”Minut varastettiin kesäkuun toisella viikolla. Hyvä, että varastettiin. Kesä oli menossa piloille joka tapauksessa. En uskonut enää mihinkään kesälupauksiin kaikkien peruutusten takia", kymmenvuotiaan Viljan ajatusääni toteaa.

Vilja pettyy, kun hänen Jouni-isänsä töistä tultuaan peruu heidän sopimansa pyöräretken. Isän mielestä mielenkiintoisempaa on perehtyä huutokaupasta hankittuun kolikkokokoelmaan ja lähteä sen jälkeen Virpi-äidin, Viljan ja Vanamon kanssa syntymäpäiville mummolaan, jossa Vilja soittaisi viulua. Matkalla mummolaan iso, musta pakettiauto liimautuu pikkutiellä heidän farmariautonsa perään, nostaa pääkallolipun salkoon ja kiilaa heidät pysähdyksiin. Pelottavasti karjuva Hurja-Kaarlo Rosvola ja tapahtumia kamerallaan tallentava Kulta-Pete kaappaavat tottuneesti mukaansa kauhistuneen perheen tavarat ja vahingossa myös tavaratilaan kiepsahtaneen Viljan. Hilda Rosvola antaa hanaa rosvoautolle ja lapset Hele ja Kalle käyvät saalista läpi, jolloin myös Viljan läsnäolo paljastuu. Kaarlo toteaa, että nythän Helelle ja Kallelle on samanikäistä seuraa.

Rosvolat leiriytyvät rantaan ja kertovat Viljalle olevansa matkalla rosvolympialaisiin. Hilda valmistaa osasta Jounin kolikoita itselleen vyökoristeen, Kulta-Pete pystyttää teltan, Hurja-Kaarlo ottaa aurinkoa ja lapset pulahtavat uimaan. Kun rosvot käyvät yöpuulle, Vilja yrittää paeta, mutta Hele on häntä edellä. He tekevät sopimuksen: Hele ei kerro yrityksestä Kaarlolle eikä Vilja yritä pakoon. Vilja ryhtyy kirjaamaan huomioitaan muistikirjaansa.

Aamulla ryhmä valmistautuu runsaalla aamiaisella uuteen rosvopäivään. ”Maantierosvon tärkein ominaisuus on vainu”, Hurja-Kaarlo kertoo. ”Tunne saaliista on tärkeetä”, Hele sanoo takaa-ajon ja rivakan, mutta kohteliaan ryöstön tiimellyksessä ja Vilja kirjaa kaiken muistivihkoonsa. Muita tarpeellisia taitoja ovat uskottava ulkonäkö sekä hyökkäystaidot ja riskien hallinta. Saamansa lelut rosvot toimittavat salaa päiväkotiin ja tarpeettomat tavarat jakoon maitolaitureille. Vilja viehättyy rosvojen rempseään retkielämään ja ystävystyy Helen ja Kallen kanssa.

Rosvolympialaiset on rosvomaailman vuoden tärkein tapahtuma, Kaarlo ja Hilda kertovat Viljalle. Niissä ratkaistaan kisailemalla seuraavan vuoden päällikkyys. Ratkaisevassa Suohonlaulussa rosvopäälliköt esittelevät toimintaansa, ja kisassa eniten pisteitä saanut voittaa päällikkyyden. Hele tietää, että Kaarloa jännittää esitelmän pito. Jännitystä lieventääkseen ryhmä tekee perinteisen kiskakeikan, mutta kähvelletyistä makeisista jää huono maku, sillä paikka oli lopettamassa toimintaansa ja karkit olivat vanhentuneita. Olemuksestaan huolestunut Kaarlo tarvitsee uuden paidan. Vilja ehdottaa sellaisen ostamista, mikä rosvoille on vierasta. Vilja myy keräilijälle kolikon rahakokoelmasta ja saa tukun seteleitä. Marketissa hän yrittää opastaa tottumattomille konnille ostosten tekemistä, mutta nämä eivät kassoilla hidastele vaan rynnivät täyteen lastattujen kärryjen kanssa karkuun; viimeisenä tuleva Vilja nappaa iltapäivälehden ja heittää takaa-ajajille olkansa yli setelitukon.

Lehden kannessa on Viljan kaappauksesta uutinen, jossa isä kieltäytyy maksamasta lunnaita. Viljasta tuntuu, ettei perhe lainkaan kaipaa häntä. Kalle puolestaan tunnustaa Viljalle haluavansa elää kuin tämä: asua omassa huoneessa, lukea kirjoja, käydä koulua. Hän kertoo myös, että hurjapäinen Hele pelkää, että joutuu eroon kavereistaan – siksi hän on huono ystävystymään.

