Mika Waltari kirjoitti sotavuosina kaksi historiallisaiheista elokuvakäsikirjoitusta, jotka poikkeustilanteen johdosta jäivät toteutumatta. Kaarina Maununtytär sijoittui 1500-luvun jälkipuoliskolle, ja sen nimirooliin tuottaja oli ajatellut Ansa Ikosta ja Erik XIV:n esittäjäksi Tauno Paloa. Vuonna 1943 kirjoitettu Keisari rakastuu taas kertoi Aleksanteri I:n ja suomalaisen maaherran tyttären Ulla Möllersvärdin rakkaustarinan. Kuvaussuunnitelmien rauettua Waltari kirjoitti kummankin käsikirjoituksen uudelleen romaanin muotoon. Kaarina Maununtytär ilmestyi vuonna 1942, Keisari rakastuu nimellä Tanssi yli hautojen vuonna 1944. Kaarina Maununtyttärestä ei tehty koskaan elokuvaa.

Tanssi yli hautojen -elokuvan käsikirjoitusvaiheita selviteltiin Elokuva-Aitan numerossa 15/1950: "Koko juttu sai alkunsa vuonna 1942, kertoo maisteri Särkkä, koko homman liikkeellepaneva voima. Soitin Mika Waltarille ja pyysin tekemään käsikirjoituksen elokuvaan, jonka aiheena olisi Ulla Möllersvärdin ja keisari Aleksanteri I:n kohtaaminen maalis-heinäkuussa v. 1809. Aihe kiinnosti Waltaria, hän teki käyttökelpoisen käsikirjoituksen, mutta mahdollisuudet toteuttamiseen puuttuivat. Ei ollut kankaita, pukuja ei saanut edes lainata, aihe jäi lepäämään. Waltari kirjoitti siitä suostumuksellani romaanin, jota bestsellerinä myytiin 60 000 kpl. Pari vuotta sitten suunnittelin jälleen elokuvan valmistamista, mutta silloinkin oli kankaiden vaikea saanti esteenä. Nyt tammikuussa ryhdyttiin vihdoinkin tuumasta toimeen varsinkin sen vuoksi, että meillä on ihanteellinen Ulla (19 vuotias Eila Peitsalo - Ulla Möllersvärd oli 17 vuotias tapahtumasarjan aikana), niinikään Leif Wager on ihanteellinen nuori keisari. Mutta kallista tämä lysti on. Puku ja rekvisiitat ovat maksaneet paljon kolmatta miljoonaa. Tämä on uhkarohkeata, tiedän sen, mutta jos olemme tällä elokuvalla onnistuneet koskettamaan ajan hermoa, yleisö hyväksyy kuvan ja se menee, on kaikki korvattu."

Alkuvuodesta 1950 Ullan osaan kaavailtiin vielä Eeva-Kaarina Volasta. Elokuvasta tuli kallis mutta suosittu. Kun Tanssi yli hautojen esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa helmikuussa 1963, maan elokuvateatterit kokivat yleisökadon.

Aleksanteri I:n tavoin myös Ulla (Ulrika Ottiliana) Möllersvärd (1791-1878) oli historiallinen henkilö, Möllerhofin kartanon (nykyinen Mäntsälän kartano) tytär. Hänen isänsä oli Karl Adolf Möllersvärd, Kymen kartanon läänin maaherra, joka läänin lakkauttamisen jälkeenkin sai pitää maaherran arvonimen, ja äitinsä ranskalaissyntyinen Marie Charlotte L'Estrade. Keisari Aleksanteri I ihastui Ulla Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivätansseissa, ja palattuaan Turusta Hämeenlinnan kautta takaisin poikkesi ja yöpyi Möllerhofin kartanossa maalis-huhtikuussa 1809 - kartanossa järjestettiin silloin tanssiaiset. Keisari kutsui vuonna 1811 Ulla Möllersvärdin - tämän sopivasti vartuttua - Pietariin keisarinnan hovineidoksi. Ulla oleskeli hovissa pari kolme vuotta, ja kun hän palasi takaisin Suomeen keisari lupasi hänelle myötäjäiset. Karl-veljen vastustuksesta huolimatta isä naittoi Ullan iäkkäälle kenraalimajuri Odert Reinhold von Essenille, joten keisari saattoi myötäjäisensä antaa, mutta ilmeisesti Karl-veli ryösti morsiamen, joka sitten asui lopun ikänsä veljensä luona Porvoossa, jonne hänet myös on haudattu.

Alkuperäiskäsikirjoituksesta on kuvattaessa jätetty pois eräitä jaksoja, mm. Porvoon valmistautuminen keisarin tuloon maaliskuussa 1809 sekä keisarin ja Ullan käynti mäntsäläläisessä talonpoikaistalossa. Myös eräitä repliikkejä tyyliin "Venäläinen ei älyä mitään ilman ruoskaa" on jätetty pois. Toisaalta Porvoon valtiopäivätanssiaisten jakso on kirjoitettu uudelleen laveampaan muotoon ja keisarin yöpyminen Mäntsälässä muutettu romaanin mukaiseen asuun. Elokuvan loppuun on lisätty Wilho Ilmarin kertojanääni, joka lainaa Waltarin romaanin viimeistä kappaletta.

Elokuvan valtiopäivätanssiaisissa nähdään vapaaherratar Rehbinderinä Tabe Slioor. Alkuteksteissä hänen sukunimekseen mainitaan virheellisesti Laetvirta. Hänen oikea sukunimensä elokuvan kuvausaikaan oli Laesvirta. Waldemar Wohlströmin etunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Voldemar ja Eric Häggblomin etunimi on muodossa Erik. Waltteri Säilän etunimi on alkuteksteissä virheellisessä muodossa Valtter.

Särkän vakiintuneeseen tapaan myös Tanssi yli hautojen sisältää kaksi laulunumeroa. Laulut esittää Eila Peitsalo Greta Fougstedtin äänellä.

Elokuvasta otettiin teatterilevitykseen kaikkiaan kymmenen kopiota. Yleisömenestys oli vuoden kolmanneksi paras - edelle menivät Kaunis Veera ja Orpopojan valssi.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.