He ovat paenneet
De har flytt (ruotsinkielinen nimi)
They Have Escaped (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
He ovat paenneet
J-P Valkeapään ohjaama ja yhdessä Pilvi Peltolan kanssa käsikirjoittama He ovat paenneet (2014) on road movie kahden nuoren, Raisan (Roosa Söderholm) ja Jonin (Teppo Manner) pakomatkasta. Raisa on lastenkotiin sijoitettu 17-vuotias ongelmanuori, Joni puolestaan laitoksen tuore siviilipalvelusmies. Heitä yhdistää unelma paosta, mahdollisuudesta päästä karkuun tummaa todellisuutta, väkivaltaa ja jatkuvaa pahaa oloa. Se on myös kertomus orastavasta rakkaudesta ja selviytymisestä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
23.7.-10.9., 22.10.2013, 29.1.2014 (37 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
”Harvassa ovat ne kotimaiset nuorisoelokuvat, jotka jättävät jälkeensä näin positiivisella tavalla äimistyneen olon. J-P Valkeapään rohkean särmikäs He ovat paenneet on yksi vaikuttavimpia kotimaisia road movie -muotoon puristettuja elokuvia”, vaikuttui Tomi Nordlund (Aamulehti 17.10.2014), joka näki elokuvassa klassikkoainesta. ”He ovat paenneet täyttyy raivosta, kapinasta, ahdingosta ja jopa sadismista, mutta myös villistä vapauden hurmasta. Tätä kaikkea elävät uskottavasti todeksi nuoret amatöörinäyttelijät, joiden keskinäinen kemia on hyvällä tavalla ruvella. Teppo Manner ja Roosa Söderholm ovat ilmiömäisiä nuorina ulkopuolisina, joiden määränpää on mysteeri.” Nordlundin mielestä Valkeapää kuvasi nuorten syrjäytymistä ja pahoinvointia omaperäisesti ja selittelemättä. ”Kunnianhimoa pursuava elokuva keskittyy taiteellisiin trippeihin ja esimerkiksi luonto–ihminen-suhteen tutkimiseen. Oivaltavan kuvakerronnan ja klassisen musiikin yhteispeli tuo moderniin satuun omaa runollisuuttaan. [- -] Road movieta fantasiaan, taide-elokuvaan ja kauhuun yhdistelevä tarina vetää lopussa maton jalkojen alta niin hyytävällä tavalla, että toipuminen ottaa tovin.” Viisi tähteä antaneen Tuomas Riskalan (Iltalehti 17.10.2014) mukaan ”He ovat paenneet on kuvaus maailman mahdollisuuksista ja ihmeistä sekä nujertavasta pahuudesta silmin, jotka ovat vasta alkaneet nähdä. Häikäisevä elokuva lumoaa ja järkyttää, mutta ei menetä koskaan toivoaan. Sen kuvissa ja kieliopissa näkyy poikkeuksellisen syvä ja omaperäinen elokuvantaju, jonka kyky vangita, haltioida ja pahoinpidellä katsojansa on ainutlaatuinen. J-P Valkeapäältä elokuva on kiistaton voimannäyttö, joka nostaa alle nelikymppisen tekijänsä suoraan ammattikuntansa kärkeen Suomessa.” Myös Päivi Valotie (Turun Sanomat 17.10.2014) kiitti Valkeapään tinkimättömän taiteellista asennetta. ”Tavattoman hienosti kuvatusta ja harkitusti sommitellusta elokuvasta jää erityisesti mieleen tunnelma, jonka rakennuspalikoina ovat toisiinsa sekoittuvat tosi ja kuvitelma, elokuvan sisäinen reaalimaailma ja päähenkilöiden pään sisäiset painajaiset. Outoudessaan kiehtova tarina jättää jälkeensä ehkä enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Katsojan oman mielikuvituksen varaan annetaan paljon ja loppu jätetään tulkinnoille avoimeksi. Rohkeuden puutteesta elokuvantekijöitä ei voi todellakaan syyttää.” ”Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä vähemmän tarina antaa vastauksia. Alku ja ilmaisun komeus antavat lupauksen jostakin, joka ei toteudu”, koki puolestaan Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 42/2014). ”Raisa ja Joni jäävät etäisiksi, emmekä saa tietää, miksi kaksikko joutuu, minne joutuu. Merkityksiä tulisi ehkä lisää, jos Valkeapää ja hänen kanssaan käsikirjoituksen tehnyt Pilvi Peltola kertoisivat heidän taustoistaan lisää ja liittäisivät heidät paremmin aikaan.” Pelle Heikkilän esittämää ”superjunttia” Junnua Lehtonen piti herkullisena ajankuvana. ”Junnu on kaamea opportunisti, takinkääntäjä, ja samalla ainoa aikuinen, jolla on sydän paikallaan. Hän jelppii nuoria toisin kuin valvontaan uskovat viranomaiset ja poissa olevat vanhemmat.” Muutaman kriitikon tavoin myös Lehtonen kyseli elokuvan "linkolalaiseen luonto-onnelaan" sijoittuvan jälkinäytöksen tarkoitusta. Hannu Poutiainen (Karjalainen 17.10.2014) perusti tulkintansa Ovidiuksen klassiseen runoteokseen Muodonmuutoksia. ”Veruke salaiselle matkalle on Raisan idea lähteä etsimään lapsena löytämäänsä ja visusti kätkemäänsä aarretta. Todellinen syy karata, se todellinen aarre, on kuitenkin sama kuin Ovidiuksen myyttisillä hahmoilla: pelastus. Nuoret ovat suututtaneet oman maailmansa jumalat – ne ihmiset, jotka heitä institutionaalisen asemansa nimissä holhoavat ja muovaavat – ja joutuvat lähtemään karkuteille välttääkseen näiden koston. [- -] Kuten Ovidiuksella, pelastus on mahdollinen vain sillä hinnalla, että vanhasta olomuodosta ja sen tuomasta turvasta suostuu luopumaan. Tämän luopumisen kuvauksena He ovat paenneet on ainutlaatuinen, häkellyttävän kaunis ja myyttisellä voimalla sieluun syöpyvä elokuva.” |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Ohjaaja-käsikirjoittaja Jukka-Pekka Valkeapää (s. 1977) on valmistunut ohjaajaksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen linjalta. Hän on ohjannut palkintoja saaneita, lasten maailmaa käsitelleitä lyhytelokuvia kuten Silmät kiinni ilman käsiä (2000) ja Keinu (2003) sekä mainoksia. Valkeapää piirsi nuorena sarjakuvia omakustannelehtiin ja hän on työskennellyt myös graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. Hän ohjasi ensimmäisen pitkän elokuvansa Muukalainen vuonna 2009 Taideteollisen korkeakoulun lopputyönään. Elokuva sai mm. Göteborgin festivaalin pääpalkinnon. Valkeapää palkittiin myös SELO ry:n Vuoden elokuvaohjaaja -palkinnon vuonna 2009. Suomen arvostelijain liitto palkitsi Valkeapään Kritiikin kannuksilla vuoden läpimurrosta. Valkeapään seuraava pitkä näytelmäelokuva He ovat paenneet (2014) valmistui suomalais-hollantilaisena yhteistuotantona. Roadmovien tarinassa ujo, änkyttävä Joni (Teppo Manner) tulee suorittamaan siviilipalvelustaan ongelmanuorten keskukseen ja tutustuu raisuun Raisaan (Roosa Söderholm). Pakomatkallaan vanhalla Volvolla nuoret päätyvät mm. mökkiin, jonka kellarista he löytävät alkoholia ja muita päihteitä. Elokuva alkaa realistisena nuorisokuvauksena, mutta päätyy surrealistisiin tunnelmiin. Kirkko & Kaupunki -lehden 15.10.2014 haastattelussa Valkeapää kertoi saaneensa idean elokuvaansa pari vuotta aiemmin, kun Suomessa keskusteltiin paljon nuorten syrjäytymisestä: "Jäin miettimään nuoria, jotka ovat olosuhteidensa vuoksi marginalisoituneet jo lapsina ja joilla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. Halusin kuvata sitä, miten yhteiskunnasta syrjään jäänyt lapsi kokee maailman ja säilyttää elämänuskonsa." Elokuvan toinen käsikirjoittaja, ohjaajan vaimo Pilvi Peltola toi tarinan luomiseen oman erityisosaamisensa. Hän on tehnyt mielenterveystyötä ja työskennellyt mm. lastenkodeissa. Valkeapää ja Peltola alkoivat työstää käsikirjoitusta vuonna 2012. Turun Sanomien 13.10.2014 mukaan kaksikko teki aluksi työtä erillään. Peltola kirjoitti alkupäätä, sen kohtauksia, dialogia ja yksityiskohtia. Valkeapää kirjoitti tarinan lineaarista puolta, sitä miten asiat kulkisivat kronologisesti eteenpäin. Metro Weekendin 17.10.2014 