Tutkimuksessa selvitettiin mitkä tekijät vaikuttavat yksilöiden informaation tarpeisiin, informaation prosessointiin ja arvioimiseen koronavirusepidemian aikana. Toisin sanoen, tutkimuksessa kysyttiin, mitkä lähteet olivat keskeisimpiä ja vaikuttavimpia koronaepidemiaa ja hengityssuojaimia koskevan tiedon suhteen. Lisäksi valittujen lähteiden lähdeluotettavuuden muodostumista tarkasteltiin.

Työn teoreettinen pohja rakentui Elaboration Likelihood mallista, erityisesti periferisistä vihjeistä, kuten luotettavuudesta (Dillard & Shen, 2013; Petty & Caccioppo, 1986), kriisiviestinnän roolista (Coombs 2020, 2014; Ulmer, Sellnow & Seeger, 2018), sekä tunteiden merkityksestä paitsi informaation prosessoinnissa, myös yksilöiden käyttäytymisessä (e.g., Witte, Meyer & Martell, 2001). Havainnoitava aineisto puolestaan koostui kahdestakymmenestä joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 toteutetusta episodisesta haastattelusta. Haastatteluihin osallistuvat olivat opiskelijakuntien tai ylioppilaskuntien viestintävastaavia tai puheenjohtajia.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että keskeisimmät lähteet koskien tietoa epidemiasta ja hengityssuojaimista olivat Yle, THL, sekä läheiset ihmiset, viitaten ystäviin, perheenjäseniin sekä kollegoihin. Lähdeluotettavuuden muodostumisessa puolestaan asiantuntijuus, auktoriteetti ja luottamuksen arvoisuus nähtiin merkittävinä tekijöinä. Yksilöiden tiedonhaku puolestaan muuttui epidemian myötä. Epidemian alkuvaiheessa informaatiota etsittiin myös rutiininomaisten lähteiden ulkopuolelta. Epidemian edetessä informaatiotulvan nähtiin kuitenkin osittain johtavan uupumukseen ja tiedon välttelyyn, minkä seurauksena käyttäytymistä muutettiin. Tiedon etsimistä ei koettu tarpeelliseksi, vaan tieto tuotiin yksilöiden luokse, halusivatpa nämä sitä tai eivät, joko teknologioiden tai esimerkiksi lähipiirin kautta. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta kriisiviestinnän moninaisille rooleille, jotka eivät rajoitu ajankohtaisen informaation jakamiseen.