Kasarmin tytär
Regementets fosterdotter (ruotsinkielinen nimi)
The Daughter of the Regiment (englanninkielinen käännösnimi)
La Fille de la caserne (ranskankielinen käännösnimi)
Die Regimentstochter (saksankielinen käännösnimi)
Kasarmin tyttö (työnimi)
Rykmentin tyttö (työnimi)
Finna-arvio
Kasarmin tytär
Aarne Laineen ensimmäinen ohjaustyö oli Topiaksen (Toivo Kauppisen) käsikirjoittama musiikkipitoinen sotilasfarssi Kasarmin tytär (1954). Kasarmissa kasvaneen orpotyttö Irmelin (Elina Pohjanpää) ja varusmiehenä olevan muusikko-Olavin (Heikki Heino) kihlausilmoitus saa tytön holhoojat, majurin (Tauno Palo), vääpelin (Reino Valkama) ja sotilaskodin johtajattaren (Elsa Turakainen) tolaltaan ja punomaan juonia estääkseen mielestään sopimattoman liiton.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Toivo Sainio, Doris Harkimo, N. Tuovinen, E. Nevalainen, V. Heinäranta, O. Elo, I. Pajunen, A. Suomela, R. Kruskopf, A. Harmaa, V. Lehtinen, I. Heriö, R. Viiste, Eino Peltonen, E. Selm, O. Leino, M. Kolho, K. Utriainen, A. Parisaari, U. Anttila, K. J. Liimo, K. Heiskanen, H. Haukilahti, T. Grönlund, E. Rothsten, A. Lemmetti, O. Ylä-Rautio, A. Katajamäki, rva Hjerppe, H. Lagerström, A. Koponen, U. Kumpunen, K. Lindén, L. Laukkanen, J. Lindfors, E. Lipponen, A. Hakkarainen, H. Granroth ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Toivo Sainio, Doris Harkimo, N. Tuovinen, E. Nevalainen, V. Heinäranta, O. Elo, I. Pajunen, A. Suomela, R. Kruskopf, A. Harmaa, V. Lehtinen, I. Heriö, R. Viiste, Eino Peltonen, E. Selm, O. Leino, M. Kolho, K. Utriainen, A. Parisaari, U. Anttila, K. J. Liimo, K. Heiskanen, H. Haukilahti, T. Grönlund, E. Rothsten, A. Lemmetti, O. Ylä-Rautio, A. Katajamäki, rva Hjerppe, H. Lagerström, A. Koponen, U. Kumpunen, K. Lindén, L. Laukkanen, J. Lindfors, E. Lipponen, A. Hakkarainen, H. GranrothHae aiheistaAvustajat
Puolustusvoimain soitto-oppilaskoulun oppilaat (soittajat kotiuttamisjuhlassa) ,
Puolustusvoimain soitto-oppilaskoulun oppilaat (soittajat kotiuttamisjuhlassa)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Toivo Sainio, Doris Harkimo, N. Tuovinen, E. Nevalainen, V. Heinäranta, O. Elo, I. Pajunen, A. Suomela, R. Kruskopf, A. Harmaa, V. Lehtinen, I. Heriö, R. Viiste, Eino Peltonen, E. Selm, O. Leino, M. Kolho, K. Utriainen, A. Parisaari, U. Anttila, K. J. Liimo, K. Heiskanen, H. Haukilahti, T. Grönlund, E. Rothsten, A. Lemmetti, O. Ylä-Rautio, A. Katajamäki, rva Hjerppe, H. Lagerström, A. Koponen, U. Kumpunen, K. Lindén, L. Laukkanen, J. Lindfors, E. Lipponen, A. Hakkarainen, H. Granroth
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Toivo Sainio, Doris Harkimo, N. Tuovinen, E. Nevalainen, V. Heinäranta, O. Elo, I. Pajunen, A. Suomela, R. Kruskopf, A. Harmaa, V. Lehtinen, I. Heriö, R. Viiste, Eino Peltonen, E. Selm, O. Leino, M. Kolho, K. Utriainen, A. Parisaari, U. Anttila, K. J. Liimo, K. Heiskanen, H. Haukilahti, T. Grönlund, E. Rothsten, A. Lemmetti, O. Ylä-Rautio, A. Katajamäki, rva Hjerppe, H. Lagerström, A. Koponen, U. Kumpunen, K. Lindén, L. Laukkanen, J. Lindfors, E. Lipponen, A. Hakkarainen, H. GranrothHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Helmikuu - kevät 1954 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kriitikoiden mielipide-erot saivat alkunsa jo käsikirjoitusta arvioitaessa. "Topiaksen käsikirjoitus on kaikessa saamattomuudessaan ja 'niksien' kuluneisuudessa sen laatuinen, että olisi liikaa sanoa, että sen voisi kuka tahansa tehdä: kuka tahansa voisi tehdä parempaa", kirjoitti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 27.6.1954). Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 27.6.1954) piti käsikirjoitusta Topiaksen parhaimpiin kuuluvana. Talaskiven mielestä pahat karkeudet ja mauttomuudet on onnistuttu välttämään. JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 27.6.1954) kyseli uutta näkökulmaa suomalaiseen sotilasfarssiin. "Muuten jutussa ovatkin sitten kaikki vääpelit ja palvelijattaret tutunpuoleisia - voisikohan kukaan ajatella uudentyyppistä sotilasiloittelua ilman heitä, sellaista, jossa osattaisiin kuvata asevelvollisuusarmeijaammekin entisestä poikkeavin ottein - asevelvollisten itsensä kannalta." J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 27.6.1954) tiivisti: "Elokuva on epärealistinen, valheellinen, sillä siisti. Muutenhan ei olisi päästy kasarmeihinkaan." "De folkhumoristiska infallen slår över och blir parodi på den komik de försöker uttrycka, filmen visar brist på aktning för de källor ur vilka den vill ösa, därför blir väl också resultatet miserabelt. (Jfr det motsatta förhållandet i de engelska komedierna)", pohti M. E. (Mikael Enckell, Hufvudstadsbladet 28.6.1954). Hki (Heikki Jylhä, Keskisuomalainen 17.9.1954) löysi Aarne Laineen esikoisohjauksesta samoja ansioita kuin muutamat muutkin kriitikot. Hän totesi: "[- -] vauhtivaatimuksista kiinnipitäen ja yksityiskohtiinkin huomiota kiinnittäen on ohjaaja Aarne Laine saanut aikaan siitä kestävän hupailun." "Ohjauksessa, jota Pentti Unhon kamera joustavasti tukee, on mieluisa kokonaisleima, leppoisan väljää henkeä ja kohtauksissa johdonmukaista koomillisuuden kehittelyä", kirjoitti Talaskivi. JuHo:n mukaan sotilasfarssin tapainen elokuva ei kuitenkaan anna "oikeaa kuvaa kenenkään tuotantoprosessiin osallistuneen kyvyistä". "Näyttelijät tekevät tasaista työtä syyllistymättä pahoihin pukkeihin ja toisaalta yllättämättä maksimin ylittämisellä", tuumi Hki. Erityisesti kirjoitettiin Elina Pohjanpäästä. "Eräissä kohtauksissa - mm. lukukohtauksessa - Elina Pohjanpää nuoressa yritteliäisyydessään touhusi vähän liikaa", huomautti Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 14/1954). Martti Savon mielestä Pohjanpää "on jo ehtinyt omaksua eräiden kotimaisen filmin huonoimpien diivojen patentoidut virnistykset ja pääsi asteelle, josta on tuskin enää paluuta näyttelemiseen". Talaskivi puolestaan arvioi sankariparin kohtaukset elokuvan heikoimmiksi. Hän mainitsi Heikki Heinon saavan vain sankarin rooleja, mikä ei suinkaan edistä näyttelemisen kehitystä. "Onkohan asia niin, että sotilaassa se harmiton karva on tullut myötäsyntyisenä savolaisille; kysymys, joka sivuaa hienotunteisuuden ja filosofian rajoja, jääköön itsekunkin kaiveltavaksi, mutta kyllä se juttu lupsakasti luontui Kaarlo Halttusen ja Reino Valkama -vääpelin suuvärkissä", totesi P. R. (Ilta-Sanomat 25.6.1954). Kivitie kiteytti useiden arviot musiikista: "Harry Bergströmin musiikki oli koko ajan reippaasti asiassa mukana korostaen kohtauksia hauskasti ja näppärästi ja rentoutuen aina välillä vauhdikkaaseen ja raikkaaseen lauluun." - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
T. J. Särkän suostumuksella teatteri- ja elokuvaohjaaja Edvin Laine oli kesällä 1953 ottanut nuoremman veljensä, näyttelijä Aarne Laineen (1916-1990) apulaisohjaajakseen elokuviinsa Kunnioittaen ja Niskavuoren Aarne. Aarne Laine oli sairastunut vakavasti 1950-luvun alussa ja hänen veljensä oli tukenut hänen valintaansa Suomen Kansallisteatterin järjestäjä-näyttelijäksi 1954. Edvin Laineen ansiota myös oli, että Aarne Laine sai keväällä 1954 ohjattavakseen oman elokuvan, perinteisen mutta musiikkikohtauksiltaan suuritöisen sotilasfarssin Kasarmin tytär. Aarne Laineella oli takanaan yhdeksän