haastattelussa Valkeapää kertoi miten käsikirjoitukseen vaikuttivat viime laman aikana tehdyt sosiaalibudjetin leikkaukset, jotka ovat tuoneet mukanaan ikäviä ilmiöitä kuten nuorten työttömyys ja alkoholismi. Nuorten mielenterveysongelmat näkyvät häiriökäyttäytymisenä. Valkeapään mielestä tarvittaisiin lisää solidaarisuutta, jokainen ei ole oman onnensa seppä. Valkeapää jatkoi ripitystään Aamulehden haastattelussa 14.10.2014: "Suomeen on syntynyt uusi proletariaatti, sosiaalihuollon piirissä olevat, työttömät, pakolaiset, asunnottomat. Heidän katsotaan häpeällisesti kuppaavan valtiolta etuuksia. Samaan aikaan uusi yläluokka ottaa valtionyhtiöiden osingot vailla tunnontuskia. Ja keskiluokka on hiljaa." Ohjaaja kertoi häntä kiinnostavan, miten tunteet säilyvät jakautuvassa, äärimmäistä individualismia korostavassa ja palvovassa maailmassa. Elokuvassa nuoret karkaavat tiukkaan valvotusta lastenkodista hyvin surrealistiseen todellisuuteen. Valkeapää sai ajatuksen tarinan äkkivääristä käännöksistä lapsilleen lukemistaan Grimmin saduista. Elokuvan tyylilajissa hyödynnettiin satujen kammottaviakin piirteitä. Hän kertoi Katso-lehden 42/2014 haastattelussa: "Luin lapsilleni Grimmin satuja ja minua kiehtoi rakenne, jossa kesken kaiken tarina lähtee toiseen suuntaan ja päähenkilöiden tavoite vaihtuu. Aloin miettiä, että samalla kerrontatavalla voisi rakentaa myös elokuvan." Valkeapää kertoi päähenkilöistään Helsingin Sanomien 12.10.2014 haastattelussa: "Oli tärkeää, että henkilöissä on jäljellä lapsenuskoa. Nuoriso kapinoi, koska he uskaltavat vielä toivoa. Vanhemmat ovat jo tietoisia maailman rajoista." Valkeapään mukaan elokuva on ekspressionistinen kuva siitä, kuinka nuoret näkevät maailman. Kuvamaailman luomisessa Valkeapäällä oli apunaan ensimmäistä pitkää elokuvaansa kuvannut Pietari Peltola, joka oli Valkeapään lanko. Elokuvan pääosanesittäjät löytyivät koekuvausten kautta. Elokuvan hetki -dokumentissa julkaistun J-P Valkeapään haastattelun mukaan he saivat 400 hakemusta, joista 100 nuorta valittiin koekuvauksiin. Miespääosaa Jonia, esitti jyväskyläläinen Teppo Manner, joka opiskeli Hämeenkyrön Osaran maaseutuopetusyksikössä. Putkiasentajaksi opiskellut Manner oli 18-vuotiaana näytellyt pääosan independent-tuotannossa Taulukauppiaat (2010). Roosa Söderholm aloitti elokuvan kuvausten jälkeen opinnot teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Aiemmin hän oli näytellyt pienen roolin Maria Ruotsalan elokuvassa Apeiron (2013). Ennen elokuvan He ovat paenneet kuvauksia kohtauksia harjoiteltiin kahden viikon ajan. Järjestäjä Anni Mattilan puhelinhaastattelun 20.5.2020 ja elokuvan kuvausaikataulujen mukaan elokuvaa kuvattiin heinäkuun lopusta syyskuun alkuun 2013. Pari lisäkuvauspäivää oli lokakuussa ja tammikuussa 2014. Kuvauspäiviä oli yhteensä 37. Ohjaaja Valkeapään haastattelun 20.5.2020 mukaan kamerakalustona oli Arri Alexa Plus -digikamera, lisäksi käytettiin mm. ylinopeuskameraa Phantom Flex HQ Kit, Go-Pro kameraa ja Endoskooppi-kameraa. Kuvauspaikkakuntina olivat Helsinki, Kirkkonummi, Inkoo, Tuusula, Sipoo, Espoo, Vantaa ja Lohja. Valkeapää kertoi 20.5.2020, että elokuvan lopullisesta versiosta leikattiin jakso, jossa Joni ja Raisa vierailevat asunnottomien leirissä. Sitä johtaa Kati Outisen esittämä Shamaani. Mukana oli Vailla vakinaista asuntoa ry:n jäseniä eli oikeita asunnottomia, alkoholisteja ja narkomaaneja. Alunperin shamaanin rooliin kaavailtiin Jari Halosta. Elokuvan musiikin sävelsi hollantilainen Helge Slikker. VFX artistin Danielle Kempenin nimi on lopputeksteissä virheellisessä muodossa Danielle van Kempem. Elokuva sai Suomen ensiesityksensä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla syyskuussa 2014. Sen varsinainen ensi-iltakierros alkoi 17.10.2014. He ovat paenneet sai elokuvateatterikierroksellaan vain 3 637 katsojaa. Elokuva sai runsaasti palkintoja. Kotimaassa tuottaja Aleksi Bardy sai parhaan elokuvan Jussi-palkinnon, J-P Valkeapää palkittiin parhaasta ohjauksesta, Micke Nyström parhaasta äänisuunnittelusta ja Mervi Junkkonen parhaasta leikkauksesta. Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry valitsi Bardyn Vuoden 2015 elokuvatuottajaksi. Elokuvalle myönnettiin 50 000 euroa laatutukea. Ulkomailla kuvaaja Peltolalle myönnettiin Ruotsin Göteborg International Film Festivalilla Sven Nykvist Cinematography Award -palkinto. Elokuva sai Saksan Nordische Filmtage Lübeck -festivaalilla pääkilpasarjan kunniamaininnan, samoin Unkarin Budapestin Titanic International Film Festivalilla tuomariston kunniamaininnan. Elokuvan dvd:llä on lisämateriaaleina sen traileri ja kaksi Elokuvan hetki -making of -dokumenttia. J-P Valkeapää teki seuraavaksi pitkän näytelmäelokuvan Koirat eivät käytä housuja (2019). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020 |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Kun tänään lähden Säv. Teemu Bergman, Vesa Vartiainen, Niila Kunnari, Lauri Eloranta San. Teemu Begman Sov. Otto, Grundström, Vesa Vartiainen, Niila Kunnari, Lauri Eloranta Esit. Pää kii ℗ AP Levyt Ky Concerto No. 11 in G Minor for Organ and Orchestra HWV 310, Op. 7 Osa II. Andante larghetto e staccato Säv. Georg Friedrich Händel Artist: Ivan Sokol, Slovak Chamber Orhestra & Bodhan Warchal ℗ X5 Music Group Von fremden Ländern und Menschen Säv. Robert Schumann Esit. Marta Argerich ℗ Universal Music Oy Pavane op. 50 Säv. Gabriel Fauré Esit. Daniel Barenboim, New Philharmonica Orchestra & Orchestre de Paris ℗ Warner Music Finland The Ragtime Betty Säv. James Scott esit. Morten Gunnar Larsen ℗ Universal Music Oy Valkoiset tiikerit Säv., san., esit. Dingo ℗ Warner / Chappel Music Finland Oy © Warner Music Finland Lähtisitkö Säv., san. Maija Paavonen Esit. Pave Maijanen ℗ Universal MusicOy © Imudico Finland Kustannusyhtiö Rio ohoi Säv., san., esit. Dingo ℗ Warner / Chappel Music Finland Oy © Warner Music Finland Symphony No. 5 Written by Valentin Silvestrov Artist: The Ural Philharmonic Orchestra © by M. P. Belaieff with kind permission of Schott Music, Mainz |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Akseli Alfström, Emil Alfström, Anne Baffour, Aki Greus, Henrik Mikael Heinonen, Pentti Hokkanen, Marja-Liisa Holappa, Dailen Joosep, Tiina Kivelä, Juho Koljonen, Ilkka ja Aulikki Korpinen, Kirsi Manninen, Pirjo Peltola, Otto Pettersson, Ritva Reponen<br /><br />Attendo Laaksolahden Hoivakoti, Espoon Urheiluautoilijat Ry, Hotelli Korpilampi, Image Wear, Kallvik Surf Ry, K-Supermarket Hertta, Laaksolahden Hoivakoti, Laulajaisten villisikatarha, LähiTapiola, Malmin korupaja, Mama Cafe, Marian sairaala, Mediq Suomi, Metsähallitus / Nuuksion kansallispuisto, Neste Oil Espoo Mankki, Nickby-Kyrkoby FBK r.f., Ovimatic Suomi, Pizzeria Angora, Pukkilan villisikatarha / Juha Aaltonen, Trend optic, Tuusulan kunta / Sivistystoimi, Tuomalan koulu, Turvatiimi, Uudenmaan sairaalapesula Oy, Vesipuisto Serena, Vailla Vakinaista Asuntoa ry / VVA / Hanna Piirainen, Västerskogin Rakennustarvike Ky<br /><br />Ohjaajan erityiskiitokset: Risto, Riitta ja Maria Valkeapää, Jan Forsström, Nikolaj Nikitin, Juho Kuosmanen, Kati Outinen |
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|