Niittymäki, P. 2018. Fyysisen aktiivisuuden yhteys elämänlaatuun. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian pro gradu -tutkielma, 44 s., (2 liitettä). Vanhenemisen myötä fyysinen aktiivisuus vähenee ja iäkkäät henkilöt ovat koko väestön fyysisesti vähiten aktiivinen ryhmä. Elämänlaatu säilyy pääsääntöisesti hyvänä myöhäiseen ikään saakka, mutta myös siinä tapahtuu heikkenemistä iän myötä. Kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden fyysinen aktiivisuus ja elämänlaatu ovat olleet mielenkiinnon kohteina useissa tutkimuksissa, joiden mukaan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä parempaan elämänlaatuun. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä elämänlaatuun iäkkäillä henkilöillä, ja selittävätkö ikä, siviilisääty, asumismuoto, apuvälineiden käyttö, itsearvioitu toimintakyky ja kognitiivinen toimintakyky tätä yhteyttä. Tutkielma on osa COSMOS -terveysneuvontatutkimusta (ISRCTN65406039), joka on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille pirkanmaalaisille, joilla on alkavia liikkumiskyvyn vaikeuksia. Tutkimuksen aineistonkeruu (tavoite 450 tutkittavaa) on kesken ja tässä tutkielmassa hyödynnettiin tähän mennessä (31.1.2018) alkumittauksiin osallistuneita henkilöitä (N=214). Fyysistä aktiivisuutta mitattiin Hookie AM 20 -kiihtyvyysmittarilla ja elämänlaatua arvioitiin WHOQOL -mittarilla. Ikä, siviilisääty, asumismuoto, apuvälineiden käyttö, itsearvioitu toimintakyky selvitettiin haastattelemalla ja kognitiivista toimintakykyä arvioitiin MMSE -mittarilla. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 24-ohjelmalla. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssijakaumien tarkastelua, ristiintaulukointia, Pearsonin korrelaatiota, Spearmanin järjestyskorrelaatiota sekä yleistä lineaarista mallia. Tutkittavien keski-ikä oli 73.2 (SD 5.7) vuotta ja heistä 72.4 % oli naisia. Elämänlaatupisteiden keskiarvo oli 101.7 (0-130) ja fyysisen aktiivisuuden keskiarvo 3.4 (0.9) MET, joka kuvasti reipasta fyysistä aktiivisuutta. Fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta ikä, apuvälineiden käyttö ja MMSE-pisteet korreloivat merkitsevästi (p<0.005) elämänlaadun kanssa. Fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä elämänlaatuun. Sen sijaan alhaisempi ikä, apuvälineettömyys ja hyvä kognitiivinen kyky näyttivät olevan yhteydessä hyvään elämänlaatuun alustavan analyysin perusteella, mutta tarkentavissa analyyseissä yhteyttä ei enää havaittu.