Kyytiä Moosekselle
Taking Moses for a Ride (englanninkielinen nimi)
Takin' Moses for a Ride (englanninkielinen nimi)
10 käskyä (työnimi)
10 käskyä lasten näkökulmasta (työnimi)
10 käskyä uudella vuosituhannella (työnimi)
Minä ja minun kuvani (työnimi)
Finna-arvio
Kyytiä Moosekselle
Kaija Juurikkalan ohjaaman episodielokuvan Kyytiä Moosekselle (2001) lähtökohtana on Raamatun kymmenen käskyä. Vuonna 2000 12-14–vuotiaat nuoret eri puolilla Suomea improvisoivat käskyjen pohjalta kymmenen tarinaa, jotka kiinnittyivät heidän elämäänsä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K11 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Ronnie Andersson, Henkka Valonen, Joni Virtanen, Sara Malmberg, Lotta Saurila, Iina Kalliola, Iida Ärlig, Elina Mikkola, Jenna Ahvensalmi, Sarianna Mäkitalo, Joe Hamari, Jari Blomster, Sannamari Huhtaniska, Henri Kanto, Linda Lassila, Hannu Mokko, Miika Liisanantti, Toivo Tauriainen, Matti Ohenoja, Jarmo Järvenpää, Jussi Alatalo, Jani Kantola, Niko Rouvinen, Jarmo Kiljunen, Aleksi Mustonen, Sami Toivanen, Tomas Elemo, Vesa Rouvinen, Tuula Rouvinen, Erja Tynkkynen, Reeta Koponen, Viivi Heino, Laura Raikunen, Aleksi Haaramäki, Jussi Kairimo, Saki Rättäri, Hasse Sheikhi, Jussi Vihonen, Tony Lindgrén, Aino Helle, Johanna Vihonen, Hanna Andersson, Jarna Lehtonen ,
Ronnie Andersson, Henkka Valonen, Joni Virtanen, Sara Malmberg, Lotta Saurila, Iina Kalliola, Iida Ärlig, Elina Mikkola, Jenna Ahvensalmi, Sarianna Mäkitalo, Joe Hamari, Jari Blomster, Sannamari Huhtaniska, Henri Kanto, Linda Lassila, Hannu Mokko, Miika Liisanantti, Toivo Tauriainen, Matti Ohenoja, Jarmo Järvenpää, Jussi Alatalo, Jani Kantola, Niko Rouvinen, Jarmo Kiljunen, Aleksi Mustonen, Sami Toivanen, Tomas Elemo, Vesa Rouvinen, Tuula Rouvinen, Erja Tynkkynen, Reeta Koponen, Viivi Heino, Laura Raikunen, Aleksi Haaramäki, Jussi Kairimo, Saki Rättäri, Hasse Sheikhi, Jussi Vihonen, Tony Lindgrén, Aino Helle, Johanna Vihonen, Hanna Andersson, Jarna LehtonenHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
11. - 14.4., 12.6. - 27.7.2000 (Lähde: Kuvausaikataulu) |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Epätasaisuudesta huolimatta kriitikot pitivät elokuvaa aitona ja omaehtoisena. "Idea on hyvä, Kyytiä Moosekselle näyttää suomalaisia nuoria aidosti, dokumentin omaisesti, vaikka jutut ovat nuorten keksimiä fiktionpätkiä", arvioi Johanna Laurila (Katso 39/2001). "Elokuvan vahvuus on juuri se, että aikuiset ovat ymmärtäneet pysytellä taka-alalla, mutta tismalleen samasta syystä se on kiikkerässä epätasapainossa. Hetkittäiset älynväläykset eivät ihan kanna nolompien, ei niin onnistuneiden kohtien yli. Amatöörinäyttelijöiden taso vaihtelee kovasti." Juliana Harkin (Alueuutiset 19.9.2001) mielestä tietty kömpelyyskin "on oikeaa murrosikäisen kömpelyyttä, hujauksessa pitkäksi kasvaneen tytön ja tätä puolet lyhyemmän pellavapäisen pojan kielisuudelman kömpelyyttä. Elokuvan tehneiden nuorten vilpittömyys ja mutkattomuus hämmästyttävät. [- -] Elokuva ihan oikeasti näyttää siltä, että nuoret ovat tehneet sen keskenään ja itselleen, eivät näyttääkseen aikuisille." Anne-Maarit Hannilalle (Vantaan Lauri 