Oksat pois...
Oksat pois..! (rinnakkaisnimi)
Saken ä' biff (ruotsinkielinen nimi)
Saken ä' biff..! (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
No Trifling (englanninkielinen käännösnimi)
Tout de go! (ranskankielinen käännösnimi)
Jetzt geht's rund (saksankielinen käännösnimi)
Toimittaja seikkailee (työnimi)
Finna-arvio
Oksat pois...
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesäkuu - elokuu 1961 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Aarne Tarkas on kuin Mauri Sariola. Pääasia on, että hänen nimeään kantavia tekeleitä putkahtelee maailmaan tämän tästä. Laadun ei näköjään ole niinkään väliä", arveli K. T-nen (Kalervo Toivonen, Tamperelainen 10.11.1961). Hän kritikoi Oksat pois... -elokuvaa: "Se on hajanainen, liian hätäisesti tehty ja moneen kertaan pureskelluista paloista koostuva." H-o K. (Heimo Kallio, Uusi Aura 4.11.1961) huomautti, että vaikka Tarkas palasi uudessa työssään Opettajatar seikkailee -elokuvan maisemiin, ei enää liikuttu "niinkään leppoisissa ja hauskoissa tunnelmissa, vaan vanhan ympäristön ja eräitten tuttujen tyyppien kuvauksessa on nyt jotain kiristynyttä, väkisellä hauskanteon makua. Juttu on täynnä vanhoja vitsejä ja poliisit ovat mikäli mahdollista entistäkin tyhmempiä. Kuitenkin tämän elokuvan paras hauskuus on juuri heissä [- -]". Poliiseista kirjoitti myös Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 29.10.1961): "Toivottavasti poliisit ottavat väärinkäsityksenä koko Tarkaksen uuden elokuvan, ellei heillä satu olemaan huumorintajua paljon enemmän kuin yleensä luullaan. mitä pitemmäksi Tarkaksen filmien luettelo kasvaa, sitä tyhmemmiksi ja typerämmiksi käyvät poliisit [- -]." Eteläpää arvosteli elokuvan äänitystä - "ruotsinkielisistä teksteistä täytyy hakea apua" - kuten Valma Kivitiekin (Elokuva-Aitta 22/1961): "Heti alkuun kova, raskas ja epäselvä äänitys nostatti vastahakoisuuden tunteen. Esim. filmin alkuosassa käytetyn kertojan (Sasu Haapasen) puheesta ei juuri saanut selvä, eikä tämä etevä taiteilija tietääkseni luonnossa mikään puuropuhuja ole." Tarkaksen heikkoa henkilöohjausta moitittiin useissa arvioissa, mm. Oksat pois... -elokuvan näyttelijäsuorituksia kritikoitaessa. Tamperelaisen K. T-nen (Kalervo Toivonen, 10.11.1961) kirjoitti: "Henkilösuorituksiin ei juuri kannata puuttua. Tarja Nurmen taito rajoittuu silmien vilkutteluun. Tommi Rinteenkään voimat eivät riitä antamaan oikeata virettä tyhjänpäiväiseen sankarihahmoon. Ja Liana-Kaarina on - kiitos Tarkaksen välinpitämättömän ohjaajaotteen - sortunut vampin elkeissään entistä pahempaan liioitteluun ja maneeriin." Myönteiset arviot olivat harvinaisia - ja varauksellisia nekin. Nimimerkki Femina (Helmi Neva, Satakunnan Kansa 7.11.1961) pohdiskeli: "Tavallista Tarkasta, jossa viime aikojen malliin on kiitettävä järjestys, vauhtia, näppärää musiikkia, muutama osuva näyttelijäsuoritus ja kosolti lähes amatöörimäistä repliikkien laususkelua." "Tarkas on ohjaajana parhaimmillaan tällaisissa lyhytjännitteisissä 'päiväperho'-elokuvissa. Niissä hän saa vapaasti toteuttaa niitä ideoita, joita hänen käsikirjoituksensa edellyttää. Juuri käsikirjoittajana Tarkas on varsin nokkela ja mielikuvitusta omaava ja on todella vahinko, että hän ei jaksa ohjaustyössään viedä loppuun ja viimeistellä hauskasti sommittelemaansa ilotulitusta", harmitteli Jaakko Hurme (Helsinki-Lehti 10.11.1961). - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Aarne Tarkaksen komedia Opettajatar seikkailee oli syksyllä 1960 ollut niin hyvä yleisömenestys, että Tarkas seuraavana kesänä sai jälleen oman käsikirjoituksensa pohjalta ohjata sen parafraasin, rikosfarssin jonka työnimenä oli Toimittaja seikkailee ja jonka lopulliseksi esitysnimeksi sitten muotoutui Oksat pois... (1961). Tarkas valmisti sitä rinnan jo elokuussa ensi-iltansa saaneen Tyttö ja hattu -elokuvan kanssa. Tälläkin kertaa Opettajatar seikkailee -elokuvan tavoin osa tapahtumista kuvattiin Porvoossa. Yhteistä olivat myös kummankin elokuvan pikkukonnat Arska ja Ville sekä perustyhmä poliisipari, ylikonstaapeli Koukku ja konstaapeli Ripatti, samoin kuin asianajaja Anselm Peltonen. Heitä esittivät kummassakin elokuvassa Leo Jokela ja Risto Mäkelä, Uljas Kandolin ja Hannes Häyrinen sekä Paavo Hukkinen. Tommi Rinteen roolinimi Kalle Aaltonen saattaa toimittajanammatista huolimatta viitata samannimiseen kuuluisaan merimieshahmoon, jonka Suomen kansa tunsi sekä J. Alfred Tannerin kupletista, Aino Pekkarisen romaanista, Tatu Pekkarisen näytelmästä että Ossi Elstelän elokuvasta. Oksat pois... -elokuvan toista naispääosaa esitti vuoden 1959 Miss Suomi Tarja Nurmi ja toista siihenastisen elokuvauransa suurimmassa tehtävässä Liana Kaarina. Armas Vallasvuon sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Wallasvuo. Elokuvan yleisömenestys oli vuoden kolmanneksi paras - edelle menivät vain Kertokaa se hänelle ja Kaasua, komisario Palmu!. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kalle Aaltonen Säv. ja san. J. Alfred Tanner Es. Tommi Rinne, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 20". Levytys: Tapio Rautavaara ja George de Godzinskyn orkesteri; Rytmi RN-4172, 4.3.1959. 2. Da geh' ich zu Maxim / Nyt lähden Maximiin operetista Die lustige Witwe / lloinen leski Säv. Franz Lehár, san. Victor Leon ja Leo Stein Es. Paavo Hukkinen, laulu (100 %), 0' 05". 3. Hochzeitsmarsch / Häämarssi näytelmästä A Midsummer Night' s Dream / Kesäyön unelma Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy Viihdeorkesteri (off), 0' 10". 4. Guaglione / Poika varjoisalta kujalta Säv. Giuseppe Fanciulli Es. Hannes Häyrinen, hyräily (100 %), 0' 05". 5. "Jos mä voisin sinut kantaa tuulen siivin kauas etelään - -" Säv. Jorma Panula Es. Tommi Rinne, laulu (100 %), 0' 20". Huomautuksia: Kalle Aaltonen -laulun teema esiintyy toistuvasti myös taustamusiikissa. Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|