Lapualaismorsian
Lappobruden (ruotsinkielinen nimi)
Girl of Finland (englanninkielinen nimi)
Une Jeune fille finlandaise (ranskankielinen nimi)
Bezradní (puolankielinen nimi)
Das Mädchen von Finnland (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Lapualaismorsian
Mikko Niskasen ohjaamassa yhteiskunnallisessa nuorisoelokuvassa Lapualaismorsian (1967) ystävykset Liisa (Kristiina Halkola), Tenu (Kirsti Wallasvaara) ja Lulu (Aulikki Oksanen) ovat mukana Ylioppilasteatterin näytelmässä. Harjoitusten lomassa he pohtivat yhteiskunnallisia kysymyksiä ja väittelevät maailmankatsomuksistaan. Tenun raskaus tekee huolen väestönkasvusta ja maailman tulevaisuudesta konkreettiseksi. Elokuva sisältää dokumentaarista materiaalia Ylioppilasteatterin Lapualaisooppera-näytelmän harjoituksista.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Ylioppilasteatterilaisia: Sakari Aaltonen, Asta Alanen, Eija Grönberg, Viveca Hedengren, Ritva Holmberg, Reima Kekäläinen, Veikko Kerttula, Hilkka Lappela, Pertti Lumirae, Seppo Miettinen, Tuula Nyman, Tytti Oittinen, Taisto-Bertil Orsmaa, Tytti Paavolainen, Jotaarkka Pennanen, Juri Saarikoski, Arja Saijonmaa, Eeva-Helena Salminen, Lars Svedberg, Ilkka Toivonen, Olli Tuominen, Hannu Wegelius, Terttu Vilhola, Erkki Vuori, Kai Öhman<br /><br />Retuperän WBK<br /><br />Uimakoululaisia: Kari, Juha-Matti, Ari-Pekka, Anni, Heini, Heidi, Juha-Pekka, Riitta, Heikki, Tiina, Tarja, Ritva, Kari, Päivi, Arto, Kristiina, Kalle, Sari Kyyrö<br /><br />Arkistoaineisto / esiintyjät: Urho Kekkonen, Sylvi Kekkonen (tasavallan presidentti ja rouva Urho Kekkonen), K.R. Kares, Vihtori Kosola, P.E. Svinhufvud (henkilöitä 1930-luvun dokumenttielokuvakatkelmassa) ,
Ylioppilasteatterilaisia: Sakari Aaltonen, Asta Alanen, Eija Grönberg, Viveca Hedengren, Ritva Holmberg, Reima Kekäläinen, Veikko Kerttula, Hilkka Lappela, Pertti Lumirae, Seppo Miettinen, Tuula Nyman, Tytti Oittinen, Taisto-Bertil Orsmaa, Tytti Paavolainen, Jotaarkka Pennanen, Juri Saarikoski, Arja Saijonmaa, Eeva-Helena Salminen, Lars Svedberg, Ilkka Toivonen, Olli Tuominen, Hannu Wegelius, Terttu Vilhola, Erkki Vuori, Kai Öhman<br /><br />Retuperän WBK<br /><br />Uimakoululaisia: Kari, Juha-Matti, Ari-Pekka, Anni, Heini, Heidi, Juha-Pekka, Riitta, Heikki, Tiina, Tarja, Ritva, Kari, Päivi, Arto, Kristiina, Kalle, Sari Kyyrö<br /><br />Arkistoaineisto / esiintyjät: Urho Kekkonen, Sylvi Kekkonen (tasavallan presidentti ja rouva Urho Kekkonen), K.R. Kares, Vihtori Kosola, P.E. Svinhufvud (henkilöitä 1930-luvun dokumenttielokuvakatkelmassa)Hae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
1.5., 3.7. - syyskuu 1967 - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Mikko Niskasen uutuus jakoi kritiikin kahteen leiriin. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 3.12.1967) ounasteli aluksi aivan oikein, että elokuvaan joko "ihastutaan tai suututaan", ja jatkoi: "Omasta puolestani pidän Lapualaismorsianta erinomaisen etevänä filmityönä, Mikko Niskasen uutena uudestisyntymisenä heti Kävyn jälkeen, mutta myös ensimmäisenä rohkeasti uusi-ilmeisenä ja -muotoisena elokuvana meillä. Hämmästyttävää on tässä ennen kaikkea juuri ohjaajan, tuon merkillisen Niskasen jatkuva uusiintuminen sekä se pätevyys, jolla hän tässä aivan heterogeenisistä aineksista johdonmukaisesti