Poretta eli Keisarin uudet pisteet
Poretta (rinnakkaisnimi)
Poretta eller Kejsaren utan poäng (ruotsinkielinen nimi)
Poretta, or the Emperor's New Points (englanninkielinen käännösnimi)
Pétillement ou les nouveaux points de l'Empereur (ranskankielinen käännösnimi)
Brodeln oder des Kaisers neue Punkte (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Poretta eli Keisarin uudet pisteet
Ilmari Unhon ohjaama musiikkielokuva Poretta (1941) pohjautuu Serpin (Seere Salminen), Elsa Soinin ja Ilmari Unhon käsikirjoitukseen. Välirauhan aikaan sijoittuvassa tarinassa epäonniselta maaseutukiertueelta Helsinkiin palaava taiteilijaperhe joutuu työttömyyden myötä taloudellisiin vaikeuksiin. Perheen laulajatytär Sointuun (Tuire Orri) ihastunut insinööri Volmari Suurmetso (Tauno Majuri) haluaa auttaa ja pestaa koko perheen uuteen revyyseen. Soinnun sisar Jutta (Birgit Kronström) laatii poikaystävänsä, toimittaja Erkka Karhun (Kullervo Kalske) kanssa "Keisarin uudet pisteet" -nimisen käsikirjoituksen Hans Christian Andersenin sadun ja pula-ajan vaatekuponkien innoittamana.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Talvi 1940-41 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Suomi-Filmin "musiikki-iloittelu" herätti jossain määrin ristiriitaisia tunteita. "Poretta [- -] on Ilmari Unhon ohjaamana saanut keveän, leikittelevän asun, joka kokonaisuutena on viehättävä ja ulkonaisesti paikoitellen peräti loisteliaskin", kiitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 3.3.1941). "Katsoja tosin silloin tällöin toivoo, että tanssi- ja revyykohtauksia olisi hieman supistettu ja varsinaisen toimintajuonen, joka nyt niiden keskellä jää melko löyhäksi, olisi annettu olla tarkempana ja suotu sille tilaa enemmän. [- -] Kaikki kuitenkin sujuu joustavasti, kohtaukset ovat luontevia ja eläviä, alussa heitetty teatteriparodia on aivan erinomainen, konsertin jälkeinen juhlintakohtaus on kehitelty notkeasti ja loppurevyy on kerrassaan upea." "Poretta [- -] är en älskvärd revyfilm med både vackra och roliga partier", koki myös B. Y. G. (Svenska Pressen 3.3.1941). "Det är kanske omöjligt att skriva ett manuskript för en film som denna utan att den röda tråden blir skör på sina ställen eller att människor ställer sig av och sjunger omotiverat. Man kunde därför ha önskat sig mera sammanhållning, fast filmen också i denna form hade en lätthet och en graciös fläkt som inte är alltför vanlig i finsk film än så länge. Blandningen av aktualitet och saga, representerad av ransoneringskort och kejsarens nya kläder blev ibland litet förbryllande, men utföll däremellan mycket bra." "Missään suhteissa ei ole säästetty vaivannäköä eikä koreita lavastuksia", myönsi M. V. (Uusi Suomi 3.3.1941), "samoin kuin ei käsikirjoituskaan ole unohtanut mitään maan ja taivaan välillä. Elokuva ei luonnollisesti pyrikään rakentumaan juonensa varaan. Sen tarkoituksena on huvittaa pelkästään revyynä, mutta touhu on paikoin perin pitkäveteistä. Vain Georges de Godzinskyn pirteiden iskelmien ansiosta elokuva välähdyksittäin eksyy tarkoitukseensa." "Tämän Suomi-Filmin musiikki-iloittelun pahin kompastuskivi piilee sen hajanaisuudessa", arvosteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 4.3.1941), mikä tuntuu erikoisen valitettavalta seikalta sikäli, että siinä olisi niin paljon hyvää kiitollista ainesta todella kunnollisellekin elokuvailoittelulle." Ilta-Sanomien (3.3.1941) 0. 