Koululaisten ja aikuisväestön liikuntamotivaatiota on arvioitu, mutta opiskelijoiden motivaatiosta on vähemmän tutkittua tietoa. Kaikkiaan korkeakouluopiskelijoiden liikuntamotivaation arviointiin käytettyjä suomenkielisiä motivaatiomittareita on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Sport Motivation Scale (SMS) mittarin validiteteettia ja motivaatioprofiilien välisiä eroja liikunta-aktiivisuudessa, korkeakoululiikunnan palvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä. Aineisto muodostui alle 30-vuotiaista suomalaisista korkeakouluopiskelijoista (N = 4259), jotka vastasivat vuonna 2016 Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometrin kyselyyn. Kyselyllä arvioitiin liikuntamotivaatiota (SMS), liikunta-aktiivisuutta (MET-min/ vk), koettua palvelujen tärkeyttä sekä liikuntapalvelujen käyttöä. Aineisto analysoitiin käyttäen konfirmatorista faktorianalyysia (KFA), klusterianalyysia sekä keskiarvotestejä ja ryhmävertailuja. SMS-mittarin rakennevaliditeetti osoittautui KFA:n sopivuusindeksien perusteella kohtalaisen hyväksi. Suomennetun mittarin sisältövaliditeetissa oli puutteita mm. urheilukeskeisen terminologian vuoksi. Klusterianalyysissa opiskelijoista erottui neljä profiilia. Profiileissa 1 ja 2 korostui amotivaatio, kun taas profiileissa 3 ja 4 amotivaatio oli matala. Vain 16 prosenttia profiilien 1 ja 2 opiskelijoista liikkui suosituksiin nähden riittävästi. Profiilin 1 opiskelijat kokivat palvelutarjonnan vähiten tärkeäksi, ja he myös käyttivät palveluja vähiten. Henkilökohtaista ohjausta pidettiin tärkeänä profiileissa 2 ja 4. Profiilissa 3 kuntosaliharjoittelu arvioitiin tärkeämmäksi kuin profiilissa 2. Motivaatioprofiilit erottelivat opiskelijat liikunta-aktiivisuuden sekä palvelujen käytön ja koetun tärkeyden mukaan, mutta suomennetun mittarin sisältövaliditeetissa havaittiin puutteita. Jatkossa opiskelijoiden liikuntamotivaatiota tulisi tutkia tarkemmin validoiduilla suomenkielisillä mittareilla.