Jokimäen pikkukaupungin sanomalehden toimittaja Kalle Aaltonen on menossa naimisiin ja vuokraa auton häämatkaa varten. Häiden jälkeen hän erehdyksessä ottaa samannäköisen auton, jollaista kauppaneuvos Roihan kassakaapin ryöstänyt kopla on käyttänyt - varastettuaan sen ensin Roihan lakimieheltä, tuomari Peltoselta. Saalis jää autoon ja rosvot lähtevät takaa-ajoon. Aaltosen nuorikko Sirkku löytää autosta varastetut korut, mutta luulee niitä Kallen yllätyslahjaksi. Perillä Airiston lomahotellissa Kalle törmää entiseen heilaansa Anitaan, joka nyt on kauppaneuvos Roihan turhautunut vaimo.

Tällä välin Peltonen tekee rikosilmoituksen varastetusta autostaan. Myös kassakaappiryöstö paljastuu Roihan pyydettyä Peltosta hakemaan vaimonsa erään korun. Anita keskeyttää Aaltosten illallisen ja ryhtyy kiristämään Kallea kanssaan naimisiin. Kalle yrittää livistää, mutta Anita saa asian selville ja kutsuu miehen luokseen lavastaakseen avioeron syyn: hän pakottaa Kallen riisuuntumaan uhkaamalla huutaa apua. Mies onnistuu kuitenkin karkaamaan ikkunasta Anitan avatessa ovea paikalle kiirehtineelle Peltoselle. Aaltoset lähtevät kiireessä ja saavat sekä heitä kaiken aikaa varjostaneet rosvot että paikalle hälytetyt poliisit peräänsä. Sopivan lossivuoron ansiosta he pääsevät pakoon ja yöpyvät teltassa järven rannalla.

Aamulla Kalle ja Sirkku kuitenkin jäävät kiinni, kun ongelle osuneet pojat tunnistavat heidän etsintäkuulutetun autonsa. Kuulustelussa kaikki todisteet osoittavat Kallea vastaan - jopa Sirkku alkaa uskoa miehensä paatuneeksi rikolliseksi. Kalle karkaa maalaisputkasta lattialuukun kautta, pakenee Peltosen autolla ja saa miehensä mukana paikalle saapuneen Anitan kyytiinsä. Konnat ja poliisit ryhtyvät jälleen takaa-ajoon. Matkalla Kalle löytää tavarasäiliöstä rosvojen varaamat toiset rekisterilaatat ja vaihtaa ne entisten tilalle. Karkulaiset yöpyvät hankolaisessa hotellissa, missä Kalle keksii, että heitä kaiken aikaa varjostaneet tyypit ovat oikeita rikollisia ja että saaliin täytyy yhä olla autossa. Hän löytää korupussin ja kehittää ansan rosvoille, jotka puolestaan juonivat unilääkettä Kallen ja Anitan kahviin. Sattumalta Kalle välttää ansan, löytää Anitan tajuttomana ja sen näköisenä kuin tämä olisi tehnyt uhkailemansa itsemurhan ellei Kalle suostu menemään naimisiin hänen kanssaan. Konnat yrittävät tunkeutua huoneeseen samaan aikaan kun poliisit jo kolkuttavat ovelle; Kalle pakenee takakautta kantaen hervotonta Anitaa selässään. He päätyvät asuntovaunuun, jonne konnat ovat jo ehtineet piiloutua. Kalle selviää poliisisulusta, Anita herää, jolloin rosvot luulevat hänen kummittelevan ja antautuvat Kallelle, joka toimittaa heidät poliisin huostaan ja Anitan takaisin miehensä luo. Konnat tunnustavat ja asiat selviävät. Kauppaneuvos antaa Kallelle 500 000 markan palkkion korujen palauttamisesta. Kalle ja Sirkku pääsevät vihdoinkin aloittamaan häämatkansa.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.