Tutkielmassani käsittelen laulun asemaa suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä ja sitä, minkä- laisia vaikutuksia laulamisella voi olla ihmisen vokaaliseen minäkuvaan ja millä tavoin kouluissa yleinen kuorolauluperinne vaikuttaa sosiaaliseen pääomaan ja hyvinvointiin. Teen kirjallisuuskatsauksen laulua koskeviin tutkimuksiin sekä tutustun koulun laulun ja musiikin opetuksen historiaan ja keskityn siihen, millä tavalla aivan uusimmat opetussuunnitelmat käsittelevät laulua koulussa. Tulevana musiikinopettajana ja klassisen laulun ammattiopiskelijana tutkielmani aihe tukee tulevaisuuteni työnkuvaa. Peruskoulun musiikintuntien ohessa järjestetään usein kuorotoimintaa. Myös luokkatilanteessa yleinen toimintametodi on laulaa lauluja yhteislauluina. On siis luonnollista yhdistää koulujärjestelmä ja yhteislaulukulttuurit samaan kontekstiin. Koska yhteislaulu on koulussa niin yleistä, on opettajan hyvä tietää myös laulun ja kuorolaulun vaikutuksista. Laulun rooli on muuttunut ajan saatossa niin, että vielä kansakouluaikana laulu toimi omana oppiaineenaan koulussa ja tästä syystä siihen panostettiin erityisesti. Kouluissa toimi erikseen laulunopettajia, kun taas tänä päivänä laulu on osana musiikin oppituntien kokonaisuutta. Laulun vaikutuksesta ihmiseen on tehty niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin kiitettävän paljon uutta ja myös vanhaa tutkimusta. Tuoreet tutkimukset ovat erityisesti keskittyneet kuorolaulun hyvinvointia edistäviin osa-alueisiin, joita esittelen tässä tutkielmassa. Tutkimukselle on vielä paljon kysyntää, sillä kyseessä on myös hyvin suosittu vapaa-ajan harrastus. Esimerkiksi harrastelijakuorojen ja ammattikuorojen välisistä eroavaisuuksista on vielä kovin vähän tutkimuksia.