Oi, kallis Suomenmaa
Finland, våra fäders jord (ruotsinkielinen nimi)
Mellan två krig (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Finland, Our Dear Native Land (englanninkielinen käännösnimi)
Ô, la chère Finlande (ranskankielinen käännösnimi)
Oh teures finnisches Heimatland (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Oi, kallis Suomenmaa
Wilho Ilmarin ohjaama draama Oi, kallis Suomenmaa (1940) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Talvisodassa haavoittunut karjalainen sotamies Eino Piiroinen (Eino Kaipainen) ei kotiudu uusille asuinsijoilleen Hämeeseen. Hän katkeroituu evakkojen huonosta kohtelusta ja menettää elämänhalunsa. Uuttera karjalainen opettaja Annikki (Ansa Ikonen) saa Einon jälleen uskomaan tulevaisuuteen.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Loppukesä - syksy 1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n "suuri kansallinen elokuvarunoelma" ei hellyttänyt kriitikoita. "Elokuvan valmistajien tarkoituksen kiitettävyydestä ei voi kiistellä", pohti L. S. (Leo Schulgin, Helsingin Sanomat 22.12.1940), "mutta vanha totuus on, että tarkoitus ei pyhitä keinoja. Kaiken keskittymisen puute käsikirjoituksesta (Mika Waltari) tekee elokuvasta pitkäveteisen, puhumattakaan muutamista tyylihairahduksista. Nähtävästi aihe on vielä liian läheinen ja siksi kypsymätön. Tulevaisuudessa toivomme saavamme nähdä elokuvan, joka on läpikäynyt jalostavan aikaperspektiivin." "Tämän naiivin 'kansallisen hymnin' käsikirjoituksen [- -] on valmistanut Mika Waltari pintapuolisen yliolkaisesti", arvosteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 24.12.1940), "mutta osoittaen omaavansa erinomaisen hyvän muistin, sillä totisesti tästä 'elokuvarunoelmasta' ei ole unohtunut pois ainuttakaan yksityiskohtaa, jolla mahdollisesti on voitu hieman vielä lisätä elokuvan sisällön naiivia tehokkuutta. Pahat ja sisukkaat hämäläiset talonpojatkin muuttuvat niin sanomattoman hyviksi, että kellään esityksestä poistuvalla ei voi olla muuta kuin positiivisia käsityksiä koko siirtolaisväen elämästä. [- -] Vilho Ilmari on pysytellyt vaatimattomassa ohjauksessaan suurin piirtein käsikirjoituksen hengen tasolla, mikä ei ole paljon sanottu, mutta sillä on ollut se ansio, että kokonaisuus on säilynyt ehyenä, kuten myöskin latteana." "Men även om man icke ställer några större fordringar på historietten", puntaroi H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 24.12.1940), "så sväljer man dock icke dess lösliga psykologiska och dramatiska uppställning utan invändningar. [- -] Bäst lyckade voro de humoristiska avsnitten. De hälsades med jubel av publiken, som onekligen också skrattade en smula för uppsluppet åt scener vilka uppenbarligen voro nog så allvarligt menade..." "Se nousee paikka paikoin isänmaalliseen paatokseen ja hipoo sentimentaalisuuden rajaa", koki Parras (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 23.12.1940), "mutta onnistuu kuitenkin pysyttelemään suurin piirtein kultaisella keskitiellä. Elokuvan isänmaalliset ansiot ovatkin suuremmat kuin taiteelliset. Jonakin muuna ajankohtana se olisi merkityksetön, mutta nyt se on läheinen jokaiselle suomalaiselle." _ "Karjalainen katselee tätä Mika Waltarin ja Wilho Ilmarin elokuvaa sekavin tuntein", tunnusti E. P. (Erkki