Haku

Nuori luotsi

Den Unge lotsen (ruotsinkielinen nimi)
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Nuori luotsi

Erkki Karun ohjaama draama Nuori luotsi (1928) on toinen Yrjö Veijolan näytelmän kahdesta filmatisoinnista (ensimmäinen 1913). Majakkasaaren nuori luotsi Eero Luotola (Joel Rinne) ja hänen morsiamensa Annikki (Lillan Järnefelt) ovat olleet erottamattomat lapsuudesta lähtien. Rakastavaisten idylli rikkoutuu, kun taiteilija Viklund (Sven Hildén) saapuu kaupungista saarelle kesävieraaksi ja iskee silmänsä koreaan Annikkiin.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Lillan Järnefelt, Annikki
Joel Rinne, luotsi Eero Luotola
Sven Hildén, taiteilija Viklund
Paavo Costiander, ylioppilas Kanerva
Toivo Suonpää, luotsi Akseli Rasi
Ellen Sylvin, Maiju
Lilli Sairio, Annikin äiti
Martta Hannula, Hulda
Kreditoimattomat näyttelijät
Tuomas Ruokokoski, onkiva pikkupoika
Muut tekijät
Erkki Karu, Ohjaaja
Eino Kari, valokuvannut (kuvaus)
Suomen Biografi Osakeyhtiö, Levittäjä
Suomi-Filmi Oy, Levittäjä
VLMedia Oy, Levittäjä
Kreditoimattomat
Erkki Karu, tuotannonjohto, käsikirjoitus, leikkaus
Martti Tuukka, Lavastaja
Hannes Kuokkanen, naamiointi
Armas Fredman, kuvausapulainen
Kullervo Kari, kuvausapulainen
Martti Tuukka, studiopäällikkö
Eva Luttinen, studion emäntä
Aili Kari, tuotantosihteeri
Kalle Havas, valokuvat
Kosti Lehtinen, valokuvat
Tuotantotiedot
Tuotanto
Suomi-Filmi Oy, Tuottaja
Julkaistu
1927
Alkuteos
Yrjö Veijola: Nuori luotsi. Nelinäytöksinen kansannäytelmä. Helsinki: Otava 1904. (näytelmä, kantaesitys Suomen Kansallisteatteri, Helsinki 30.9.1904)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
01.01.1928
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kaleva, Kino-Palatsi
Kuopio: Kaleva, Scala
Lahti: Kino-Teatteri
Tampere: Kinema, Scala
Turku: Kosmorama, Scala
Viipuri: Scala
Filmikopioiden määrä
10 (arvio)
Muut näytökset
  • 15.01.1928 Kotka: Uusi Biografi ensi-iltakierros
  • 21.01.1928 Kouvola: Maxim ensi-iltakierros
  • 23.01.1928 Pori: Fennia ensi-iltakierros
  • 26.01.1928 Hyvinkää: Harjula ensi-iltakierros
  • 30.01.1928 Oulu: Germania; Rauma: Fennia ensi-iltakierros
  • 02.02.1928 Lappeenranta: Star ensi-iltakierros
  • 08.02.1928 Vaasa: Scala ensi-iltakierros
  • 13.02.1928 Savonlinna: Aino ensi-iltakierros
  • 15.02.1928 Rovaniemi: Inari ensi-iltakierros
  • 16.02.1928 Hämeenlinna: Hämeen Kino ensi-iltakierros
  • 19.02.1928 Pietarsaari: Central ensi-iltakierros
  • 21.02.1928 Kokkola: Maxim ensi-iltakierros
  • 23.02.1928 Seinäjoki: Kaleva ensi-iltakierros
  • 01.03.1928 Jyväskylä: Salome ensi-iltakierros
  • 06.03.1928 Iisalmi: Kaleva ensi-iltakierros
  • 08.03.1928 Mikkeli: Salama ensi-iltakierros
  • 10.03.1928 Sortavala: Foto ensi-iltakierros
  • 17.03.1928 Karjaa: Pallas ensi-iltakierros
  • 22.03.1928 Hanko: Olympia ensi-iltakierros
  • 27.03.1928 Tammisaari: City ensi-iltakierros
  • 29.03.1928 Kuusankoski: Iltatähti ensi-iltakierros
  • 31.03.1928 Kajaani: Otava ensi-iltakierros
  • 09.04.1928 Loviisa: Sylvia ensi-iltakierros
  • 14.04.1928 Joensuu: Salama ensi-iltakierros
  • 19.05.1928 Porvoo: Royal ensi-iltakierros
  • 25.09.1928 Raahe: Huvimylly ensi-iltakierros
  • 11.10.1928 Forssa: Työväen Elokuvat ensi-iltakierros
  • 17.10.1928 Uusikaupunki: Suomi ensi-iltakierros
  • 03.01.1931 Lohja: Lohjan Elokuvat ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 07.03.1984 TV1 Katsojia: 507 000
  • 06.06.2002 YleTeema [Suomalainen nostalgia: Saaristo]
  • 20.08.2011 YLE TV2 [Suomalainen nostalgia]
  • 27.08.2013 YLE TV1 [Suomalainen nostalgia]
  • 13.02.2017 YLE TV1 [Suomalainen nostalgia]
  • 08.02.2021 Yle TV1 [Suomalainen nostalgia]
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Kirkkonummi: Porkkalan saaristo, Porkkalan majakka, nyk. Rönnskärin tunnusmajakka Rönnskärillä, Järvö, Åmanin lahti

