Huomenna
I morgon (ruotsinkielinen nimi)
Tomorrow (englanninkielinen nimi)
Jutro (puolankielinen nimi)
Ei kenenkään maa (työnimi)
Isänmaa (työnimi)
Maa jota ei ole (työnimi)
Finna-arvio
Huomenna
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
K16 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
29.7. - 12.9.1985 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 25.1.1986) piti monen muun arvostelijan tapaan elokuvaa Huomenna kiinnostavana mutta abstraktina kokeiluna, jonka tuloksena oli "outo lintu kotimaisessa tuotannossa". Eteläpään mielestä elokuvasta "puuttuvat kokonaan tilannekehittelyt, jotka antaisivat kiinnekohtia yksilöllisten henkilökuvien kasvulle. Sitä mahdottoman rakkauden tarinaakin kuljetetaan seuraavanlaisin dialogieväin. Sankaritar: 'Rakastatko sinä minua?' Sankari: 'Minähän olen vasta vähän päälle kolmenkymmenen'. Ihmekös, jos mikään tässä abstraktissa elokuvassa ei katsojaa heilauta tunnekokemusten tasolla." "Huomenna on niitä filmejä, joissa tarinan sijasta katsojalle tyrkytetään visuaalisesti manipuloivia ärsykkeitä", eritteli Tapani Maskula (Turun Sanomat 28.1.1986). "Vääristynyt epätodellisuus saattaa sopia disco- ja rock-videoissa musiikin kuvittamiseen, mutta teatterilevitykseen tarkoitetussa pitkässä filmissä arvoituksellisetkin elämykset pitäisi sitoa eteenpäin liikkuvaan juoneen. Rosma loihtii valkokankaalle sinänsä tehokkaan klaustrofobisen painajaisen kellareihin tai ullakoille poikkeustilanteessa kätkeytyneistä ihmisistä, jotka kuuluvat vastakkaisiin leireihin. [- -] Ohjaaja saisi näillä valttikorteilla katsojan mukaansa mikäli vain antaisi vastaukset kysymyksiin ketkä? missä? ja milloin?" Useimmat muutkin kriitikot pohtivat elokuvan tapahtuma-aikaa ja -paikkaa. Matti Apunen (Aamulehti 25.1.1986) katsoi, että "käsikirjoituksen juuret ovat kuitenkin kaikista abstraktioista huolimatta vanhassa kunnon Todellisuudessa. [- -] Vuonna 1943 pidätettiin Helsingissä kaksi desanttia, joiden kohtalo muistuttaa suuresti Huomenna-elokuvan juonenkulkua. Keskustan kauneussalongissa pidätettiin nainen, joka oli joutunut jättämään lapsensa rajan taa. Hiukan myöhemmin jäi esikaupunkileipomossa kiinni toinen desantti, joka esiintyi suomalaisena sotilaana [- -]. Miehellä oli viesti aiemmin pidätetylle naiselle. [- -] Jälkiviisauden nimissä voidaan kysyä miksei Rosma tarttunut näihin kysymyksiin ja tehnyt elokuvaansa tältä pohjalta. Suomeen pudotettujen desanttien kohtalo olisi varmasti ollut massojen kannalta kiinnostavampi aihe kuin nyt tehty muovinmakuinen keinomaailma, vettätippuvat käytävät ja harjastukkaiset upseerit." Leo Stålhammar (Suomenmaa 28.1.1986) uskoi Jukka Puotilan tekevän "tarinan pääosassa nyt varsinaisen läpimurtonsa. Hänestä niin teatteri kuin elokuvakin saavat aivan uudentyyppisen ja mielenkiintoisella tavalla jännittävän näyttelijätyypin. Katja Kiuru sankarittarena ei ole myöskään yhtään hullumpi, valitettavasti henkilöohjaus ei ole elokuvan kuvallisen iskevyyden tasolla ja siten turhan paljon myös henkilökuvissa jää avoimeksi sekä myös paljolti siksi että tunne on ilmeisesti tarkoituksellisesti kuorittu pois koko tarinassa." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Juha Rosma (s. 1948) valmistui 1970-luvun alussa valtiotieteen kandidaatiksi, opiskeli stipendiaattina elokuvaa Puolassa, työskenteli Mainos-TV:n filmitoimittajana ja Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen laitoksen lehtorina 1975-80 ja yliopettajana 1980-85. Ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa Huomenna Rosma oli ohjannut kahdeksan lyhytelokuvaa ja pitkän tv-elokuvan Tähdenlento (1985). Huomenna lähti liikkeelle Rosman ja runoilija-näytelmäkirjailija Jukka Vienon (s. 1957) yhdessä kehittelemästä aiheesta, työnimillä "Isänmaa" ja "Ei kenenkään maa": elokuvaa suunniteltiin noin kolmen vuoden ajan, käsikirjoitusversioita valmistui kaikkiaan kuusi ja tuotanto käynnistyi Suomen elokuvasäätiön tuen varmistuttua alkuvuodesta 1985. Tarinan lähtökohtana oli desanttien toiminta jatkosodan Suomessa - kolme ensimmäistä käsikirjoitusversiota sijoittuivat tähän aikaan, mutta "sen jälkeen tarina alkoi karata kohti puhdasta abstraktiota" (Aamulehti 23.1.1986). "Halusimme kuvata eräänlaisen Romeon ja Julian tarinan", Rosma kertoi ensi-illan kynnyksellä, "eri puolella olevien ihmisten suhteita ja sitä, miten muut ihmiset vaikuttavat näiden henkilöiden tapahtumiiin. Sijoitimme tapahtumat aluksi vuoden 1944 Suomeen, sittemmin harkitsimme 60-luvun Berliiniä, mutta lopulta päädyimme tuntemattomaan aikaan." (Iltalehti 24.1.1986). Jukka Puotila (s. 1955) oli esiintynyt sivuosassa jo Tapio Suomisen Syöksykierteessä (1981), mutta Huomenna merkitsi hänelle ensimmäistä elokuvapääosaa. Irenen rooliin ajateltiin aluksi Pirkko Hämäläistä. Lopputeksteissä Huomenna on omistettu Seppo Huhtalalle (1935-1984), joka oli toiminut Mainos-TV:n filmipäällikkönä 1961-73, Polymedia/Polygram GmbH:n (Philips-Siemens Hampuri) ohjelmistonhankintajohtajana 1973-75, Suomen elokuva-arkisto ry:n toiminnanjohtajana 1975-79 ja lyhyen ajan valtiollistetun arkiston vt. johtajana sekä tutkimus- ja palvelutoimiston päällikkönä 1979-84. Edward Vesala (1945-1999) tunnettiin säveltäjänä ja jazzmuusikkona. Huomenna-elokuvan lyömäsoitinpainotteinen musiikki jäi hänen ainoaksi pitkän näytelmäelokuvan sävellystyökseen. Hän ehti vaimonsa Iro Haarlan kanssa aloittaa musiikin teon Arto Halosen dokumenttiin Taivasta vasten (2000) - Haarla vei työn loppuun. Huomenna-elokuvasta leikattiin noin kahdeksan minuuttia lyhyempi "kansainvälinen versio", josta puuttui muutamia olennaisia kohtauksia ja jossa myös eräiden kohtausten järjestystä muutettiin. Elokuvaa ei ole esitetty televisiossa. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Utsom un Säv., san. ja sov. Harri Wessman Es. Bibi Andersson, laulu, ja Harri Wessman, piano (playback / Tuire Saari, laulu, ja Harri Wessman, piano), 1' 05". 2. Zweistimmige Invention Nr. 4 d-Moll / 2-ääninen inventio nro 4 d-molli BWV 775 Säv. Johann Sebastian Bach Es. "Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelija", urut (100 %), 0' 45". 3. Mukaelma P. J. Hannikaisen sävelmästä Maan korvessa kulkevi / Suojelusenkeli Säv. Edward Vesala, sov. Iro Vesala Studio-orkesteri (off), 0' 55". Huomautuksia: Harri Wessman muokkasi musiikkinumeroon 1 tekokieliset sanat F. M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus -romaanin venäjänkielisestä laitoksesta lukemalla kirjan 1. lukua lopusta alkuun päin. Heikki Luukas soittaa Felix Mendelssohn-Bartholdyn Häämarssia epävireisellä pianolla (100 %), 0' 30". Luukas hyräilee ja soittelee pianolla P. J. Hannikaisen laulua Maan korvessa kulkevi / Suojelusenkeli (100 %), yht. 0' 45". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||
TS-Salonki, L'Oréal Coiffure, Baltic Auto Oy, Suomen elokuvasäätiö |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|