vuotta jatkunut taival elokuvanäyttelijänä ja reilusti yli 30 elokuvaroolia. Hänen elokuvaohjaajan uransa jatkui SF-elokuvissa Kukonlaulusta kukonlauluun (1955), Vääpeli Mynkhausen (1957) ja Murheenkryynin poika (1958), joka oli eräänlainen jatko-osa sotilasfarssien kantateokselle Rykmentin murheenkryyni (1938). Topiaksen käsikirjoitus koki muutoksia matkalla valmiiksi elokuvaksi. Savon murretta vääntävällä Tuppuraisella (roolissa 45-vuotias Kaarlo Halttunen) on käsikirjoituksessa roolinimi Jeremias, jota elokuvassa kuitenkaan ei käytetä. Elokuvasta poiketen käsikirjoitus antaa Irmelin holhoojille nimet ja luonnehdinnat. Majuri Risto Mäkipää (Tauno Palo) on sen mukaan "varsin hienopiirteinen, keski-ikäinen malliupseeri" ja vääpeli Juuso Levänen (Reino Valkama) on "kansanomainen jukopää, joka sanailussaan pehmentää t-kirjaimen melkein selväksi d-kirjaimeksi kuten armeijassa aikoinaan niin tuttu Nikke Pärmi teki" - roolihahmojen ominaisuudet säilyivät myös valmiissa elokuvassa. Valkamaa kaavailtiin ensin kapteenin rooliin, vääpeliksi taas Eero Roinetta, mutta lopulta kapteenin rooliin kiinnitettiin Tauno Majuri. Käsikirjoituksen mukaan palvelijatar Viliina Vilhelmiina Vitikaisen oli ensikohtauksessaan oltava "aivan silmiinpistävällä tavalla erikoinen otus. Hänen pitää olla koomillisella tavalla kamala. [- -] Näöltään hän ei sentään saa olla missään tapauksessa vastenmielinen, vaikka hänen virnistelynsä ovatkin hirvittäviä." Roolin esittäjällä Rauha Rentolalla oli valeasunaan vaalea peruukki. Esteratsastuksen kuvauksessa Elina Pohjanpäällä oli sijaisnäyttelijä, muutoin päänäyttelijät tekivät ratsastuskohtaukset itse. Irmelin liikuntaharrastuksia kuvaavassa jaksossa käsikirjoituksessa oli merkitty verkkopallo, elokuvassa pelataan kuitenkin pesäpalloa. Suurin osa Topiaksen laulusanoituksista korvattiin Juha Nevalaisen, Aune Ala-Tuuhosen eli Annulin sekä Reino Hirvisepän eli Pallen sanoituksilla. Elokuvan klaffipoika Juha Eirto yleni playback-laulajaksi, kun Heikki Heinon lauluääni ei kelvannut ohjaaja Laineelle. Oopperalaulaja Malmi Vilppula lauloi ainoassa elokuvatehtävässään Elina Pohjanpään playback-äänenä ja myös levytti Kasarmin tyttären nimikappaleen salanimellä Irmeli Koski. Varusmies Tuppuraisen hevostallijakso lauluineen lisättiin kuvausvaiheessa. Pentti Siimeksen muistelmien mukaan myös siitä kumpi saa Elina Pohjanpään esittämän Irmelin omakseen, Tauno Palo vai Heikki Heino, taitettiin peistä kuvausten loppuvaiheeseen asti. Irmeli Autereelle Hyrylän It. patteristoon maaliskuussa 1954 osoitetussa elokuvayhtiön kirjeessä on Suomen Filmiteollisuuden yhteystiedot ja SF-logo. Kirjekuoressa on frankkeerattuna myös SF:n uutuuselokuvan Hei, rillumarei! (1954) mainos. Abiturientti Irmelin huoneen seinällä on tähtikuvia, mm. Tapio Rautavaarasta - kuva on tosin kilpailevan elokuvayhtiön Fennada-Filmin elokuvasta Salakuljettajan laulu (1952). Elokuvasta ei tehty traileria, yleisömenestys oli vuoden keskitasoa. - Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kasarmin tytär Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Annuli (Aune Ala-Tuuhonen) 1) Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 45". 2) Orkesteri (off), 0' 15". 3) Reino Veijalainen, huilu, ja Rainer Kuisma, lyömäsoittimet (off), 0' 20". 4) Es. Heikki Heino, huilu ja lallattelu (playback / Reino Veijalainen, huilu, ja Heikki Heino, lallattelu), kolme kertaa, yht. 0' 50". 5) Es. Elina Pohjanpää ja "sotilaskuoro", laulu, Puolustusvoimain soitto-oppilaskoulun oppilaat, joht. Heikki Heino (playback / Malmi Vilppula ja Helsingin Poliisilaulajat, laulu, ja orkesteri), 3' 35". 