Suursaari: Suurkylä ja Kiiskinkylä (kyläkujat)

Helsinki: Katajanokan laituri (Hulda saattaa Rasin laivaan), Sörnäsinsatama, nyk. Sörnäisten satama (Rasi palaa meriltä), Eteläsatama (Eero luotsaa laivaa)
Studiot
Helsinki: Suomi-Filmin studio Vironkatu 9
Kuvausaika
27.7. - 11.10.1927
Sisältöseloste
Majakkasaaren nuori luotsi Eero ja hänen morsiamensa Annikki haaveilevat yhteisestä tulevaisuudesta ja muistelevat, miten he jo lapsena leikkivät yhdessä samalla rannalla. Idylli rikkoutuu, kun taiteilija Viklund ja ylioppilas Kanerva saapuvat saarelle kesävieraiksi ja majoittuvat Annikin äidin luo.

Viklund iskee heti silmänsä Annikkiin ja pyytää tätä mallikseen. Saaren nuoriso kokoontuu tansseihin kalliolle ja Eero saa seurata sivusta, miten Viklund tanssittaa Annikkia. Vanha luotsi Rasi lietsoo Eeron mustasukkaisuutta kertomalla oman "lemmenpurtensa haaksirikosta": hänkin on aikoinaan viettänyt onnellisen kesän tyttönsä kanssa, mutta meriltä palattuaan löytänyt tämän tuudittamasta toisen miehen lasta. Viklundin "naisvihaajaksi" nimittämä Kanerva kisailee oman tyttönsä kanssa, mutta hänen unissaan saaren idylli sekoittuu kuviin kaupungin villeistä huveista.

Kun Rasi seuraavana päivänä kertoo Eerolle Annikin lähteneen tansseista yhdessä Viklundin kanssa, Eero kiirehtii ottamaan selvää tilanteesta, mutta ei löydä muuta kuin taiteilijan tytöstä piirtämän luonnoksen. Kyläläisten lähtiessä kokemaan verkkoja Viklund saa Annikin veneeseensä ja ehdottaa, että he soutaisivat saarelle, missä hän muilta rauhassa voisi piirtää tytön.

Saarella Viklund sanoo rakastavansa Annikkia yli kaiken, mutta tyttö torjuu miehen lähentelyt. Eero kuitenkin näkee heidän kohtauksensa kiikarilla majakkatornista, raivostuu ja rientää moottoriveneelle. Epätoivoisena hän päättää hukuttaa kaikki ja ajaa moottorillaan päin paluumatkalla olevaa Viklundin ja Annikin venettä. Annikin avunhuutojen hellyttämänä Eero kuitenkin hyppää veteen. "Oletko sama kuin saareen mennessäsi?", hän tiukkaa Annikilta, joka "kuolema kasvojensa edessä" vannoo olevansa viaton, jolloin Eero pelastaa tytön veneeseensä. Eero heittää pelastavan köyden myös Viklundille ja hinaa nääntyneen miehen rantaan. "Toivottavasti lemmenhuurut lähtivät tällä viruttamisella", Rasi sanoo kiskoessaan Viklundin maihin.

Annikki toipuu järkytyksestä vuoteenomana. Eero lupaa, ettei väisty koskaan Annikin rinnalta, ja sanoo tytön olevan hänelle rakkaampi kuin koskaan ennen. Jälleen löytämässään onnessa nuoret taipuvat hellään syleilyyn.
Aiheet
Lehdistöarviot
Iltalehden (4.1.1928) mukaan Nuori luotsi "liittyy hyvänä saavutuksena kotimaiseen elokuvatuotantoon, etenkin mikäli koskee elokuvatekstiä ja ohjausta. Tuskin on aiheen käsittely, tapausten kehittely, näkymien valikointi ja ohjaus koskaan aikaisemmin suomalaisessa elokuvateoksessa luistanut niin keveästi, rennosti ja taitavasti kuin tässä Erkki Karun kesäisessä tarinassa suolaisen meren ääreltä. Siinä ei ole haettuja tehokohtia, paitsi mitä kaunis merinen luonto itsessänsä tarjoaa, ei pingoitettua jännitystä, turhia lisiä eikä kömpelyyksiä."

"Nuori luotsi vaikuttaa kauttaaltaan ilmavalta ja reippaalta", luonnehti Uumo (SSd 31.12.1927). "Siitä on poissa se raskaus, joka tuntuu useissa niissä kansanelämänkuvauksissa, jotka filmille on ikuistettu. [- -] Elokuvan on ohjannut hra Erkki Karu ja osoittanut, että hän todella osaa ohjata. Elokuvassa ei ole sivuhyppyjä, vaan kaikki kohtaukset kietoutuvat ja kuuluvat tarinaan. Sanottakoon suomalaisten elokuvien liiasta 'maisemapitoisuudesta' mitä hyvänsä, niin joka tapauksessa täytyy tunnustaa, että Erkki Karu on hienolla silmällä osannut valikoida tapahtumapaikat."

"Nuoren luotsin ansiopuolelle luettakoon ennen kaikkea sen tasaisuus", puntaroi N. (HS 3.1.1928). Kiitettyään sekä kuvausta että ohjausta kirjoittaja kaipasi elokuvasta "psykologista syventämistä" ja esitti "yhden huomautuksen" myös kuvauksesta: "Elokuvan alkupuoli vaikuttaa silmälle yksitoikkoiselta senvuoksi, että valokuvaus tapahtuu samalta etäisyydeltä. Kauko- ja lähikuvien lakkaamaton vaihtelu - josta elokuvan avaruusulottuvuus syntyy - puuttuu."

"Weijolan näytelmä ei suinkaan missään suhteessa kuulune kirjallisuutemme parhaimpiin tai edes hyviin tuotteisiin", pohjusti H-m (AL 1.1.1928) ja jatkoi: "Erkki Karu on kuitenkin tällä filmillä monessa suhteessa onnistunut varsin hyvin. Käsikirjoitus kyllä paikka paikoin on ollut melko imelä, kuten Rasin rakkaudentarinaa käsitellessään - imelämpi kuin näytelmäkin - mutta ohjaus on jotakuinkin saanut tämänkin sovitettua."