0. (Olli Ohtomies) ihmetteli, mitä elokuvasta puuttui ja luuli keksineensä syynkin: "Poretta ei ollut makeutettu sokerilla - vaan sakariinilla." P. T-vi käsitteli myös revyyn osatekijöitä: "Godzinkyn musiikki soveltuu elokuvan tekstiin ja sävyyn kuin valettu, valssissa on kaikki ne ainekset, joita iskelmäsävelmään tarvitaan ja revyyn muukin musiikki on onnistunutta. Gén tanssit ovat huolitellut, tyylikkäät ja kauniit, etenkin 'kultakalatanssi', jonka esittäminen merenpohjassa valokuvauksellisestikin on meillä ainutlaatuista ja sellaisenaankin saavutus. Erkki Siitosen suuritöinen lavastus ansaitsee tässä erikseen maininnan." "Poretta jää yleisvaikutelmaltaan vielä epämääräiseksi, mutta siinä on koko joukko hyviä näyttelijä- ja solistisuorituksia sekä lupaava ohjauksellinen ote", tiivisti O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 3.3.1941) arvionsa ja puuttui näyttelijätyöhön: "Erinomaiset näyttelijävoimat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen että kuvan alkuosa luisti varsin hyvin ja että revyyosassakin oli paljon nautittavia palasia. Eniten ilahduttaa, että Birgit Kronström on jälleen palannut kotimaiseen elokuvaan. Hän on omaa luokkaansa. Hän osaa laulaa iskelmiä, näytellä ja tanssia tavalla, jota suomalaisessa elokuvassa ei liene ennen nähty. Hänessä on harvinainen määrä viehätysvoimaa, tyylitajua, älykkyyttä ja pirteyttä. Niin hän olikin elokuvan kannattava voima. Herttainen ja välitön Tuire Orri lauloi myöskin kauniisti ja Eine Laine rehevässä osassaan oli koomillinen, niinkuin aina tällaisissa suorituksissa." Poretta on kerännyt pisteitä myös tv-esityksissään. "Unhon Poretta-musikaali on iloinen yllätys", otsikoi M. F. vuonna 1982 (Mikael Fränti, Helsingin Sanomat 14.3.1982) ja Antti Lindqvistin (Kansan Uutiset 14.3.1982) mielestä elokuva oli kestänyt "yllättävän hyvin ajan armotonta naskalia". "Poretta on yllättävän pirteä ja pakoton musikaali", ihmetteli myös Markku Tuuli (Katso 10/1982), "jossa ohjaaja Unhon rento kohtausten kehittely ja näyttelijöiden tuore ilmaisu ovat hyvässä tasapainossa. [- -] Unho tuntuu myös tarkoin tutkineen 30-luvun amerikkalaisia musikaaleja. Hyvään maahan oppi onkin langennut, sillä revyynumeroissa on irtonaisuutta, perheen kuvauksessa railakkuutta ja jopa rakkautta. Poretta on ilo seurata jo siksikin, että vuoropuheluissa ei ole juuri vaivaannuttavuutta ja kömpelyyttä." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Poretta oli Ilmari Unhon neljäs elokuva ja kolmen edellisen tapaan komedia. Alkuperäiskäsikirjoituksen tuotantopäällikkö Risto Orko tilasi Suomisen perhe -kuunnelmasarjan kirjoittajaparilta, nimimerkki Serpiltä (Seere Salminen) ja Elsa Soinilta. Elokuvan teksti on vahvasti sidoksissa välirauhankuukausien ajankohtaisiin ilmiöihin. "Huvia, hyvää tuulta ja mielenvirkistystä - sitähän nyt tarvitaankin! Yleisön mieli on saatava kääntymään pois pula-ajan huolista ja Euroopan lohduttomista sotauutisista." Eräänä kannustimena lienee Suomi-Filmissä ollut myös edellisenä vuonna ensi-iltansa saaneen SF-Paraatin hyvä yleisömenestys. Elokuvan nimen jälkiosa viittasi syksyllä 1939 alkaneeseen ja jatkuvasti tiukentuneeseen säännöstelykorttiaikaan, nimen alkuosan käsikirjoituksen tekijät kertoivat keksineensä vastikään markkinoille tulleesta uudesta juomasta, hilpeästi kuplivasta puolukkaporeesta: "Kevyttä poreilua, kuplailua, joka nousee ylöspäin noin pul-pul-pul ... Sellaiseksihan tämä juttu on juuri tarkoitettukin. Kevyttä, iloista 'poretta' olemme siinä ainakin yrittäneet." Elokuvan asetelmissa ja juonenkehittelyssä Markku Tuuli ja Sakari Toiviainen ovat havainneet yhtäläisyyksiä Frank Capran pari vuotta vanhempaan elokuvaan You Can't Take It With You / Komedia meistä ihmisistä, jonka ensi-ilta Suomessa oli lokakuun puolivälissä 1940. Käsikirjoituksen alkuun sijoitettu 12 kuvan johdantojakso, joka kuvailee rauhanajan yltäkylläisten olosuhteiden muuttumista pula-ajan niukkaan säännöstelyelämään, on lopullisesta elokuvasta jätetty pois. Sidotusta käsikirjoituksesta puuttuu toisaalta koko lopun pitkä revyyjakso Keisarin uudet pisteet, jonka osuus lopullisesta elokuvasta on 26 minuuttia eli runsas neljännes. Uuno Laakson roolinimenä on Uuno Alarik Järvinen. Pöytäpuhetta illallisilla pitäessään hän käyttää kuitenkin itsestään nimimuotoa "Minä Tauno Alarik Järvinen". Samassa jaksossa on klaffivirhe: kuvakulman vaihtuessa