Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisällönanalyysin keinoin synnytykseen liittyviä subjektiivisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia, jonka lisäksi tarkasteltiin näiden kokemuksien eroavaisuuksia frekvenssien osalta synnytyspelon ja synnyttäneisyyden mukaan muodostetuissa ryhmissä. Aineistoina toimi Mirjam Raudasojan väitöskirjatutkimusta varten vuosina 2020–2022 Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireistä kerätty kyselylomakeaineisto. Tutkimukseen osallistui 113 henkilöä ja he kuvasivat synnytyskokemustaan 4–8 viikon kuluttua synnytyksestä. Osallistuneista 59,3 % oli ensisynnyttäjiä, 40,7 % uudelleen-synnyttäjiä ja osallistuneista 11,5 %:lla oli vakava synnytyspelko. Synnytykseen liittyvien onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksien pääasialliset sisällöt liittyivät synnyttäjän henkilökohtaisiin tekijöihin, synnytyksen kulkuun sekä sosiaaliseen tukeen. Kokoavaksi käsitteeksi muodostui synnytyksen moninaisuus, johon tiivistyy subjektiivisen synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavat moniulotteiset tekijät; henkilökohtaiset toiveet ja odotukset, mahdolliset aikaisemmat synnytyskokemukset, synnytystilanteen tapahtumat ja yksilölliset tulkinnat näistä tekijöistä. Synnytyspelon mukaan tarkasteltaessa aineistossa oli havaittavissa eroja etenkin synnytystavan, komplikaatioiden ja sosiaalisen tuen osalta, joissa korkeammat synnytyspelkopisteet olivat otokseen nähden yliedustettuna. Synnyttäneisyyden mukaan tarkasteltuna eroavaisuutta oli etenkin ilmauksien jakautumisessa onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksiin: 86,7 % kaikista tutkimuksen aineiston epäonnistumisen kokemuksiin viitanneista ilmauksista oli ensisynnyttäjien synnytyskokemuksista. Tutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa synnytyskokemuksen osatekijöistä. Tulosten perusteella erityisesti synnytyspelosta kärsivät ja ensisynnyttäjät ovat alttiimpia synnytykseen liittyville epäonnistumisen kokemuksille. Monipuolisempi tiedonsaanti synnytystä edeltävästi voisi vähentää epäonnistumisen kokemuksen riskiä.