valituilla keinoilla rakentaa, kehittää, sulattaa ehjän ja päätöstä kohti yhä kokoavan kokonaisuuden." "Niskanen on onnistunut!", huudahti Martti Savo (Kansan Uutiset 2.12.1967). "Lapualaismorsiamella ei ole mitään tekemistä Kävyn kanssa (vaikka tärkeimmät tekijät ja näyttelijätkin ovat samat), mutta ohjauksen kannalta se on askel - ja pitkä! - eteenpäin. Poissa ovat tarpeettomat kamerakiemurtelut, vaikka kameran liikkuvuus on lähinnä kasvanut, poissa on näpertelynomainen sosiaalisuus ja tilalle ovat astuneet meidän päiviemme todelliset pulmat, ideat, väittelyt." "Lapualaismorsian on moneen suuntaan hakeutuva, lahjakas ja kypsä elokuvatyö", säesti Erkka Lehtola (Aamulehti 3.12.1967). "Se on Mikko Niskasen tähän saakka paras, ajatelluin filmi, jonka pohjavireenä kuitenkin kulkee Niskaselle erittäin olennainen luonteenpiirre: tunne ja sen tiedostaminen. Mutta jos tunne on joissakin Niskasen aikaisemmissa ratkaisuissa voitu nähdä heikkoutena, niin nyt se on ilmeinen voima. Lapualaismorsian kohottaa tuon tunteen merkitykselliseksi, aidoksi maailmankatsomukseksi, joka on niin vahva, koska se on yksinkertainen." "Härkänen - kärpänen", otsikoi Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 3.12.1967) ja aloitti: "Lapualaismorsian on saapunut - - ja valitellen on sanottava, että läheskään kaikkia uutuuteen kohdistuneita odotuksia tulos ei pysty kattamaan. Lapualaismorsian nimittäin lähinnä osoittaa, että ohuudesta on pelottavasti tulossa teamin työskentelyn tunnus. Tavoitteet ovat korkealla, 'tämän päivän tuntojen' tapailuun nimenomaan opiskelijapolven näkökulmasta yritellään, 'osallistumista' harjoitetaan niin roolikeskustelun ja syntyvyyden rajoituksen kuin politiikankin, menneen ja nykyisen, alueilla mutta näissä kiitettävissä pyrinnöissä on enemmän asenteellisuutta ja lapsekkuutta kuin hätkähdyttävää sanovuutta." "Niskasen nallipyssy", otsikoi puolestaan Yrjö Kemppi (Ilta-Sanomat 5.12.1967) ja ilmoitti: "Karsastan Lapualaismorsiamen pasifismia, koska se ei ole aitoa, spontaania, vaan klisheitä heittelevää, sanamekanismia äänessä olemisen vuoksi, lähinnä röyhkeätä, agitoivaa ja vastuuttomalta vaikuttavaa. Vieron Lapualaismorsiamen eroottisia vaiheita, koska ne ovat mukana lähinnä yleisöä kosiskelemassa - -. Vitson sitä nulikkamaisuutta, johon henkeen Lapualaismorsian monta kertaa on luisutettu, esimerkkinä kapakkakohtaus, semminkin kun se on sekä tarpeeton että kohtuuttomiin pitkitetty." "Någon har storhetsvansinne", aloitti G.B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 3.12.1967) tarkoittaen Ylioppilasteatteria, Marja-Leena Mikkolaa ja Jörn Donneria. "Andras storhetsvansinne är ofta påkostande för omgivningen. Jag såg Lappobruden i en känsla av beklämning: Hur kan man tillåta sig att riva lös sentenser ur det språk som användas av unga idealister (de hundras kommitté och andra) och bilder som skildrar det fruktansvärda lidandet i många delar av världen och sedan sylta in dessa avsnitt med intetsägande samtal om öl och kärlek? Mikkola och Mikko Niskanen blir inte ens om man slår ihop dem någon Godard. Det är tydligt att de fikat efter at göra en finsk Maskulin-Feminin. De misslyckas." Kritiikin kaksijakoisuus säilyi myös tv-esitysten myötä. "Lapualaismorsian on tyypillinen aikaansa sidottu elokuva ja monet sen ratkaisut