illalliskattaus katoaa pöydältä kesken puheen. Laulaessaan Tanssivaa Caballeroa Birgit Kronström ei sanassa caballero noudata espanjalaista ääntämystä ("kavaljeero") vaan ääntää sen kirjoitusasun mukaisesti "kaballeero". Reino Valkaman sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Walkama. Ensiesitys oli maaliskuun ensimmäisellä viikolla myös Tyrväässä, Joensuussa, Loviisassa ja Lappeenrannassa. Yleisömenestys oli vuoden 1941 näytelmäelokuvien toiseksi heikoin. Viipurissa elokuvaa ei esitetty lainkaan. Kalliiden tuotantokustannusten vuoksi Poretta oli vielä vuoden 1949 päättyessä 491 307 markkaa tappiolla. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen Viihdeorkesteri ja sekakuoro, laulu, joht. George de Godzinsky (off, alkutekstit), 3' 05". 2. Hetki kohtalon Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. elokuvassa Seere Salminen ja Elsa Soini Es. Kullervo Kalske ja Birgit Kronström, laulu (playback, Birgit Kronström ja tunnistamaton laulaja, ja off, levysoitin, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 55". 3. Violin Concerto nr 2 in D Moll / Viulukonsertto nro 2 d-molli Säv. Henryk Wieniawski Es. Toivo Salovuori, viulu, ja Anatoli Ljubimov, piano (playback, Wolde Jussila, viulu, ja George de Godzinsky, piano), 1' 30". 4. Operetin Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar 1. ja 2. näytöksen välisoitto Säv. Emmerich Kálmán Es. tunnistamaton harmonikansoittaja, ja Uolevi Lönnberg, piano (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 0' 10". 5. Schwalben-Duett / Machen wir's den Schwalben nach / Ollaan niin kuin pääskyset operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar Säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. Jalmari Finne, sov. George de Godzinsky 1) Es. Uuno Laakso ja Tuire Orri, laulu, sekä harmonikansoittaja ja Uolevi Lönnberg, piano (playback, säestäjinä tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 0' 55". 2) Es. Uuno Laakso, Tuire Orri ja Margareta Wasenius, laulu (100 %), 0' 15". 6. Valssi Tanzen möcht' ich / Riemumielin rinta tahtoo operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar Säv. Emmerich Kálmán, sov. George de Godzinsky Es. harmonikansoittaja ja Uolevi Lönnberg, piano (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 1' 10". 7. Weiss du es noch?/ Muistathan kai?, valssi duetosta Heller Jubel operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar Säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. Jalmari Finne, sov. George de Godzinsky Es. Uuno Laakso ja Eine Laine, laulu, sekä harmonikansoittaja ja Uolevi Lönnberg, piano (playback, säestäjinä tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 1' 40". Levytys: Usko Kantola ja Sointu-orkesteri, joht. K. Valkama; Sointu 1045, 1949. 8. Poretta-valssi ("Tiedä en ihmettä suurempaa, onnen valtakuntaa - -") Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen 1) Orkesteri ja sekakuoro, joht. George de Godzinsky (off, alkuteksti), 0' 50". 2) Es. Tuire Orri, laulu ja piano (playback, pianon ja viihdeorkesterin säestys, pianistina ja joht. George de Godzinsky), 2' 00". 3) Es. Tauno Majuri, piano (playback, George de Godzinsky), 0' 20". 4) Es. Tuire Orri, lallattelu (100 %), 0' 20". 5) Es. Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin ja kuoron säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 40". Levytys: Tuire Orri ja orkesteri; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 3 - Levytyksiä vuosilta 1940-1942; Artie Music AMCD 1035, 2011. 9. Nukku-Matti Säv. Georg Malmstén, san. Roine Rikhard Ryynänen Es. Hannes Häyrinen, laulu (100 %), 0' 10". Levytys: Georg Malmstén, Pikku Juhani ja Pikku Salme, säest. Dallapé-orkesteri; Odeon A-228336, 1935. 