4.10.2001) "Kymmenen lyhyttä episodia eri puolilta Suomea osoittaa, että sodankyläläinen nuori eroaa helsinkiläisestä ikätoveristaan lähinnä murteen, ei niinkään käyttäytymisensä ja pukeutumisensa perusteella. Parasta – ja vaikeinta – elokuvassa on se, että nämä nuoret kertovat kursailematta, miltä meidän moraalimme ja arvomaailmamme näyttää. Tämä on mahdollista siksi, että tällä kertaa aikuiset eivät ole kirjoittaneet repliikkejä nuorten suuhun." "Poissa on nuortenohjelmien tekopirteys. Tilalla on suoraa puhetta, kiroiluakin, kateudesta, kiusaamisesta, rakkaudesta, kaveruudesta, seksistä", kiitti myös Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 38/2001). "Kyytiä Moosekselle –elokuvan arvo onkin kahtaalla: tekotavassa ja siitä seuraavassa dokumentaarisuudessa. Filmille on tallentunut sellaista varhaisnuorison puhetta ja maailmankuvaa, jota moni dokumentin tekijä ja sosiologi voi kadehtia. Toisaalta tekotavassa on myös ongelmia. Kiireinen ryhmätyö muokkaa tarinoista ja niiden tapahtumapaikoista samankaltaisia. Kerronta töksähtelee." Lopputulema oli kuitenkin myönteinen. "Aikaisemmin olen epäillyt, että videotyöpajatyöskentelyä muistuttavassa metodissa on kivempaa kameran edessä kuin katsomossa. Niin saa tietenkin ollakin. Episodimaisena työtavan edut kuitenkin välittyvät katsomoonkin. Aitoutta on rutkasti enemmän kuin keinotekoisuutta." |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Kaija Juurikkala (s. 1959) valmistui 1980-luvulla luokanopettajaksi ja 1990-luvulla Taideteollisesta korkeakoulusta elokuvaohjaajaksi. Hän erikoistui alusta pitäen lasten ja nuorten elokuvaan, mm. puolipitkässä esikoiselokuvassaan Rosa was Here (1994). Kyytiä Moosekselle (2001) syntyi yhteistyössä nuorten kanssa ja paljolti heidän ehdoillaan. "Olen aina pyrkinyt vuorovaikutukseen lasten ja nuorten kanssa tehdessäni heistä ja/tai heille elokuvia", Juurikkala kertoi lehdistöesitteessä. "Nyt olen mennyt pitemmälle kuin aikaisemmin ja pitemmälle kuin tiedän muiden tekijöiden menneen - esikuvaa ei ollut. En kirjoittanut lainkaan käsikirjoitusta, vaan perustin metodini improvisaatiolle. Satakunta improvisoitua lyhytelokuvaa koulujen kerhoissa 90-luvulla antoi työlle kokemuksen tuomaa varmuutta. Tiesin mitä olin tekemässä." "Elokuvan ideana on tutkia, miten Raamatun kymmenen käskyä vaikuttavat ja ilmenevät nuorten elämässä tänä päivänä", Juurikkala kertoi kuvausvaiheessa. "Länsimainen moraali perustuu Raamatun käskyihin, ja vaikka kirkon aktiivinen merkitys on vähentynyt, käskyjen merkitys alitajunnassamme jokapäiväisten valintojen siivittäjänä on ehdoton." (Kaleva 20.6.2000). "Käskyjen moraalinen sanoma siirtyy meille jo äidinmaidossa", Juurikkala jatkoi toisessa yhteydessä. "Elokuvassa nuoret kertovat omien tarinoittensa kautta mielipiteensä tästä ajasta ja vanhempiensa elämästä. Eli siitä moraaliperinnöstä, minkä he ovat omaksuneet aikaisemmilta sukupolvilta." (Pirkka 11/2000). Valmiissa elokuvassa kaikki kymmenen episodia alkavat käskyjen raamatullisen version tekstillä, mutta nuorten epävirallisella kielellä ne kääntyivät seuraavaan muotoon: 1. Minä olen kännykkä, älä pidä muita jumalia 