Myös Ha. (SvPr 3.1.1928) esitti varauksia: "Trots att den liksom de flesta andra inhemska filmer appellerar till vår vackra skärgårdsnatur, vilken av regissören Erkki Karu skickligt utnyttjats, börjar detta småningom i alla fall icke vara tillfylles. Trots att det är vackert när två unga människor springa runt ett träd i sommarsolen, blir det tröttande när det ofta återkommer och huru skiftande än en skicklig regissör kan tillgodogöra sig landskapet, väntar man ibland på något annat. Vi kunna i längden icke leva enbart på bakgrunden."

Tyyppivalikoimaa ja näyttelijäin valintaa pidettiin yleensä onnistuneina. "Erikoisesti on tämä todettava naispääosan esittäjään nähden", kirjoitti N. "Liilan Järnefelt sopii elokuvaan ulkomuotonsa puolesta. Olisi mitä toivottavinta nähdä, miten hän suoriutuu vaativammasta tehtävästä. Luotsina on Joel Rinne reipas ja sympaattinen. Viklundina ei Sven Hilden sitävastoin ole onnistunut. Omituinen jäykkyys ja kylmyys vaivaa pitkin matkaa. Ylioppilas Kanervana on Paavo Costiander, elokuvan vapautunein henkilö, jossa ei lainkaan huomaa näyttelemistä."

"Karun hahmotuksessa on järjellä raikkautta", koki Sakari Toiviainen (IS 7.3.1984) vuoden 1984 tv-esityksen yhteydessä, "vahvasti tyypitellyt henkilöt ja tilanteet henkivät eräänlaista 'ensimmäisen kerran viattomuutta'. Mutta ennen kaikkea Nuori luotsi on muistettava komeista kuvistaan, joissa meri ja maisema, yleensä luonto antavat ilmaa ja väärentämättömän elävän viitekehyksen ihmisten draaman vaivalloisesti kehittyville liikkeille."

"Se on ilmaisullisesti varsin sovinnainen kertomus vailla persoonallista kipinää", kirjoitti Markku Varjola (Vaasa 7.3.1984), "mutta viestii yhtä maailman kokemisen ja hahmottamisen tapaa. Siinä menneet ihmiset ja maisemat, vanhat katsomukset heräävät henkiin."
Taustaa
Yrjö Veijolan nelinäytöksinen kansannäytelmä Nuori luotsi (1904) sovitettiin ensimmäisen kerran elokuvaksi vuonna 1913. Kadonneen elokuvan ohjasi Kaarle Halme ja tuotti Hjalmar V. Pohjanheimon Lyyra Filmi. Kesällä 1927 kävi aiheeseen uudelleen käsiksi Erkki Karu oman käsikirjoituksensa pohjalta. Kaarle Halmeen sovitus oli ollut uskollinen alkuperäisnäytelmälle, jossa Eero Luotola hukuttautuu, saatuaan tietää että hänen morsiamensa oli antautunut taiteilija Viklundille. Karu siirsi näytelmän nykyaikaan ja muutti samalla loppuosan juonta siten, että tarinaan tuli onnellinen loppu.

Naispääosaan Karu kiinnitti Tukholmassa asustavan Lillan Järnefeltin, kirjailija Arvid Järnefeltin tyttären, jolla oli jonkin verran Tanskan ja Saksan elokuvastudioissa hankittua näyttelijäkokemusta. Nimiosassa nähtiin Joel Rinne ensimmäisessä suuressa elokuvatehtävässään. Vuoden 1913 sovituksessa näissä rooleissa olivat esiintyneet Hilma Rantanen ja Konrad Tallroth. Nuori luotsi (1928) oli ensimmäinen elokuva, jonka Suomi-Filmissä yhtiön alkuvaiheista saakka työskennellyt Eino Kari (1897-1954) sai kuvattavakseen.

