Schmid, J. 2017. Itsemääräämisteorian empiirinen testaaminen nuorilla huippujääkiekkoilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 78 s., 8 liitettä.

Tutkimuksen tarkoitus oli testata itsemääräämisteorian (IMT; Ryan & Deci 2017) ekologista validiteettia suomalaisten B-SM huippujääkiekkoilijoiden keskuudessa. Yhtenä tavoitteena oli selvittää pelaajien psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen ja jääkiekkoharrastukseen liittyvän motivaation eri muodot sekä heidän viihtymisensä ja intentionsa tasot. Toisena tavoitteena oli tarkastella psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen, motivaation eri ulottuvuuksien, viihtymisen ja intention välisiä yhteyksiä. Koska tutkimuksessa käytetty suomenkielinen psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittari sekä suomenkielinen liikuntamotivaatiomittari eivät ole tulleet aiemmin käytetyiksi suomalaisessa nuorisourheilukontekstissa, oli tutkimuksen kolmantena tavoitteena testata näiden mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia.

Aineiston keruu tapahtui syksyllä 2013. Tutkimukseen osallistujat (n=265) olivat 14-17 -vuotiaita, suurin osin vuonna 1996 syntyneitä jääkiekkoilijoita Suomen B-SM sarjan 12:sta liiga-joukkueorganisaatioiden joukkueista. Liikuntamotivaatiomittarina käytettiin Professori Jarmo Liukkosen asiantuntijaryhmineen suomenkieliseksi kääntämää ja jääkiekkoon sopivaksi muokkaamaa Pelletierin ym. (2013) Sport Motivation Scale II - mittaria. Pelaajien psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen mitattiin Professori Liukkosen asiantuntijaryhmineen suomenkieliseksi kääntämällä sekä urheiluharjoituksiin sopivaksi muokkaamalla Gagnén (2003) Basic Need Satis-faction in General Scale - mittarilla. Pelaajien viihtymistä harjoituksissa mitattiin Scanlanin (1993) Enjoyment in Sport -mittarin suomenkielisellä versiolla, jonka neljä väittämää Taruvuori ja Parkkola (2015) yhdessä Professori Liukkosen kanssa muokkasivat jääkiekkoharjoituksiin sopiviksi. Pelaajien intentiota mitattiin kolmella väittämällä, jotka Taruvuori ja Parkkola (2015) muokkasivat suomenkieliseksi perustuen Ajzenin (1991) teoriaan intentiosta: Theory of Planned Behavior. Mittareiden luotettavuutta analysoitiin eksploratiivisen faktorianalyysin, Cronbachin alfa -kertoimen ja Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla. Sekä psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin että liikuntamotivaatiomittarin faktorivaliditeetti ei vastannut täysin niiden teoreettista rakennetta. Psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin koettu autonomia- aladimension reliabiliteetti oli alhainen, minkä vuoksi se jätettiin analyyseistä pois.

Pelaajat kokivat harjoituksissa sekä korkeaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta että pätevyyttä. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemukset olivat kuitenkin korkeampia. Pelaajien motivaatiossa korostui harjoituksissa eniten sisäinen motivaatio ja identifioitu säätely ja he viihtyivät varsin hyvin harjoituksissa. Pelaajilla oli keskimäärin myös vahva intentio jatkaa pelaamista aktiivisesti. Koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja pätevyys olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeaan sisäiseen motivaatioon sekä alhaiseen ulkoiseen säätelyyn ja amotivaatioon. Koettu pätevyys oli perustarpeista kaikkiin motivaatiomuotoihin nähden eniten yhteydessä oleva tekijä. Voimakkaimmin viihtymistä ennustivat positiivisesti sisäinen motivaatio sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja negatiivisesti amotivaatio. Myös pakotettu säätely korreloi viihtymiseen positiivisesti tilastollisesti merkitsevästi. Korkea kontrolloidun motivaation taso ei osoittautunut esteeksi viihtymiselle, jos samaan aikaan myös autonominen motivaatio oli korkealla tasolla. Amotivaatio oli vahvin intentioon vaikuttava motivaation muoto ja yhteys oli negatiivinen. Perustarpeiden tyydyttäminen ennusti positiivisesti motivaation korkeampaa autonomisuustasoa, joka vuorostaan oli positiivisesti yhteydessä sekä viihtymiseen että intentioon.

Tutkimuksen tulokset tukivat IMT:n ekologista validiteettia suomalaisten nuorten huippujääkiekkoilijoiden keskuudessa. Psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin ja liikuntamotivaatiomittarin luotettavussongelmiin liittyen olisi kuitenkin tarpeellista muokata kyseiset mittarit niiden validiteetin ja reliabiliteetin parantamiseksi ja testata IMT:aa optimoiduilla mittareilla vielä edelleen.