2. Jumalauta, älä kiroo 3. Relaa, vittu 4. Kunnioita porukoitas, jos voit 5. Anna immeisten ellää 6. Älä ole kiertopalkinto 7. Älä pölli 8. Älä lavasta kaverias 9. Vähäx pervoo himoita toisen huonetta 10. Avaa silmäs - sulla on kaikkea 11. Käy leffassa. Näitä muotoja ei kuitenkaan käytetty valmiin elokuvan väliteksteissä. Kyytiä Moosekselle kuvattiin super 16 mm:n filmimateriaalille, joka levennettiin sitten 35 mm:n esitysformaattiin. Alun perin elokuvasta oli kaavailtu tv-elokuvaa, mutta rahoituspohjan vankistuessa päädyttiin teatterilevitykseen. Ensi-iltaa kaavailtiin aluksi Oulun lastenelokuvafestivaalille marraskuuksi 2000, mutta elokuva valmistui tammikuussa 2001 ja se sai välittömästi ensiesityksensä Göteborgin festivaalilla. Suomen ensiesitys oli Savonlinnan elokuvajuhlilla 9.8.2001 ja sen jälkeen teatterikierroksen esityksiä oli vielä Sodankylässä, Torniossa ja Oulussa ennen syyskuun varsinaista Helsingin ensi-iltaa. Kaija Juurikkala sai elokuvansa ansiosta Saarijärven elokuvakerhon Matti Pellonpää -palkinnon vuonna 2001 ja kunniakirjan Viitasaaren elokuvaviikolla vuonna 2002. Ilmajokelainen Juuso Penttinen on lopputeksteissä virheellisesti muodossa Juuso Penttilä, raumalaista siivoojaa esittävä Traude Metsäranta on puolestaan muodossa Praude. Juurikkala on jatkanut lasten- ja nuortenelokuvan parissa teoksessa Valo (2005), joka perustuu taiteilija-filosofi Aleksanteri Ahola-Valon päiväkirjoihin ja varhaisiin kokemuksiin. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Pekka Karjalainen, sov. Pekka Karjalainen, Seppo Vanhatalo, Heikki Kossi ja Ilkka Väisänen Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 0' 50". 2. Syytön Säv. ja sov. Risto Asikainen, san. Sipi Castrén ja Risto Asikainen Nylon Beat (off), 0' 40". Levytys: Nylon Beat; Suomen Mediamusiikki Oy MEDIA CD 158, 2000. 3. Loppumusiikki Säv. Pekka Karjalainen, sov. Pekka Karjalainen, Seppo Vanhatalo, Heikki Kossi ja Ilkka Väisänen Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 3' 05". Huomautuksia: Elokuvan alkumusiikin teema toistuu elokuvan pääteemana. Janne Kohtanen harjoittelee saksofoninsoittoa (100 %). Jantusen asunnosta kuuluu haitarimusiikkia (off), 0' 15". |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Käpylä Seura / Eero Penttinen, Heikki Takkinen, Käpylän koulu, Kiasma, Käpylän Yhtenäiskoulu, Intersport Megastore, Tennispalatsi, Ametistikaivos / Lampivaara, Suomen Tivoli / Irmeli Pohjolainen, Tornion Vesilaitos / Pentti Korpi, Mediakeskus Poem, Raimo Pöykiä, Iin kunta / Markku Vitikka, Rajakauppapalvelut Oy, Imatran kaupungin liikuntatoimi, Lomamokkila, Jaakko Paunonen, Veli-Matti Kannosto, Ilmajoen Koskentörmä, Kalustetalo Lähdesmäki, Mikael Ågren, Maatilamatkailu Okra, Rauman Kaupunginteatteri / Juhani Mikkola, Teresa, Marko Ollikainen, Jukka Mäkinen, Kuntosumppu, Haus Anna, Rauman kaupunki / Leila Nieminen, Pyynikin koulu, Hannu Suoniemi, Marjo Tiisanoja, Elli Suni, FPM-Liikeisännöinti Oy, Pihlajiston nuorisotila, Action Makers Stunt Team<br />Eila Werning, Leena Kemppi, Fazer / Juha Jalo, Lumene / Heli Hopponen, Elexi / Leo Maja, Markku Flink |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|