10. Poretta-romanssi ("On syttynyt tähti avaruuteen - -") Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen Es. Tuire Orri, laulu, sekä tunnistamaton pianisti (playback, piano ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 1' 45". Levytys: Tuire Orri ja orkesteri; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 3 - Levytyksiä vuosilta 1940-1942; Artie Music AMCD 1035, 2011. 11. Ja må han leva / Syntymäpäivämarssi Säv. trad. ja George de Godzinsky, sov. George de Godzinsky Es. viihdeorkesteri, joht. Matti Aulos ja Uuno Laakso (playback, joht. George de Godzinsky), 1' 20". 12. Tanssiva Caballero / Tule caballero / Tule senorita Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen Es. Birgit Kronström, laulu ja viihdeorkesteri, joht. Uuno Laakso (playback, Birgit Kronström, laulu, Tuire Orri, taustalaulu, ja viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 4' 20". Levytys: Georg Malmstén ja Odeon-orkesteri (Tule senorita); Odeon A 228622, 10.3.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 3 - Levytyksiä vuosilta 1940-1942; Artie Music AMCD 1035, 2011. Numerot 13-25: Revyy "Keisarin uudet pisteet" Säv. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen, Seere Salminen ja Elsa Soini 13. "Vaikka vartaloltain oonkin pieni - -" Es. Birgit Kronström, laulu, ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (playback, lisäksi sekakuoro), 2' 45". 14. "Keisari nukkuu - -" Es. "lakeijat", laulu (playback, mieskuoro ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 1' 10". 15. Välisoitto 1 Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 0' 30". 16. "Oi keisarinna! Armahtakaa - -" Es. "lakeijat", laulu (playback, mieskuoro ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 0' 40". 17. "Kuulitko? - Hirtetään. - -" Es. Uuno Laakso ja Eine Laine, puhelaulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 0' 50". 18. "On kankuria kaksi taitavaa - -" Es. Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 15". 19. "Kun kruunupäitä suistetaan - -" Es. Birgit Kronström ja Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 00". 20. Välisoitto 2 Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 0' 20". 21. "Nyt kultakin on vain rautaromu - -" Es. "kansa", laulu (playback, sekakuoro ja orkesteri, joht. George de Godzinsky), 0' 50". 22. "Aina missä kuljetta, siellä olen myöskin ma - -" Es. Birgit Kronström ja Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 2' 00". 23. Säestysmusiikki 1 Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 1' 15". 24. Säestysmusiikki 2 Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 1' 00". 25. "Piste-laulu" ("Voiton palmun saanut oon! - -") Es. Birgit Kronström, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 55". 26. "Akvaario-baletti" ja loppumusiikki Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 6' 10". Huomautuksia: Poretta- valssi (nro 8:1) on osa Alkumusiikkia (nro 1) sekä (nro 8:3) osa loppumusiikkia (nro 27). Musiikkinumerot 4, 5:1 ja 6 muodostavat yhtenäisen potpurin, samoin 12 ja 13. Eine Laine avaa ääntään (100 %), 0' 20", Hannes Häyrinen ja Birgit Kronström viheltelevät ja Uuno Laakso rallattelee. Birgit Kronström ja Kullervo Kalske tanssivat tangoa Hetki kohtalon (nro 2). Uuno Laakso ja Tuire Orri tanssivat musiikin numero 5:1 aikana. Birgit Kronström tanssii Poretta-valssia (nro 8:2). Margareta Wasenius tanssii solistina Valssin (nro 6) sekä Tanssivan Caballeron (nro 12); lisäksi hän hyräilee ja tanssii Johann Strauss nuoremman operetin Die Fledermaus / Lepakko toisen näytöksen wienervalssia (100 %), 0' 05", sitten myös Uuno Laakso, Eine Laine sekä Tuire Orri ja Kerttu Salmi. "Juhlijat" tanssivat numeroiden 11 ja 12 aikana. Revyytä harjoiteltaessa viihdeorkesteri soittaa fanfaarin (off), 0' 10", Birgit Kronström, Uuno Laakso, Eine Laine, Tuire Orri, Kerttu Salmi ja Margareta Wasenius laulavat ja tanssivat (100 %), 0' 20", ja Tuire Orri säestää pianolla (100 %), 0' 15". Revyyn eri numeroiden aikana esiintyy Suomalaisen Oopperan baletti. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |