomeen muuttaneen Michaelin, konservatiivisen helluntailaissaarnaajan pojan, kirittäjäksi nostettiin Euroopan ainoa transsukupuolinen showpainija Jessica Love. Elokuvan tuotantoaineistojen ja Otto Suurosen (Suomen elokuvasäätiö) sähköpostikirjeen 28.3.2022 mukaan elokuvaa kuvattiin useassa osassa vuosina 2010-2015. Koekuvauksia oli tehty vuonna 2009. Työnimenä oli ”Babyface”. Kamerakalustona olivat Panasonic HVX200 HD-kamera ja Canon 5D Mark II -kamera. Elokuvaa kuvattiin Suomen lisäksi Japanissa, Ruotsissa, Saksassa ja Bahamalla. Elokuvan maailmanensi-ilta oli Night Visions -festivaalilla Helsingissä 5.11.2015. Varsinainen ensi-iltakierros käynnistyi 17.6.2016. Elokuva valittiin Night Visions -festivaalilla yleisön suosikiksi. Se sai Helsingin DocPoint-festivaalilla kriitikon valinta -palkinnon. Oskari Pastila ohjasi seuraavaksi Janne Niskalan kanssa dokumentin vuoden 2018 talviolympialaisiin valmistautuvasta Etelä-Korean jääkiekkomaajoukkueesta. Kyseessä oli suomalais-eteläkorealais-tšekkiläis-norjalaisena yhteistuotantona tehty pitkä dokumenttielokuva Hockey Dreams (2022). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022 |
||||||||||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||||||||||
|
All Shall Die Angel of Sodom San. Michael Majalahti Säv., sov. Eero Tertsunen Ironhorse Crossfyre Säv., san. Michael Majalahti Sov. Liljestrand, Rönnbacka, Ljunqvist, Asikainen, Kinnari & Majalahti © Rebel Breed Recordings Fields of Dreams Säv., sov. Jon Cotton & Ben Niblett © Chappell Recorded Music Library Ltd Obelix Säv., sov. Per Kihlborg © Cinephonix Music Limited Contemplation Säv., sov. Dominic Hayward-Peel © Cinephonix Music Limited Maze Säv., sov. Dominic Hayward-Peel © Cinephonix Music Limited Adoramus Säv., sov. Bob Good © Cinephonix Music Limited Don’t Sleep Säv., sov. Angus Mcrae © Cinephonix Music Limited Before the Fire Säv., sov. Jon Cooper © Cinephonix Music Limited Transmissions from Beyond Säv., sov. By Jon Cooper © Cinephonix Music Limited Forgotten Säv., sov. Felix Bird © Cinephonix Music Limited Portion Dist Säv., sov. Felix Bird © Cinephonix Music Limited Big in Japan Ane Brun Säv. Lloyd Bernhard & Mertens Frank San., sov. Gold Marian © Rolf Budde Musikverlag Gmbh Determine Records Journey John Koumourou / Can-Do Musos Säv., sov. John Koumourou © Cocoon Productions |
||||||||||||||||||||
| Kiitokset | ||||||||||||||||||||
|
Smash Japan, Tokyo<br />Imp Hall, Osaka<br />Vermo, Helsinki<br />Espoon Maistraatti<br />Kokonhalli, Porvoo<br />Telepia Hall, Nagoya<br />Kourakuen Hall, Tokyo<br />Merihaan Pallohalli, Helsinki<br />Fysioterapia Vaivaton, Tikkurila<br />Harley Davidson Days, Hamburg<br />GBG Wrestling, Gothenburg<br />DTM Gay Nightclub, Helsinki<br />Ylioppilasteatteri, Helsinki<br />Voimapuoti Gym, Pukinmäki<br />Bar Chaplin, Helsinki<br />Kaivohuone, Helsinki<br />Linnanmäki, Helsinki<br />Nosturi, Helsinki<br />Unilabs, Helsinki<br />Route 66, Kotka<br />Gloria, Helsinki<br />Dom, Helsinki<br />Dixi, Lohja<br />Dante’s Highlight, Helsinki<br />Dextra Munkkiniemi, Helsinki<br />Ice Warriors Event, Helsinki<br />Royal Caribbean Cruises<br />Wild At Heart, Berlin<br />Liberty Of The Seas<br />Rock Legends Cruise<br />Barona Areena, Espoo<br />Kaapelitehdas, Helsinki<br />High Chaparral, Jonköping<br />Micke Nyström / Boomout Oy<br />Maria Forsblom / Kampin Keskus, Helsinki<br />Jussi Latvala / Eurogames 2016, Helsinki<br />Protv / Happy Hour Show, Romania<br />Minna Kalenius / Helsinki Pride<br />Steinbolt - GBG Wrestling <br /><br />Bengt Erlandsson, Marianne Näsinlinna, Ossi Koskelainen, Teemu Nurminen, Harri Kokkonen, Raine Heikkinen, Åsa Ternström, Erkko Lyytinen, Toni Lähteinen, Taina Itämäki, Siiri Vainio, Leonard Nase, Pekka Uotila, H-P Vitikainen, Kristina Ekman, Lauri Tamminen, Nicolas Picasso, Cassius Nahkelo, Hannaleena Hauru, Antti Heikki Pesonen, Andrew Clutterbuck, Maria Lappalainen, Jerker Beckman, Niklas Lindgren, Anna Ruohonen, Otto Suuronen, Oskari Sipola, Thessa Mooij, Suvi Paavola, Iiris Anttila, Riia Koivisto, Sea Colérus, Maarit Pastila, Asko Pastila |
||||||||||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|