Tässä artikkelissa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttoa heille räätälöidyn kielitutkinnon näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu joulukuussa 2019 tarkastettuun väitöskirjaani, jossa analysoin vuosina 2003–2016 käytössä olleelle inkeriläisten kielitutkinnolle asetettuja tavoitteita, tutkinnon vaikutuksia suomen kielen opetukseen ja opiskeluun sekä paluumuuttoprosessia mediassa. Tutkimus valottaa eri näkökulmia kielitutkinnon syntyä edeltävästä keskustelusta. Aineisto osoittaa, että kielenoppijat suhtautuivat kielitutkintoon myönteisesti. Tutkinnon vaikutukset opetukseen ja oppimiseen (washback) olivat pääosin toivottuja. Paluumuuton päättövaiheen mediateksteissä vuosina 2015–2017 Suomessa asuvat inkeriläiset representoidaan elinoloihinsa tyytyväisinä, vaikka esille nousevat myös paluumuuton haasteet.