Oi, muistatkos...
Minns du, Emma... (ruotsinkielinen nimi)
Oh, Do You Remember...? (englanninkielinen käännösnimi)
Rappelle-toi... (ranskankielinen käännösnimi)
Weisst Du noch, Emma (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Oi, muistatkos...
Oi, muistatkos... (1954) on Jorma Nortimon ohjaama rillumarei-henkinen komedia, jossa kitkankoskelaisen maatalon elämä järkkyy, kun alueelle aletaan rakentaa vesivoimalaitosta. Amerikasta palannut määrätietoinen Emma (Emmi Jurkka) ja paikallinen itsepäinen isäntä Jeremias Junnila (Eero Roine) joutuvat törmäyskurssille, kun Junnila kieltäytyy tuottamasta maitoa työmaan tarpeisiin. Samalla viriää romanssi Junnilan tyttären Hillevin (Helena Salonius) ja työmaalla työskentelevän Eeron (Matti Ranin) välillä, mutta Eero ei olekaan työmiehistä ainut, joka Hillevin rakkautta tavoittelee.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
29.6. - 5.8.1954 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 7.11.1954): "Sopiipa parin joltisellakin maulla ja tyylillä tehdyn komedian jälkeen kokeilla nyt tätäkin kaavaa: pari matalaa vitsiä, valtava määrä meteliä ja tilannekomiikkaa ja lopussa joukkonaittaminen, jonka yleisö kykeni arvaamaan jo kaikkien henkilöiden esittäydyttyä." Monet kriitikot huomasivat yhden erikoispiirteen. "Elokuva perustuu Alli Vallin alkuperäisaiheeseen, mutta lopullisen käsikirjoituksen tekijästä vaietaan - hänen onnekseen", kirjoitti Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 9.11.1954). Uuden Suomen L. N-rg (Leo Nordberg, 7.11.1954) luonnehti tarinaa pitkäpiimäiseksi ja tolkuttoman rönsyileväksi. M. E. (Mikael Enckell, Hufvudstadsbladet 7.11.1954) tarkasteli elokuvan ydintä: "Man har det intrycket att manus och regi i denna film har utgått från att det som i dagligt tal kallas oaptitligt är synonymt med det komiska." "Mielestäni suurin syntipukki on ohjaaja, jonka ote tuntui velton välinpitämättömältä ja hajamieliseltä. Jorma Nortimo on ollut eräänlaisella kirjoittamattomalla mustalla listalla Rovaniemen markkinoista saakka. Eikä tämä 'Emma' hänen ohjaajanmainettaan parantanut", totesi Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 23/1954). Näyttelijöitä kohtaan arvostelijat suhtautuivat jopa myötätuntoisesti. "Karkea farssiliioittelu tärvelee lähes kokonaan Eero Roineen isäntämiehen ja alusvaatteissaan johonkin peräkylän missikilpailuun osallistuva Rauha Rentola on saanut näyteltäväkseen luultavasti uransa mauttomimman osan", huomautti Juha Nevalainen. Paula Talaskiven (Helsingin Sanomat 7.11.1954) mielestä "tyylikäs ja kiinnostava Mirjam Himberg ei tässä ole se koomillinen, miksi hänet tarkoitetaan". "Myös musiikki (Tapio Ilomäki) on aikaisempia esikuvia uskollisesti seuraillen saanut runsaasti sijaa tarinan kulussa, ja välillä tuntuu siltä kuin kokonainen oopperaseurue olisi tullut töihin kivityömaalle", arvioi L. N-rg. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Kilpailussaan Suomen Filmiteollisuuden kanssa Suomi-Filmi lisäsi määrätietoisesti tuotantonsa volyymiä 1950-luvun alkupuoliskolla. Rillumarei-aiheiden suosion myötä Suomi-Filmikin päätti kesällä 1954 kokeilla menestystään tässä lajissa. Kirjailija Alli Wallilta (oik. Alli Matilda Aarnipohja, 1904-1981) ostetun kansankomedia-aiheen ohjaajaksi ajateltiin talossa vakinaisesti työskentelevää Hannu Lemistä, jota kuitenkin kiinnosti enemmän Kesäillan valssin (1951) jatko-osa Onnelliset (1954). Niinpä ohjaajaksi kiinnitettiin vierailusopimuksella Jorma Nortimo, joka oli ohjannut ensimmäisen rillumarei-elokuvan Rovaniemen markkinoilla (1951). Nortimon edellisestä elokuvasta Suomi-Filmissä ("Herra ja ylhäisyys") oli kulunut kymmenen vuotta. Nortimo teki käsikirjoituskappaleeseensa seikkaperäiset merkinnät ja piirrokset mm. kuvakulmista, kamera-ajoista ja henkilöiden liikkeistä. Nortimo myös kiinnitti rooleihin silloisen työpaikkansa Turun teatterin näyttelijöitä, mm. Turun murretta puhuvan Senni Niemisen. Näyttelijä Mirjam Himberg (1925-1999) nähtiin elokuvassa suurimmassa roolissaan. Alkuteksteihin hänet on merkitty poikkeuksellisesti avionimellään Kumpulainen. Sittemmin Himberg tuli tunnetuksi Televisioteatterin ohjaajana. Oopperalaulajatar Helena Salonius (1930-2012) ja Joel Asikainen (1912-1968) esiintyivät viimeisissä elokuvarooleissaan, Leevi Kuuranne (1915-1965) puolestaan ensimmäisessä. Jussi Mäki oli säveltäjä Tapio Ilomäen salanimi. Ulkokuvaukset tapahtuivat pääosin Lopen Läyliäisessä, jonka maamiesseuran taloon kuvausryhmä oli majoittunut. Vesivoimalan rakennusjaksoja elävöitettiin kaksoiskopioinnein ja montaasein Valtatie 1:n maarakennustöistä Kirkkonummella ja Kymijoen kuohuista; vakuudeksi mieskuoro laulaa, kuinka "koski pauhaa ja kuohu lentää, vaahto pärskähtää". Ristikuvilla siirrytään työmaaräjäytyksestä auton renkaan puhkeamiseen, lattialle kaatuneesta vellistä maantien kuralätäkköön. Samaan tapaan kohtauksesta toiseen päästään myös musiikkikappaleen tyylinvaihdolla jenkasta valssiin. Elokuvassa puhutaan useita murteita, ja työmaan "iiting haussin houstiisi" Mrs. Emma Mäkinen (Emmi Jurkka) vääntää finglishiä, fingelskaa, eli siirtolaisten amerikansuomea. Suomi-Filmin julkaisema elokuvalehti Uutisaitta on eräässä vaiheessa Villen (Joel Asikainen) lukemistona, ja tähän viitaten Toljanterskaa (Senni Nieminen) luonnehditaan "Kitkankosken Uutisaitaksi". Oi, muistatkos... oli tuotantokustannuksiltaan verraten halpa, ja yleisönsuosioltaan se jäi selvästi vuoden keskitason alapuolelle. Ensi-ilta oli Riihimäellä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Porissa ja Vaasassa viikkoa ennen Helsinkiä. Ensimmäinen televisioesitys järjestyi 14.12.1974, kun Mainos-TV peruutti Matti Kassilan elokuvan Haluan rakastaa, Peter (1972) esityksen liian rohkeiksi koettujen rakkauskohtausten vuoksi - Oi, muistatkos... sai tuolloin yli kaksi miljoonaa katsojaa. Eugen Terttula kirjoitti keväällä 1955 ilmestyneessä ensimmäisessä elokuvan vuosikirjassa, Studio I:ssä: "Kuulostaa ehkä ihmeelliseltä, mutta kuka tahansa ei näköjään pysty lyömään kokoon törkyfilmiä, joka muodostuisi kassakappaleeksi. Tähänastiset kokemukset todistavat, että avaimet ovat yksinomaan Reino Helismaan ja T. J. Särkän käsissä." Oi, muistatkos... jäikin Suomi-Filmin ainoaksi kokeiluksi tässä lajissa. - Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Emma Säv. ja san. trad. suomalainen, sov. Tapio Ilomäki, Herman Sjöblom, Harry Bergström (1:6) 1) Orkesteri (off, alkutekstit), 0' 50". 2) Harmonikka (off), 0' 40". 3) Es. "työmaaparakin miehet", laulu (playback / mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja harmonikkasäestys), 0' 35". 4) Es. "työmaaparakin miehet", laulu, ja Saulo Haarla, harmonikka (playback / mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja harmonikka- ja yhtyesäestys), 0' 45". 5) Orkesteri (off), 0' 45". 6) Kipparikvartetti ja Harry Bergströmin yhtye (off), 1' 20". 7) Mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja orkesteri (off, lopputekstit), 0' 35". Levytys: Kipparikvartetti ja Harry Bergströmin yhtye; Leijona T 5102, 1954. 2. "Koski pauhaa ja kuohu lentää, vaahto pärskähtää - -" Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Jussi Mäki 1) Mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja orkesteri (off, alkutekstit), 0' 40". 2) Mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja orkesteri (off), kolme kertaa, yht. 1' 45". 3. Laulaa leivo lentäessään Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Jussi Mäki 1) Orkesteri (off), kolme kertaa, yht. 1' 40". 2) Es. Helena Salonius, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 50". Levytys: Anna-Liisa Pyykkö ja Tapio Ilomäen yhtye; Tähti RW 508, 1953. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 4. Oi jos joku tietäisi Säv. ja san. trad. Es. Rauha Rentola, laulu (100 %), 0' 55". 5. Palapan Killi ("Tyttö on nätti kuin ruusunnuppu, sillä kaikki on Luojan luomaa - -") Säv. ja san. trad. Es. Rauha Rentola, laulu (100 %), 0' 10". 6. "Monta on nokkosta maantien laidassa, ruusuja on vain yksi - -" Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Jussi Mäki Es. Maija Karhi ja "miehet työmaaruokalassa", laulu (playback / tunnistamaton naislaulaja, mieskuoro, mm. Auvo Nuotio, laulu, ja yhtye), 1' 00". 7. Tukkilaisjenkka ("Rahhaa kun on ihmisel, niin silt ei puutu mittää - -") Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. elokuvassa Jussi Mäki 1) Es. Joel Asikainen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 10". 2) Es. Hannes Häyrinen, laulu (playback, harmonikkasäestys), kaksi kertaa, yht. 0' 50". Levytys: Tauno Palo ja Tapio Ilomäen orkesteri; Tähti RW 452, 1952. 8. Sydämestäni rakastan sua elinaikani Säv. ja san. trad. Es. Rauha Rentola, laulu (100 %), 0' 45". 9. Laulu Viipurist Säv. ja san. trad., sov. Tapio Ilomäki Es. Joel Asikainen, laulu (playback / yhtyesäestys),0' 25". 10. Jos sais kerran reissullansa Säv. ja san. trad., sov. Tapio Ilomäki 1) Es. Joel Asikainen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 15". 2) Es. Leevi Kuuranne, laulu (100 %), 0' 05". 11. Kun minä kotoani läksin Säv. ja san. trad. Es. Joel Asikainen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 15". 12. Jenkka Säv. ja sov. Tapio Ilomäki Es. "VPK:n orkesteri" (playback, orkesteri), 1' 20". 13. Valssi Säv. ja sov. Tapio Ilomäki Es. "VPK:n orkesteri" (playback, orkesteri), 0' 30". 14. Kauneuden kukkatarha Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Jussi Mäki Es. Oke Tuuri, laulu, ja "VPK:n orkesteri" (playback, orkesterisäestys), kahdessa osassa, yht. 1' 25". 15. Rakkauden tuli palaa ("Pesä se on linnullakin, koti ihmisellä - -") Säv. ja san. trad. Es. Emmi Jurkka, laulu (playback), 0' 25". Huomautuksia: Alkumusiikin fanfaari on sitaatti Juhani Jalaksen säveltämästä lastenlaulusta Putte-Possun nimipäivät, fanfaari toistuu taustamusiikissa. Emman ajaessa Sulon ja Joosepin Marleenaa kosiskelemasta ja Konstan paljastuttua varkaaksi soi sama musiikki kuin Ilomäen säveltämän elokuvan Houkutuslintu (1946) maalaisviettelykohtauksessa. - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |