Johan nyt on markkinat!
Oh, vilken cirkus! (ruotsinkielinen nimi)
What the Devil! (englanninkielinen käännösnimi)
Mais que se passé-t-il donc! (ranskankielinen käännösnimi)
So ein Trubel (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Johan nyt on markkinat!
Johan nyt on markkinat! (1966) on Aarne Tarkaksen käsikirjoittama ja ohjaama sotilasfarssi. Everstin tyttären Tiinan Taipaleen (Christina Nilsson) kanssa seurustelevan yliluutnantti Heikki Liljan (Esko Salminen) elämä menee sekaisin, kun hänen komppaniansa määrätään etsimään vaarallista vankikarkuria, Kahle-Kustaata (Helge Herala). Asioita mutkistavat Liljan ystävä, taiteilija Paaso (Kauko Helovirta), ja tämän ihailija Merja Metsä (Liana Kaarina), Liljan tiukka esimies eversti Taipale (Uljas Kandolin) sekä poliisimestari Mäkinen (Leo Jokela).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
24.1. - helmikuu 1966 - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Johan nyt on markkinat tuo tutun tuulahduksen 1950-luvulta", luonnehti Taisto Pohjola (Päivän Sanomat 3.4.1966) Aarne Tarkaksen paluuta ja myös viimeiseksi jäänyttä elokuvaa. "Johan nyt on markkinat osoittaa miksi näyttelijälakko kesti niin kauan ja miksi lakon loppuminen ei merkitse mitään: juuri tämäntapaiset elokuvat olivat ennen lakkoa vakiotavaraa, kukaan ei kuitenkaan kaivannut niitä lakon aikana, sillä silloin tapahtui ratkaiseva käänne suomalaisessa filmitaiteessa, nuoren polven läpimurto." "Niin aihepiiriltään kuin hengeltäänkin se on 1950-luvun kotimaisen elokuvan helppohintaista perua", säesti Leo Stålhammar (Suomenmaa 5.4.1966), "ainoana poikkeamana aikaisempaa parempi tekninen toteutus. Televisio on tosin työntänyt kuvaruudusta jos jonkinlaista takavuosien kotimaista elokuvatekelettä, mutta siitä huolimatta tuntuu uskomattomalta tehdä enää kotimaista elokuvaa samanlaisissa merkeissä kuin joskus kymmenisen vuotta sitten." "Jotain uuttakin on sentään tullut mukaan - nudismia!", huomasi J.M. (Jukka Martinkari, Turun Sanomat 3.4.1966). "Filmiin on saatu melkoinen joukko ammattinäyttelijöitä. Näin filmistä onneksi puuttuvat kaikki avuttomat, teennäiset ja kömpelöt replikoinnit, mutta tilalla on vastaavasti lisää teatteri-ilmeitä ja klisheitä. Ja poliisi on edelleenkin idiootti - siitähän suomalainen elokuva ei varmaan koskaan pääse irti." "Ja niinpä sitten kansalle vähästä aikaa tarjotaan taas vaihteeksi kotimaiseltakin taholta väärinkäsitysfarssia, valepukufarssia, piilottelufarssia ja sotilasfarssia yhdelle rullalle käärittynä", määritteli Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 12.4.1966). "Kuten Tarkaksen aikaisemmissa tämän lajin tuotteissa on kokonaismeno nytkin kaikista koukeroistaan huolimatta pitkäpiimäistä ja ponnetonta, koska hauskuus jää irrallisten repliikkien ja joidenkin sinänsä tyydyttävän hupaisien yksityisten kohtausten varaan. - - Iloita voi sen sijaan Esko Salmisen erittäin ilmeikkäästä, vapautuneesta ja charmikkaasta näyttelemisestä pääroolissa: pelottaa ajatellakin millaiset näistä markkinoista olisi tullut ilman hänen mukanaoloaan." "Johan nyt on markkinat ei ole ja on, aivan miten vain, Tarkaksen parhaita", pallotteli P.B-h (Peter von Bagh, Ylioppilaslehti 15.4.1966). "Tai päinvastoin. Entuudestaan tunnemme Tarkaksen kyvyn punoa farssimaisia käänteitä, johdatella eri tapahtumia yhteen, panna rullaamaan, joitain hyviä vetoja on tässäkin mutta hauskuus ja jutun kärki kärsivät äärimmäisyyksiin menemisistä. Nuutiskuvia on liika vähän. Näyttelijöistä esim. Helge Heralan ja Leo Jokelan kyvyt ja soveltuvuus näihin juttuihin tunnetaan entuudestaan, mutta esim. Kauko Helovirran, Leo Riutun ja Ismo Kallion kohdalla ihmettelee ettei Kansallis- ja Kaupunginteattereissa hankitusta rikkaasta farssikokemuksesta ole enemmän hyötyä." "Sekava ja kliseinen farssi, jossa nauretaan upseerien ja poliisien typeryydelle, eksymisille vääriin makuuhuoneisiin ja tavan takaa tapahtuville putoamisille", tiivisti Antti Lindqvist (Katso 12/1990, 13/1991) 1990-luvun tv-esitysten vastaanoton. "Tarina on äärimmäisen sekava, ja henkilöt niin karrikoituja, että kokonaisuus saavuttaa paikoin camp-huumorin aineksia." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suomen Filmiteollisuuden näytelmäelokuvatuotannon päätyttyä keväällä 1963 Aarne Tarkas oli ohjannut vain yhden elokuvan, Villin Pohjolan salattu laakso, Tommi Rinteen tuottamana kesällä 1963. Sen jälkeen Tarkaksen leipä lohkesi lähinnä viihteentekijänä Mainos-Televisiolle, mm. Sisarukset- ja Kuten haluatte -sarjojen kirjoittajana ja ohjaajana. Tv-töiden lomassa Tarkas ohjasi vielä yhden elokuvan, jonka tuotti talvella 1966 Suomi-Filmi ja jonka ulkokuvaukset tapahtuivat pääosiltaan Porvoossa. Käsikirjoitus oli jälleen Tarkaksen itsensä laatima, ja pitkän näyttelijälistan ainoat uudet nimet olivat Christina Nilsson, Eija Grönberg, Tita Terasto (oikealta nimeltään Tita Perasto-Bernitz), Aarre Karén ja Esko Kahilainen. Heistä ainoastaan Eija Grönbergin ja Aarre Karénin valkokangasura jatkui vielä myöhemmin. Alkuteksteissä mainitaan myös Pentti Saares, jonka näyttelijäsuoritus paikallisena puliukkona jätettiin leikkausvaiheessa kuitenkin pois. Elsa Turakaisen roolia oli alunperin kaavailtu Siiri Angerkoskelle. Suomi-Filmin vuokrauspäällikkö Lars Pollack (1920-1980) keksi elokuvan nimen laboratorion pihalla pidetyssä "työmaapalaverissa", johon ottivat osaa Tarkas, Jussi Kohonen, Usko Kemppi ja Pollack: "Johan nyt on markkinat, mun pitäisi alkaa vuokrata tätä filmiä, eikä sillä ole nimeä, koettakaa hyvät miehet keksiä..." "Sähän nimesit sen jo", totesi Tarkas, "siinä se on: Johan nyt on markkinat!" Yleisömenestys oli jonkin verran vuoden keskitasoa heikompi. Levitystuotot olivat vain 58 259 markkaa eli yli 131 000 markkaa tuotantokustannuksia pienemmät. Aarne Tarkaksen 33. ohjaustyö jäi myös hänen viimeisekseen. Suurimman osan 1970-luvun vuosistaan Tarkas vietti Espanjassa, missä hän itsensä loppuun polttaneena kuoli lokakuussa 1976 Denian kaupungissa. Valtion taiteilijaeläkkeen Tarkas sai kahdessa erässä vuosina 1974-1975. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Johan nyt on markkinat Säv. ja sov. Eino Virtanen Sotilassoittokunta (off), 1' 20". 2. Das ist die Liebe, die dumme Liebe / Se on se lempi operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar Säv. Emmerich Kalman, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. san. Eine Laine Es. Kauko Helovirta, hyräily (100 %), 0' 10". 3. Ballaadi Tiinalle Säv. ja sov. Eino Virtanen, san. Pertti Reponen 1) Es. Esko Salminen, laulu ja kitara (playback ja 100 %), 1' 10". 2) Piano (off), 0' 20". 3) Viuluryhmä (off), 1' 40". 4. Terveisiä Espalta Säv. ja sov. Eino Virtanen Soittokunta (off), 0' 50". 5. Tunnelmoiva trumpetti Säv. ja sov. Eino Virtanen Eino Virtanen, trumpetti, ja Heikki Laurila, kitara (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 40". 6. Rose-Marie Säv. ja sov. Eino Virtanen Tangoyhtye (off), 1' 45". 7. Marjaana Säv. ja san. trad. Es. Leni Katajakoski, laulu (100 %), 0' 10". 8. Tango Pelargonia Säv. ja san. Kari Kuuva Es. Kauko Helovirta, laulu (100 %), 0' 10". Levytykset: Studio-orkesteri, joht. Eino Virtanen; His Master's Voice YDLP-1007, 1965. Kari Kuuva; Scandia SLP-501, 1965. Huomautuksia: Musiikkinumerot 1 ja 3 toistuvat taustamusiikin pääteemoina. Teostomerkintään liitetyn lisäsivun mukaan elokuvan taustamusiikissa on käytetty katkelmia mekanisoiduista sävellyksistä Mod Scene (säv. Samuel Allen) ja Ski-Riding (säv. L. Manson), molemmat kestoltaan 0' 59" ja julkaistu Valentino-levymerkillä. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |