Helsinki, perjantai 13. syyskuuta 1988. Asianajaja etsii käsiinsä siltojen alla asuvan Matti Ojanperän ja ilmoittaa, että miehen Amerikan-täti Miss Valley testamenttaa tälle Suomi-aiheisilla villapaidoilla ansaitsemansa miljoonaomaisuuden. Ehtona on, että Matti lopettaa juomisen ja alkaa viettää kunnollista elämää.

Matti, jonka mielestä täti hänet alun perin opettikin juomaan, ei innostu asiasta. Hän kertoo siitä kuitenkin vanhalle ystävälleen, käytettyjen autojen kauppiaalle Kari Pölläselle. Tämän mielestä Matin pitäisi ryhdistäytyä perinnön takia - onnistuihan hän itsekin lopettamaan juomisen.

Karin vaimo Sanna, josta miehet aikoinaan kilpailivat, on tyytymätön elämäänsä ja suostuttelee miehensä kanssa Matin mukaan juoneen: tämä vaihtaa kahdeksi viikoksi paikkaa Karin kanssa, lopettaa juomisen ja esittää kunnollista perheenisää - perintö jaetaan puoliksi.

Matin vaatimuksesta Kari joutuu puolestaan asumaan sillan alla. Autokauppiaana Matti järjestää suuren alennusmyynnin ja saattaa Karin raivon valtaan myymällä varaston halvalla tyhjäksi. Tyynnyttyään Kari hakee pankista korkeakorkoisen lainan, jonka turvin hän alkaa koulia Matista salonkikelpoista. Matti käy parturilla, vaate- ja huonekaluostoksilla, hammaslääkärissä ja tanssikoulussa ja saa sijoitusvihjeitä pörssihai Kempeleeltä. Karin on haettava lisää lainaa.

Matti tunnustaa alkavansa viihtyä uudessa osassaan, Kari puolestaan hiipii yöllä salaa kotiin katsomaan nukkuvaa vaimoaan ja Siiri-tytärtään. Hän käy Sannan työpaikalla sosiaalitoimistossa ja kertoo haluavansa lopettaa koko leikin, mutta Sannan mielestä kaikki on hyvin.

Illalla Kari toimii autonkuljettajana Sannan ja Matin käydessä oopperassa. Hän huomaa lehtilööpistä, että pörssihai Kempele on paennut ulkomaille, ja alkaa katkerana juopotella oopperan baarissa. Matin nähdessään hän haastaa riitaa. Sanna raivostuu siitä, että Kari on rikkonut lupauksensa olla juomatta, ja humalainen aviomies viedään sillan alle nukkumaan.

Kotona Sanna ja Matti suutelevat. Herättyään humalastaan Kari juoksee hädissään kotiin, murtautuu sisään ja löytää Matin Sannan sängystä. Sanna vakuuttelee, ettei mitään tapahtunut, mutta kun mustasukkaisuuttaan raivoava Kari ei usko, hän lyö miehen tajuttomaksi ja sanoo, ettei halua enää nähdä häntä.

Aamulla asianajaja ilmoittaa tädin tulevan seuraavana päivänä. Miehet päättävät toteuttaa suunnitelmansa, vaikka Mattia ei perintö enää kiinnosta. Kari käy Sannan työpaikalla, sanoo hakevansa sosiaalitoimistosta rakkautta ja onnistuu lopulta lepyttämään vaimonsa.

Koti siivotaan nopeasti kuntoon. Tädin saapuessa Matti ja Sanna esittävät seurustelevaa paria ja Kari ja Siiri piiloutuvat ulos odottamaan. Samalla tulevat huonekaluliikkeen miehet hakemaan maksamatta jääneitä kalusteita, mutta Kari lahjoo heidät odottamaan hetken. Sanna saa lopulta teräväkielisen tädin kuulustelusta tarpeekseen, mitä tämä pitää ensimmäisenä näkemänään rehellisenä reaktiona. Täti päättää kuin päättääkin lahjoittaa perinnön Matille, mutta verojen ja palkkioiden jälkeen jäljelle jää vain 235 000 markkaa. Tädin lähdettyä huonekalut viedään pois, ja paikalle saapuu myös pankinjohtaja perimään saataviaan, joita on kaikkiaan 250 000 markkaa. Hän saa perintörahat ja Karin auton. Asuntokin on velkainen, joten joukko joutuu taivasalle.

Matti tarjoaa Karille, Sannalle ja Siirille päivällisen sillan alla: lenkkimakkaraa nuotiolla. "Minulla on muuten eräs idea", sanoo Kari. Toiset huutavat: "Ei!"

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.