Paavolainen, Karjala 24.12.1940). "Sen lukuisissa yksityiskohdissa heijastuvat siirtoväen kipeät tunnot, mutta sen henkilökuvissa on paljon vierasta ja outoa. [- -] Armas Hirvosen kamera on nähnyt Suomenmaan kauniina ja kesäisenä, täynnä elämänuskoa tulevaisuuteen. Sulho Rannan musiikki jää pinnalliseksi. Kysyä täytyy, eikö karjalaisten laulunäytteinä voida esittää muuta kuin kuluneita Laatokanmeren rantamill tai Karjalan kunnailla lehtii puu? Ne antavat liian yksipuolisen ja kaavamaisen kuvan lauluaarteista." Varauksettoman myönteisen arvion esitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Ilta-Sanomat 23.12.1940): "SF:ää saa mielestäni vilpittömästi onnitella uudesta filmistään. Oi, kallis Suomenmaa on nimittäin monessakin mielessä myönteinen yllätys: se on aiheeltaan ajankohtainen ja mielenkiintoinen ja toisekseen se yllättää aran ja vaativan aiheen erinomaisen hienotunteisella ja tarkoin harkitulla käsittelyllä. [- -] Wilho Ilmari on pannut pääpainon ohjauksessaan juuri eheän, rakentavan sävyn luomiselle ja samalla tarkoin huolehtinut siitä, että hitaanlainen tempo koko matkan alleviivaa sanottavan. Huumori on harrasta, ja iloistenkin kohtausten takana pilkahtaa pieni surumielisyys - kuten on elokuvan taustamusiikin melodianakin koko ajan tuttu, kaunis ja surullinen karjalaisen kansanlaulun sävel." Näyttelijäarvioissa oltiin yksimielisiä Toppo Elonperän karjalaisukosta: "Mainio kaikissa suhteissa" (L. S.), "erinomaisen aito [- -] varmaankin näyttelijän paras tähänastinen filmi suoritus" (P. T-vi). Muuten oltiin lähinnä Parraksen linjalla: "Pääosissa olivat Ansa Ikonen herttaisena karjalaistyttönä ja Eino Kaipainen, jonka karjalaisuus ei kuitenkaan erikoisesti tullut esiin. Hän jäi muutenkin merkillisen ilmeettömäksi. Vilho Auvisen Janne sen sijaan oli aito karjalaistyyppi, samoin Toppo Elonperän kerrassaan suurenmoinen Karjalan-Aku, lämmin ja kaunis suoritus. Jalmari Rinne hämäläisisäntänä tulkitsi sattuvasti hämäläisen luonteen perusominaisuuksia, ja Edvin Laine elokuvan pahana miehenä oli liiankin realistinen." "50 vuoden takainen elokuvaisänmaallisuus tuntuu nyt koomilliselta", otsikoi Harri Mannonen (Kotkan Sanomat 6.12.1990) itsenäisyyspäivän 1990 televisioesityksen aikaan. "Ihmetyttää syvästi, mitä Yle haluaa katsojilleen viestiä lähettämällä tällaisen elokuvan itsenäisyyspäivänä. Käsitykseni mukaan useimmat katsojat eivät pysty sitä vakavalla naamalla katsomaan." Kymmenen vuotta aikaisemmin Kari Uusitalo (Hyvinkään Sanomat 4.11.1980) löysi sovittavia piirteitä: "Elokuvan tendenssinä on isänmaanrakkauden korostamisen lisäksi se ikivanha totuus, että yksimielinen kansa on aina voimakas kansa. [- -] Teennäiseltähän se monin paikoin tuntuu vieläkin, mutta on toki täysin katselukelpoinen ainakin kertaalleen. Eikä isänmaanrakkaudessa voi eikä saakaan olla mitään hävettävää." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuva perustui Mika Waltarin kuunnelmaan Sotilaan paluu, joka julkaistiin Sotainvaliidi-lehdessä 3/1940. Sen kantavana ajatuksena kerrottiin olevan yhteiskunnallinen solidaarisuus yhteisymmärryksen pohjalla, "elokuva siitä, miten pitäisi olla", "kuvaus vuoden 1940 Suomesta, suruineen, taisteluineen ja tulevaisuudentoiveineen". Nimensä elokuva lainasi Heikki Klemetin hymnistä, joka musiikkina kuitenkin nostetaan esiin vasta päätösjakson aikana. Muilta osin Sulho Rannan säveltämään musiikkiin on sisällytetty kolme Karjala-aiheista laulua. Niiden ja alkutekstien sekä loppumusiikin kuvituksena nähdään maisemanäkymiä mm. luovutetusta Karjalasta. Mika Waltarin käsikirjoituksen alkuun sisällyttämä symbolinen montaasijakso talvisodassa silvotusta Suomesta on kuvattaessa tai leikattaessa jätetty pois. Elokuvan ensiesitys oli 22.12.1940 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys jäi vuoden keskitasoa heikommaksi. Maksavia katselijoita kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä 383 022 henkeä, joista aikuisia 321 676 ja alennuslippulaisia 61 346. Elokuva myytiin Ruotsiin, missä se sai ensiesityksensä 17.2.1943 Pajalassa nimellä Mellan två krig. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Sulho Ranta Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 20". 2. Karjalan kunnailla Säv. trad., san. Valter Juva 1) Es. Ansa Ikonen, laulu (100 % ja off), 1' 15". 2) Es. Aapo Similä, laulu ja kantele (100 %), 1' 25". 3) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". Levytykset: Eero Väre, säest. H. Munsonius ja Kristalli-orkesteri; Kristall 107, 1940. Eugen Malmstén ja Sointu-orkesteri; Sointu 310, 6.11.1940. Eugen Malmstén ja Columbia-orkesteri; Columbia DY-298, 7.11.1940. 3. Kansanmusiikki Säv. trad. ja Sulho Ranta Es. Toppo Elonperä, kantele (playback, Aapo Similä, kantele), 0' 20". 4. Reppurin laulu Säv. Oskar Merikanto, san. Larin-Kyösti Es. Toppo Elonperä, laulu ja kantele (playback, Aapo Similä, kantele), 2' 10". Levytys: Ture Ara, säest. Ulla Katajavuori, kantele ja Kristalli-Konserttiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Imperial F.S.-1505, 1942. 5. Käki Säv. Sulho Ranta Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 6. Vallinkorvan laulu Säv. Oskar Merikanto, san. Ernst Ivar Roini Es. Toppo Elonperä, laulu ja kantele (playback, Aapo Similä, kantele), 1' 30". Levytykset: Aapo Similä, säest. Paul Salminen, kantele; Odeon A-228045, 1929. Ture Ara, säest. Ulla Katajavuori, kantele ja Kristalli-Konserttiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Imperial F.S.-1505, 1942. 7. Polkka Säv. trad. ja Sulho Ranta Es. tunnistamaton pelimanni, viulu (100 %), 0' 40". 8. Laulu kullalle / Rakkauden tuli palaa Säv. ja san. trad. Es. Eino Kaipainen ja "talkooväki", laulu (100 %, viulusäestys), 0' 40". 9. Valssi Säv. trad. ja Sulho Ranta Tunnistamaton pelimanni, viulu (off), 0' 15". 10. Oi kallis Suomenmaa Säv. trad. ja Heikki Klemetti, san. Heikki Klemetti 1) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 2) Mieskuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 15". Levytykset: Mieskuoro Finlandia, joht. Arvi Poijärvi; His Master's Voice X-6281, 13.4.1939. "Suomen Laulun" mieskuoro, joht. H. Klemetti; Odeon A-228544, 19.6.1939. Huomautuksia: Karjalan kunnailla (nro 2) sisältyy muunneltuna myös Alkusoittoon (nro 1), 1' 25". Tunnistamaton mies improvisoi harmonikalla (100 %), 0' 10", Toppo Elonperä sormeilee kannelta (off, Aapo Similä, kantele), 0' 30", ja hyräilee (100 %), kahteen otteeseen, yht. 0' 35". "Talkooväki" tanssii Polkan (nro 7), Laulu kullalle -sävellyksen (nro 8) ja Valssin (nro 9) aikana. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |