Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä ja mitä kriitikot kirjoittavat, kun he kirjoittavat kritiikkiä. Tutkimuksessa etsittiin Jari Järvelän trilogian, Veden paino, Pieni taivas ja Kansallismaisema, kritiikeistä toistuvia asiasisältöjä, jotka ovat kriitikoiden mielipiteitä ja tuntemuksia teoksista. Asiasisällöt nousivat aineistosta, 68 kritiikistä, tiukan aineistopohjaisen lähiluvun ja diskurssianalyysin avulla. Tulosten asiasisällöt esiintyvät vähintään kolmasosassa kritiikeistä. Asiasisältöjä löytyi aineistosta 16, ja ne jakautuivat selvästi kolmeen eri pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu asiasisällöistä, jotka ovat kirjallisuustieteen peruskäsitteitä. Toiseen ryhmään sijoittuivat kirjoitukset, joissa teokset sijoitettiin kirjalliseen kenttään. Kolmanteen ryhmään päätyivät ne asiasisällöt, joita ei voinut sijoittaa kahteen edellä mainittuun ryhmään. Tällaisia asiasisältöjä ovat muun muassa ajatukset teosten järkyttävyydestä ja hurjuudesta, historiasta, huumorista sekä kielestä. Eniten kriitikot analysoivat teoksia käyttäen kirjallisuuden tutkimuksen peruskäsitteitä. Kaikki kriitikot määrittelivät teosten kirjallisuuden lajia, tapahtumapaikkaa sekä sitä, mistä teos kertoo. Käsitykset, mistä kukin teos kertoo, olivat kaikkien kriitikkojen kirjoittamista asiasisällöistä moniäänisimpiä ja runsaimpia. Lähes kaikki kriitikot kirjoittivat henkilökuvauksesta. Kirjoituksissa korostui päähenkilön tai -henkilöiden luonnehdinta. Kerronnasta kirjoitti yli puolet trilogian kriitikoista. Juonen ja tarinan analysoinnista kirjoitettiin huomattavasti vähemmän. Kriitikot sijoittivat teoksia kirjalliseen kenttään esittämällä kirjailijan aiempaa tuotantoa, arvottamalla koko teosta tai vertaamalla teoksia muuhun kirjallisuuteen. Kirjailijan aiemmasta tuotannosta esitettiin tavallisesti vain edellinen teos. Yli puolet trilogian kriitikoista arvotti romaaneja kokonaisina teoksina. Trilogian keskimmäistä osaa arvotettiin vain positiivisesti, aloitus- ja päätösteosta arvotti vain muutama kriitikko negatiivissävytteisesti. Reilu kolmannes kriitikoista vertasi trilogiaa muuhun kirjallisuuteen. Trilogian järkyttävyyden ja hurjuuden kommentointi väheni teos teokselta. Peräti kaikki Veden painon kriitikot kirjoittivat teoksen järkyttävyydestä tai hurjuudesta. Kansallismaiseman hurjuutta kommentoi kuitenkin enää vain kolme kriitikkoa. Trilogia sijoittuu maamme historian vuosiin 1919‒1938. Kahden ensimmäisen teoksen historiakirjoituksissa toistuivat kehumiset, huomautukset, kirjailijan taustatyöhön perehtyneisyys sekä teoksen linkittymiset nykyaikaan. Jälkimmäisen teoksen kommentoinnit liittyivät kirjailijan tapaan kirjoittaa valtavirrasta poikkeavaa historiaa. Vaikka teoksia pidettiin rankkoina, lähes puolet kriitikoista toi esiin myös teosten huumorin. Aloitus- ja päätösteosten kriitikot yhdistivät usein nämä kaksi asiaa samassa lauseessa. Teosten kielestä kirjoitti lähes puolet kriitikoista.