Joel Rinne muisteli Seura-lehdessä vuonna 1973: "Porkkalassa sitä filmattiin ja ai juukeli, että se oli hengenvaarallista touhua niin kuin Erkki Karun ohjatessa yleensäkin. Karun periaatteena oli, että 'meidän filmeissä ei fuskata'. Ei käytetty sijaisnäyttelijöitä, vaan me esiintyjät jouduimme tarpeen vaatiessa menemään niin tuleen kuin veteenkin. [- -] Siellä me sitten räpiköimme keskellä aavaa ulappaa, minä, kilpakosijani Sven Hildén ja tavoiteltu neito Lillan Järnefelt. [- -] Pelastusrenkaista ei Karu välittänyt tuon taivaallista."

Elokuvan erikoisuutena ovat sen välitekstien kauniisti piirretyt pohjakuvat. Ensiesityskierros alkoi uudenvuodenpäivänä 1928 samanaikaisesti kuudessa kaupungissa kymmenen kopion voimin. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien hyvä, joskin vuoden 1928 näytelmäelokuvauutuuksien heikoin.

Tällä elokuvalla aloitettiin lokakuussa 1972 vanhojen kotimaisten nitraattielokuvien pelastamistyö. Duplisointityön suoritti Suomi-Filmin elokuvalaboratorio pelastamisprojektin määrärahalla.
Musiikki
Partituureissa on merkintöjä siitä, mihinkä kohtauksiin määrätyt sävellykset on tarkoitettu:

Minä olen yksin, säv. tunnistamaton (poika ongella)
Och flickan, hon går i dansen, säv. trad. ruotsalainen (Annikki ja Eero kisailemassa rannalla)
Lastentaru takkavalkealla, säv. Oskar Merikanto (Annikki ja Eero lapsina rannalla leikkimässä)
tanssi sarjasta Hevoshuijari, säv. Sam Sihvo (saaristolaiset tanssivat rannalla)
Min bästa sjömansbit, säv. Ernst Eriksson (Annikki ja Viklund tanssivat)
Från Frisco till Cap, säv. Rolf (Rasi laivasatamassa)
Meripoikatte veis, säv. Axel Törnudd (Rasi meriä kiertämässä)
Kulkijapojan laulu, säv. trad., sov. Sulho Ranta (Rasi saapuu kukkineen Huldan mökille)
Uskoton ja petollinen Juulia, säv. Henrik Borenius (Rasi varoittaa Eeroa)
Am Meer / Meren rannalla näytelmästä Pelléas und Mélisande / Pelléas ja Mélisande, säv. Jean Sibelius (Eero luotsaa laivaa)
Arlesitar, säv. Georges Bizet (Rasi moottoriveneessä)
Aldrig mer, säv. Berta Onnerberg (Eero lyö nyrkkiä pöytään)
The Battle, säv. Gaston Borch (Eero kaataa raivoissaan Rasin)
Tule ystäväni rantaan, säv. tunnistamaton (Eero lähtee soutamaan)
Merelle, merelle, merelle, säv. tunnistamaton (Eeron laulu veneessä)
Aikoja entisiä, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Rasi saapuu majakkaan)
Ej hör jag hem, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Annikki ja Eero vedessä)
Aikoja entisiä, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Eero pelastaa Viklundin)
Suomalainen tanssi, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Eero kantaa Annikin tupaan)
Linnassa, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Annikki vuoteessa).

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
14683
Tarkastuspäivä
30.12.1927
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2200 m
Veroluokka
15%
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 1
Osia
6
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
14683
Tarkastuspäivä
14.04.1987
Formaatti
16 mm
Pituus/leikattu
840 m
Kesto/leikattu
77 min
Veroluokka
10%
Ikäraja
K8
Tarkastamolaji
näytelmä 1
Osia
2
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
27.08.2013
Kesto/leikattu
01:15:02
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
mykkä
Kuvasuhde
1,33:1
Kesto
80 min
Kieli
suomi
ruotsi