6) Es. Tauno Palo, Elina Pohjanpää, Heikki Heino, Rauha Rentola, Kaarlo Halttunen, Elsa Turakainen ja Reino Valkama, laulu (playback / Tauno Palo, Malmi Vilppula, Juha Eirto, Rauha Rentola, Kaarlo Halttunen, Elsa Turakainen ja Reino Valkama, laulu, ja orkesteri), 0' 50". 7) Orkesteri (off, lopputekstit), 0' 50". Levytys: Irmeli Koski (Malmi Vilppula) ja Finlandia-Viihdeorkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P 208, 5.5.1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 8 - Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952-1959; Artie Music AMCD 1054, 2019. 2. Tyttöjen sankari Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Juha Nevalainen 1) Orkesteri (off), viisi kertaa, yht. 6' 40". 2) Es. Matti Ranin, laulu, "varusmieskuoro" ja Puolustusvoimain soitto-oppilaskoulun oppilaat, joht. Heikki Heino (playback / Ami Lovén, laulu, Helsingin Poliisilaulajat ja orkesteri, joht. Harry Bergström), 1' 15". Levytys: Antti Rautu (Ami Lovén) ja Finlandia-yhtye, joht. Harry Bergström; Finlandia P 209, 6.5.1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 8 - Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952-1959; Artie Music AMCD 1054, 2019. 3. Gaudeamus igitur Säv. ja san. trad. Es. Tauno Palo, Elina Pohjanpää, Elsa Turakainen ja Reino Valkama, laulu latinaksi (playback / Tauno Palo, Malmi Vilppula, Martta Kontula ja Reino Valkama, laulu), 0' 30". 4. Ei kuuta, ei tähtiä Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Juha Nevalainen 1) Es. Heikki Heino, piano (playback / Toivo Kärki, piano), 0' 25". 2) Orkesteri (off), neljä kertaa, yht. 3' 05". 3) Es. Matti Ranin, piano (playback / Toivo Kärki, piano), 0' 25". 4) Es. Heikki Heino, Elina Pohjanpää ja "sotilaskuoro", laulu (playback / Juha Eirto, Malmi Vilppula ja Helsingin Poliisilaulajat, laulu, ja orkesteri), 3' 10". Levytys: Eero Väre, Juha Eirto ja Finlandia-orkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P 213, 1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Juha Eirto - Tiikerihai, levytyksiä 1954-1962; Fino CD-142, 2016. 5. Nykyajan ruotupoika Säv. Harry Bergström, san. Toivo Kauppinen Es. "varusmiehet", laulu (playback / Helsingin Poliisilaulajat, joht. Harry Bergström), 1' 05". 6. Näinpä ne pojat maantietä mittaa Säv. Harry Bergström, san. Toivo Kauppinen 1) Es. "varusmiehet", laulu (playback / Helsingin Poliisilaulajat, laulu), 0' 50". 2) Es. Kaarlo Halttunen, laulu (100 %), 0' 15". 3) Es. Reino Valkama, laulu (100 %), 0' 10". 7. "Mister Kukola" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Toivo Kauppinen Es. Elina Pohjanpää, laulu (playback / Malmi Vilppula, laulu, ja Toivo Kärki, harmonikka), 0' 25". 8. Voe, voe jos äet sen tietäsj Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Palle 1) Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 1' 40". 2) Es. Kaarlo Halttunen, laulu (playback / Kaarlo Halttunen, laulu, ja orkesteri), 1' 10". Levytys: Kaarlo Halttunen ja Finlandia-yhtye, joht. Harry Bergström; Finlandia P 209, 6.5.1954. 9. Unelma kesäyössä elokuvasta Synnin jäljet (1946) Säv. ja sov. Harry Bergström Es. Heikki Heino, huilu (playback / Reino Veijalainen, huilu), 0' 45". Levytys: Eero Väre ja Univox-orkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P 196, 1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmassa Suomalainen elokuvamusiikki vol. 5 - Musiikkia elokuvista 1946-49; Artie Music AMCD 1042, 2012. 10. "Kolmas patteri tää haka patteri on - -" Säv. Harry Bergström, san. Toivo Kauppinen Es. "sotilaat", laulu (playback / Helsingin Poliisilaulajat, laulu), 0' 10". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|