Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 19/1955): "Parastaikaa taistellaan kotimaisen filmin asian puolesta ja sen eteenpäin viemiseksi ja arvoon nostamiseksi aina eduskuntaa myöten. Eräitten tuottajien taholla näyttää määrätietoisesti pyrittävän kohottamaan kotimaista elokuvaa niin aihevalintaan kuin esityksen tasoonkin nähden. Samaan rintamaan kuviteltiin Veikko Itkosenkin ryhtyneen onnettoman Hilde-haksahduksensa (= Rakastin sinua, Hilde, 1954) jälkeen. Ja sitten yhtäkkiä hän tuottaa ja antaa julkisuuteen tällaisen alkeellisen ja kurjan tekeleen."

"Jos tästä Veikko Itkosen uusimmasta tuotteesta sanoisi ensiksi kaiken sen, mikä siinä on hyvää, niin todettakoon, että tekijät ovat olleet rehellisiä, filmi on juuri sellainen, kuin nimi lupaa, yhtä viheliäisen törkeä. [- -]. Kaikki muu on sellaista, että tämän tuosta rupesimme ajattelemaan, että kysymyksessä on kotimaisen rillumarein parodia, mutta tämäkin ajatus kaatui omaan mahdottomuuteensa, parodianomainen kärki ja vitsikkyys loistavat poissaolollaan", kirjoitti Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 22.9.1955).

Muutkaan arvostelijat eivät säästelleet kommenttejaan. Esimerkiksi B. L-z. totesi Hufvudstadsbladetissa (18.9.1955): "[- -] varendaste möjlighet att göra en filmfars är bortfuskad och det utan större ansträngning!" "Det räcker inte med att det är en dålig film - den är dessutom osmaklig", huomautti Nya Pressenin (20.9.1955) B. P-m.

Leo Nordberg (Uusi Suomi 18.9.1955) selvitti filmin heikkouksia perusteellisesti. "Elokuvan johdonmukaisuuteen ovat sen tekijät suhtautuneet melkoisen leväperäisesti; laivan vaihtuminen matkan aikana ja saman laituriintulokohtauksen alituinen käyttö ovat seikkoja, jotka tarkkaavainen katsoja kyllä helposti huomaa. Entä mikä sitten saa nimismies Vihulaisen ikäänkuin juovuspäissään toikkaroimaan kannella ilman mitään näkyvää syytä? Lauluja jälkiäänitettäessä on Sakari Jurkalle siunaantunut hänelle mahdollisimman sopimaton huippuimelä ääni Pena Viljasenkin vetäessä laulunpätkäänsä ärsyttävän selvästi jonkun toisen kurkulla. Ja niin edespäin, ja niin edespäin."

"Elokuvan monet kömmähdykset ja selittämättömyydet saattavat olla seurausta Sakari Jurkan kokemattomuudesta filminteossa", Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 19.9.1955) tuumi. Myös B. P-m puuttui ohjaukseen: "Av Jurkkas goda personinstruktion i Leena ser man få spår - han borde ha tänkt på att regissera sej själv också [- -]."

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.