ja asetelmat saattavat jo nyt tuntua kuluneilta ja lapsellisilta", koki Markku Tuuli (Katso 48/1976) vuonna 1976. "Lapualaismorsian toimii nykyään enemmän dokumentaarisena ajankuvana 60-luvusta kuin vakavasti otettavana elokuvallisena suorituksena", kärjisti Antti Lindqvist (Katso 41/1992) 1992 ja kuittasi elokuvan "hajahavaintojen sumana, jonka naiivit radikalismit ja mukarohkeudet ovat nykyään katsottuina lähinnä tahattoman koomisia." "Lapualaismorsian on aikansa lapsi", myönsi Pekka Eronen (Aamulehti 8.10.1992), mutta näki sen "hyvänä puolidokumenttina 60-luvun lopun kotimaisesta nuorisoradikalismista": "Kaikkine hajahuomioineen, irrallisuuksineen ja naiiviuksineen se ilmentää nimenomaan aikansa henkeä ja intoa, jotka piakkoin ummehtuessaan tiivistyivät taistolaisuudeksi." Harri Moilanen (Kansan Uutiset 8.10.1992) oli "myönteisesti yllättynyt": "Niskanen ja kumppanit ovat elokuvassaan palavasti ajan hermolla. Näemme katkelmallista, 'godardilaista' Mikkoa: kerronta on nykyaikaisen kaupunkilaista ja vapautunutta. Lapualaismorsian todella vakuuttaa yhteiskunnallisena rakkausfilminä. Kuin itsestään Lapualaismorsian on kulttuurihistoriallisesti merkittävä elokuva, jolla on jopa huomattavaa dokumentaarista arvoa." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Maaliskuun 21. vuonna 1966 oli suuri päivä Arvo Salon elämässä: hänet valittiin kansanedustajaksi ja hänen kirjoittamansa Lapualaisooppera sai ensiesityksensä Helsingin Ylioppilasteatterissa. Oopperan muuttaminen elokuvaksi kiinnosti Suomeen palailevaa Jörn Donneria, mutta hanke kaatui Suomen Näyttelijäliiton ehtoihin. Lapualaisoopperan sijasta tehtiin elokuva, jossa itse ooppera muodosti vain taustan ja varsinainen tarina kiinnittyi niihin nuoriin, jotka osallistuivat oopperan tekemiseen Ylioppilasteatterissa. Oopperan ohjaaja Kalle Holmberg ja musiikin säveltäjä Kaj Chydenius esiintyivät elokuvassa omana itsenään, ja harjoitusjaksoissa nähdään koko Ylioppilasteatterin näyttelijäkunta. Lisänäyttelijävoimia edustivat Kirsti Wallasvaara, Pekka Autiovuori ja pienehkössä luennoivan professorin tehtävässä ohjaaja Mikko Niskanen itse. Elokuva syntyi FJ-Filmi Oy:n ja Jörn Donner Productions Oy:n yhteistuotantona. Käsikirjoitusta tehtiin pitkälti ryhmätyönä ja sitä vielä kuvausvaiheessa jatkuvasti työstäen. Mukana on dokumenttijaksoja mm. vuoden 1967 vapusta Helsingissä, ydinaseiden vastaisesta mielenosoitusmarssista ja sotilaspassien polttajista sekä välähdyksiä vuoden 1930 Talonpoikaismarssista. Lapualaismorsian lähti liikkeelle joulukuun alussa 12 kopion voimalla, seitsemän suurimman kaupungin lisäksi myös Kotkasta, Raumalta ja Savonlinnasta. Yleisömenestys edusti vuoden 1967 keskitasoa. Elokuva sai 100 000 markan valtionpalkinnon, ohjaaja Mikko Niskanen kirkon elokuvapalkinnon ja Jussi-patsaan, nimiosan esittäjä Kristiina Halkola Jussin. Niskasen patsaan yhteydessä mainittiin myöntöperusteina myös televisiotyö Elokuva jalostavasta rakkaudesta (1967) sekä näyttelijäsuoritus siinä. Lapualaismorsian tuotti ilman valtionpalkintoakin voittoa 56 000 markkaa, myytiin Saksan liittotasavaltaan ja Tsekkoslovakiaan ja leikattiin uudelleen ulkomaisia elokuvajuhlia silmälläpitäen. Kirjastopalvelun välittämät videokopiot ja Finnkinon levittämät DVD-kopiot on vedetty kansainvälistä levitystä varten leikatusta lähtömateriaalista ja poikkeavat mm. johdantojakson osalta alkuperäisestä versiosta. Elokuvan molempien versioiden alkuteksteissä Paul Jyrälän etunimi on virheellisessä muodossa Pauli. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Kosolan tulolaulu / Kosolan tulotanssi Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo Es. Vesa-Matti Loiri, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 1' 45". Levytys: Lapualaisooppera (Vesa-Matti Loiri, laulu, Kaj Chydenius, piano); Tammi TLP-2, 1967. Suomi 50 - runoja ja lauluja (Veikko Sinisalo, laulu, säest. Meri Louhos, piano, puhallinyhtye, joht. Ilkka Kuusisto); Scandia KSLP 1-2, 1969. 2. Virsi 459 ("Oi Herra, siunaa päämies maamme--") Säv. Dimitri Bortnjanski, san. Alfred Brynolf Roos 1) Es. Eija Grönberg, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 20". 2) Es. Hilkka Lappela, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 15". 3) Es. "Lapualaisoopperan kuoro", laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 25". 3. Taivas on sininen ja valkoinen Säv. ja san. trad. Es. Erkki Vuori, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 10". 4. Soldatgossen / Sotilaspoika Säv. Fredrik Pacius, san. J.L. Runeberg, suom. san. Paavo Cajander 1) Es. Kristiina Halkola, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 15". 2) Es. Kirsti Wallasvaara, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 15". 5. Liehu, punalippu Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo Es. "Lapualaisoopperan kuoro", laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 35". Levytys: Lapualaisooppera; Tammi TLP-2, 1967. 6. Soittokuntamusiikki 1. Säv. tunnistamaton Soittokunta (off), 0' 20", 7. Rullaati rullaa Säv. ja san. trad. 1) "Vappujuhlijat" (off), 0' 05". 2) Es. "vappukansa", laulu, Retuperän WBK:n säestys (100 %), 0' 30". 8. Call Me on Your Telephone Säv. ja san. Jim Pembroke Jim Pembroke, laulu, ja Blues Section -yhtye (off, levysoitin), 1' 00". Levytys: Blues Section & Jim Pembroke; Love Records LRS-1005, 1967. 9. Hey, Hey, Hey Säv. ja san. Jim Pembroke Jim Pembroke, laulu, ja Blues Section -yhtye (off, levysoitin), 1' 10". Levytys: Blues Section & Jim Pembroke; Love Records LRS-1006, 1967. 10. Only Dreaming Säv. ja san. Jim Pembroke Jim Pembroke, laulu, ja Blues Section -yhtye (off, levysoitin), 0' 30. Levytys: Blues Section & Jim Pembroke; Love Records LRS-1005, 1967. 11. From Me to You Säv. ja san. John Lennon - Paul McCartney Es. Kirsti Wallasvaara, hyräily (100 %), 0' 10". Levytys: The Beatles; Parlophone 5015, 1963. 12. Soittokuntamusiikki 2 Säv. tunnistamaton Soittokunta (off), 0' 10". 13. L'lnternationale / Kansainvälinen Säv. Pierre Degeyter 1) Es. "soittokunta" (synkr.), 0' 25". 2) Soittokunta (off), 0' 10". 14. Warshavjanka / Varsovalainen / Taistelulaulu Säv. ja san. trad. puolal., suom. san. tuntematon Es. Kristiina Halkola, laulu, Aulikki Oksanen, laulu ja piano, ja Kirsti Wallasvaara, laulu (100 %), 0' 35". Levytys: Lapualaisooppera; Tammi TLP-2, 1967. 15. Soittokuntamusiikki 3 Säv. tunnistamaton Soittokunta (off), 0' 30". 16. Die Fahne hoch Säv. trad., alkuperäissan. Horst Wessel Elokuvan säestysmusiikki (off), 0' 10". 17. Maa painaa parrelleen Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo Es. Pekka Laiho, laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 0' 40". Levytys: Lapualaisooppera; Tammi TLP-2, 1967. 