Angelan sota
Angelas krig (ruotsinkielinen nimi)
Angela's War (englanninkielinen nimi)
Angelas Krieg (saksankielinen nimi)
Wojna Angeli (puolankielinen nimi)
La Guerra di Angela (italiankielinen nimi)
La Guerre d'Angela (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Angelan sota
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Muut esiintyjät
Sotilaspartio: urheiluseura Vuotoksen Veikkojen jäseniä ,
Sotilaspartio: urheiluseura Vuotoksen Veikkojen jäseniäHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
17.8.1983 - maaliskuu 1984 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"De åldersgrupper vilka likt skribenten känner vardagen under fortsättningskriget kommer sannoligt att uppleva filmen som ett fascinerande collage av stämningar under krigets många skeden och månaderna efter fredsslutet", kirjoitti Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet 23.8.1984). "Samarbetet mellan manusförfattaren som också regisserat, chefsfotografen, scenografen och ljussättaren har resulterat i en emotionellt och visuellt koloritstark film. [- -] De enskilda bilderna har sällsynt värme, dels på grund av fotots färgton, dels på grund av Kari Sohlbergs och ljussättaren Kari Kekkonens begåvade laborerande med ljusskällor. Pertti Hilkamos 'dekor', liksom hans och de övrigas rumsval, möblerna, rekvisitan, allt finns på plats för att skapa en imponerande miljötät helhet." Erkka Lehtola (Aamulehti 8.9.1984) jakoi Brotheruksen näkemyksen elokuvantekijöiden taidoista mutta katsoi, että jotain silti puuttuu: "aitous, kipeys, tuska. Angelan sodan filmiversiossa on sama vika kuin Jörn Donnerin romaaneissa yleisemminkin: jälki on hyvää ja kaunista katsella - mutta se ei vedä mukaansa. Angelan sodassa puhutaan paljon tunteista - mutta siinä itsessään ei ole tunnetta. [- -] Hyvä aihe ei ole vielä samaa kuin hyvä elokuva. Ja hyvän elokuvan taas tunnistaa siitä, että katsoja tuntee myös itsessään jotakin." Sakari Salko (Kansan uutiset 8.9.1984, 12.1.1985) piti Angelan sotaa sen historiallisesta kontekstista huolimatta sisäänpäinkääntyneenä, ummehtuneesti ja ahdistuneesti rimpuilevana yksilön draamana, "jolla tuntuu jatkuvasti virittyvistä odotuksista huolimatta olevan ilmiselviä vaikeuksia puhjeta täyteen, aiheen sinänsä tarjoamaan loimuunsa. Tarinan dramaturginen eteneminen polkee paikallaan eivätkä käänteet johda mihinkään. Miehet Angelan elämässä vaihtuvat, mutta ahdistus, epätietoisuus ja voimattomuus lopullisiin ratkaisuihin ovat juurtuneet niin päähenkilön kuin Bergholmin elokuvankin pysyviksi ominaisuuksiksi." "Jos pyrkii etsimään elokuvasta ideologista viestiä, se asettuu kaihoamaan katoavaa luokkaa, jonka viimeinen hajoava vesa Angela on", analysoi Velipekka Makkonen (Tiedonantaja 20.9.1984). "[- -] Kyynisyyden suureksi juhlaksi Angelan sota muodostuukin. Roolit on pidettävä, kulissit eivät saa kaatua. Ja juuri kyynisyydessään järkyttävän väärän todistuksen Suomen historian suuresta käänteestä sodan päätyttyä Bergholm tulee antaneeksi: uutta edustavat voimat nähdään karkean karikatyyrimäisten silmälasien läpi." - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Jörn Donnerin laaja, toistaiseksi 9-osainen romaanisarja suomenruotsalaisen yläluokan suvun vaiheista käynnistyi 1974 teoksella Nu måste du / Nyt sinun täytyy. Kymmenen vuotta myöhemmin Donner tuotti elokuviksi sekä sarjan toisen että viidennen osan: Eija-Elina Bergholm sovitti ja ohjasi Angelan sodan ja Donner itse käänsi romaaninsa Gabriels dag / Itsenäisyyspäivä elokuvaksi Dirty Story. Alun perin Bergholmin piti tehdä romaanista tv-sarja, mutta idea toteutui vasta 15 vuotta myöhemmin toisien tekijöiden voimin: neljän ensimmäisen romaanin pohjalta syntynyt Angela ja ajan tuulet nähtiin TV1:n 12-osaisena sarjana talvella 1999, ohjaajana Pekka Ruohoranta, käsikirjoittajina Saara Cantell, Jorma Kairimo, Hannele Ruotsalo ja Pirjo Toikka. Bergholm oli esikoiselokuvansa Marja pieni! (1972) jälkeen työskennellyt ohjaajana televisiossa ja teatterissa sekä vaikuttanut käsikirjoittajana Tuija-Maija Niskasen elokuvassa Avskedet / Jäähyväiset (1982). Angelan sodan naispääosan esittäjä Ida-Lotta Backman oli suomenruotsalainen free lance -näyttelijä ja ensikertalainen kotimaisessa elokuvassa - pienessä roolissa hän oli esiintynyt Suzanne Ostenin ruotsalaisessa elokuvassa Mamma (1982). Miespääosan esittäjä Mathieu Carriére oli ranskalaisesta nimestään huolimatta saksalaissyntyinen ja Saksassa jo 14-vuotiaana debytoinut näyttelijä, jolla vuonna 1984 oli takanaan 20 vuoden ja lähes 30 elokuvan kansainvälinen ura mm. Volker Schlöndorffin, Andrzej Wajdan, Roger Vadimin, Marguerite Durasin ja Eric Rohmerin ohjauksessa. Angelan sodan maailmanensi-ilta oli Venetsian elokuvajuhlien kilpailusarjassa 4.9.1984. Donnerin romaani oli vuonna 1976 ilmestynyt suomeksi nimellä Angela, elokuvan kunniaksi siitä otettiin uusintapainos täsmällisellä käännöksellä Angelan sota (1984). Vaikka elokuva on pääasiassa ruotsinkielinen, on elokuvan alku- ja lopputekstit ja elokuvan nimi kirjoitettu suomeksi. Elokuvassa puhutaan kaikkiaan kuutta eri kieltä: ruotsin, suomen ja saksan lisäksi muutamia sanoja myös ranskaa, latinaa ja englantia. Elokuvasta tehtiin myös englanninkielisillä alkuteksteillä varustettuja esityskopioita ulkomaanmyyntiä varten. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. "Monologi" Säv. ja sov. Esa Helasvuo Esa Helasvuon studio-orkesteri (off, alkutekstimusiikki), 1' 05". Huomautuksia: Teoston musiikki-ilmoituksessa taustamusiikin teemoille on annettu seuraavat nimet ja kestot: "Monologi", 1' 00", "Nuorisotilas", 0' 30", "Kirje I", 1' 00", "Kuutamo", 0' 30", "Juhlat" (off, levysoitin), 2' 30", "Kirje II", 0' 50", "Huilu I", 0' 45", "Huilu II", 1' 25", "Kirje III", 1' 45", "Hymni", 2' 30", "Hymni II", 0' 45", "Balladi", 0' 45", "Jäätyminen", 0' 45", "Balladi II" (off, levysoitin), 0' 50", "Urut", 2' 00", "Suru", 0' 20", "Monologi", 0' 40" ja "Loppuvalssi", 4' 00". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|