Aamulla Vilja yllättää kaikki ilmoittamalla tekevänsä ”merkkirosvouksen”, erityisovelan ryöstön, josta saa paljon pisteitä rosvolympialaisissa. Vilja soittaa kotiin ja vaatii vanhempiaan maksamaan hänen videoliikkeestä tekemänsä ostot. Kalle kuvaa videolle, kun Vilja opastaa rosvot kahmimaan karkkeja ja poistumaan punnituksen kautta, mutta maksamatta; salaa hän maksaa tuotteet tilikortillaan. Kaarlo kehuu Viljaa niin, että Hele on tulla mustasukkaiseksi.

Samaan aikaan kun perhe kauhistellen tunnistaa Viljan poliisin valvontakameroiden nauhoilta, Vilja kertoo kyttäyskeikalla Helelle, ettei hänellä koskaan ole ollut näin mukavaa. He huomaavat Pärnästen, kilpailevan rosvoryhmän, kiikuttavan Rosvoloiden maitolaiturille jättämät tavarat omaan autoonsa. Hele ja Vilja puuttuvat asiaan, mutta Pärnäset saavat heidät kiinni ja telkeävät heidät vanhaan myllyyn, mistä tytöt pian näppärästi karkaavat. He huomaavat lehdessä salakielisen ilmoituksen, jonka mukaan rosvolympialaiset alkavat jo seuraavana päivänä. Myöhäyöllä Rosvolat ehtivät paikalle, jossa karnevaalitouhu on jo käynnissä.

Aamulla Pärnäset juonivat itselleen Hildan piirakka ja paini -kisaan varaamat pavut, mutta Vilja ja Hele hankkivat ne takaisin. Painiosiossa Hildan Pärnäskälle syöttämä papupiiras saa aikaan niin mahtavat ilmavaivat, että tämän ote alkaa lipsua ja Hilda voittaa. Sen sijaan tuomaristo hylkää Viljan ”merkkirosvouksen”, kun paljastuu, että kyse olikin kaupankäynnistä, ei ryöstöstä. Vilja kertoo Helelle tehneensä tempun päästäkseen maantierosvoksi ja Helen ystäväksi. Läheisen huoltoaseman pihalla he huomaavat Jounin poliisin seurassa, mutta Vilja päättää palata Helen kanssa takaisin kisapaikalle.

Hele voittaa Viljan avulla veitsenheittokisan, jossa luottamus ja ystävyys punnitaan. Tilanne on tasan ennen ratkaisevaa Suohonlaulua Pärnäsen ja Hurja-Kaarlon välillä. Pärnäsen esitelmä saa yleisöltä hurjat aplodit, Kaarlo sen sijaan kangertelee puheessaan, mutta Rosvoloiden ja Viljan yhteisesiintyminen Kallen rapin ja videon tahtiin tuo voiton heille. Pärnäset kiistävät kuitenkin asian, sillä Hildan katsomoon heittämät kolikot kuuluvat Pärnästen esi-isien ikivanhaan raha-aarteeseen. Tiensä katsomoon löytänyt Jouni tunnistaa Viljan, kun Rosvolat nappaavat palkintopokaalin haltuunsa ja katsovat parhaimmaksi suoria saman tien matkoihinsa. He saavat peräänsä Pärnäset ja muut rosvot sekä Jounin ja poliisin, jotka ryhtyvät valot vilkkuen läpi yön kestävään takaa-ajoon. Aamulla Vilja pakkaa pakoautossa tavaransa, Hilda harhauttaa takaa-ajajat ja pysäyttää sivutielle auton. Herkkä Hurja-Kaarlo parahtaa itkuun, kun Rosvolat jättävät Viljalle hellät jäähyväiset, mutta Vilja vaatii heitä ryöstämään itsensä jälleen ensi kesänä. ”Todellakin ryöstetään!”, Kulta-Pete lupaa. Hele antaa Viljalle täytettäväksi uuden muistikirjan ja maatierosvon puukon. He halaavat toisiaan. Kun rosvoauto lähtee, Vilja pyörtää vastakkaiseen suuntaan.

”Tämä on ollut paras kesäni ikinä. Tänä kesänä minusta tuli maantierosvo. Opin sen, mitä on syödä aamiainen kuumana pannulta järven rannassa. Opin sen, miten kylmä on ulkona nukuttu yö. – – En enää koskaan ole se sama tyttö, joka odotti seuraavan päivän viulutuntia. Odotan ensi kesää. Minut on luvattu ryöstää uudestaan, koska he tarvitsevat minua.” Kun Vilja ja Jouni näkevät toisensa, isä juoksee hymyilevää tytärtään vastaan ja kaappaa hänet syliinsä.

Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020