18. Aikuiset ja lapset Säv. Kaj Chydenius, san. Marja-Leena Mikkola Kristiina Halkola, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 15". Levytys: Kristiina Halkola ja studio-orkesteri; Finlandia P-382, 5.8.1967. Kaisa Korhonen; Blue Master BLU-LP 112, 1969. 19. Aamutuimaan / Mimmin uintiretki / Mimmi, eli uintiretki aamutuimaan Säv. Viima (= Sten Ducander), san. Palle (= R.W. Palmroth) Es. Jukka Sipilä, laulu (100 %), 0' 15". Levytys: Pauli Räsänen; Philips REW-404, 1950. 20. Johanna Säv. ja sov. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen Es. kuoro, laulu (100 %), kahdessa osassa, yht. 0' 55". Levytys: Tytti Oittinen ja kuoro; Blue Master BLU-LP 104, 1967. 21. Muilutusmarssi Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo Es. "Lapualaisoopperan kuoro", laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 1' 40". Levytys: Lapualaisooppera; Tammi TLP-2, 1967. 22. Loppukuoro / Me emme tee Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo Es. "Lapualaisoopperan kuoro", laulu, ja Kaj Chydenius, piano (100 %), 2' 45". Levytys: Lapualaisooppera; Tammi TLP-2, 1967. 23. Korkea veisu Säv. Kaj Chydenius, san. Raamattu Aulikki Oksanen, laulu, ja orkesteri (off), 1' 45". Levytys: Aulikki Oksanen; Love Records LRS-1004, 1967. Huomautuksia: Ylioppilasteatterin harjoituksissa Aulikki Oksanen laulaa säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua Hevosen on valittava hevonen ("Rakastua ei sovi ihmiseen --") (off), 0' 10". Vanhan Ylioppilastalon edustan vappujuhlinnassa kuullaan hengellistä yhteislaulua, 0' 10". Vappujuhlissa hidasta tanssimusiikkia (off) kahteen otteeseen, 0' 40" ja 0' 45". Vappujuhlijat hoilaavat pianon säestämänä, 0' 10". Ullanlinnanmäellä Retuperän WBK soittaa valssia (100 %), 0' 30". Petterin seuratessa Liisaa vaudevillemainen "seurausteema" (off), 2' 15". Baarissa pianomusiikkia (off), 1' 10". Teoston ilmoituksessa mainittu sävelmä Domino (säv. Louis Ferrari) ei sisälly elokuvaan, kuten ei myöskään elokuvamusiikista julkaistun singlelevyn (Scandia KS-382, 5.8.1967) B-puoli Meidän piti matkustaa (säv. Kaj Chydenius, san. Marja- Leena Mikkola, es. Aulikki Oksanen ja studio-orkesteri). Elokuvan kansainvälisessä versiossa, joka on julkaistu videona, Pekka Autiovuori, Heikki Kinnunen, Pekka Laiho ja Jukka Sipilä laulavat ravintolassa sävelmää Den Gula paviljongen / Keltapaviljonki (säv. John Redland, san. Emil Norlander, suom. Palle), 100 %, 0' 20". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||
Arkistoaineisto/ kuvauspaikatArkistomateriaali: Lapua: lakeusmaisema, Vihtori Kosola lähdössä talonpoikaismarssille Helsinki: talonpoikaismarssin mielenosoitus ja Vihtori Kosolan puhe Suurtorilla (nyk. Senaatintori) 7.7.1930 Vietnam: sodan uhreja, sotilaita ja pahoinpideltyjä vankeja (alkujulistuksessa; pääosin valokuvina) palavaa maata, kidutettuja vankeja (Liisan puheenvuoron yhteydessä) Saksa: keskitysleirivankeja, saksalaisia sotilaita, ruumiita, valtakunnankansleri Adolf Hitler (alkujulistuksessa; pääosin valokuvina) Hitler-tervehdyksiä, valtakunnankansleri Hitler (Kosola-jaksossa; valokuvina) Italia: Benito Mussolini (Kosola-jaksossa; valokuva) - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|